Mitä näistä voi pyytää? (PurePlasticin Hopeanuoli-pehmot)

 

Tämä on kysymys, johon tulee törmättyä lähes viikottain, joten ajattelin, että ehkä tästä olisi hieman apua näin julkisemmalla jakelulla.

Miten tuotteen keräilyarvo tarkalleen ottaen määräytyy?
Keräilyarvoon vaikuttaa erilaisia tekijöitä, mutta sen lähtökohtana on aina se miten jonkin tavaran kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Harvinaisuus on terminä helposti harhaanjohtava ja vähän liiankin yleisesti käytetty myyntikikka nostamaan kaiken tavaran hintaa, sillä esimerkiksi pelkkä pitkä ikä ei välttämättä tee tuotteesta sen harvinaisempaa, jos sitä on hyvin saatavilla. Lyhyesti tiivistettynä kyse on siis niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin miten paljon tuotetta on myynnissä ja millä hinnalla juuri sillä hetkellä - sekä myykö se. Hankalaa tästä tekee aktiivisesti seurattavuus: tilanteet elävät ja muuttuvat vuosien mittaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat keräilyarvoon?
• Kunto
Korkeimmalla asteikolla ovat uudet tai uudenveroiset pehmot, joissa on alkuperäiset tägit ja laput kiinni pehmossa ja kunto vastaa hyvin pitkälti samaa kuin uutena. Pohjimmaisena ovat kunnoltaan käytetymmät, tahraantuneet tai rikkinäiset.

• Harvinaisuus ja saatavuus
Vahvistettuja Limited Edition -painoksia olivat 2.sarjan pehmot: Riki, Akame, Kurojaki, pentu Gin sekä erikseen myyty Akakabuto. Muista pehmoista on otettu suurempi painos. Kaikki pehmot on kuitenkin yleisesti myyty loppuun vuosia sitten uutena.

• Tuotantovirheet
Pehmoista on myyty tiedettävästi alennetulla hinnalla myös ns. pikkuvikaisia tai 2. laatuisia pehmoja, jotka ovat olleet jo valmiiksi virheellisiä (mm. pieniä valmistusvirheitä, kuten vinoja yksityiskohtia, väärin kohdistuneita tai sotkuisia arpimaaleja, väärin aseteltua kangasta tai irtolankoja)

•  Markkina- ja taloustilanne, trendit sekä uudet julkaisut
Keräilyesineiden hinnat eivät ole pysyviä, vaan ne vaihtelevat kysynnän mukaan. Keräilijöiden kiinnostus, ajankohtaiset trendit, uudet tuotejulkaisut sekä yleinen taloustilanne voivat kaikki vaikuttaa ostohalukkuuteen ja siten esineiden arvoon. Myös tuotannon päättyminen esimerkiksi myyntierän loppumisen tai valmistajan toiminnan lakkaamisen vuoksi voi nostaa keräilyarvoa merkittävästi. Esimerkiksi Topsangyon pehmojen hinnat nousivat huomattavasti yrityksen lopetettua toimintansa.

Alkuperäiset hinnat ja julkaisuvuodet:  
• 1. sarja (2016): Weed, Yukimura, Mer, Kyoshiro, Jouji/George, Jerome, Hougen, Tesshin - 35,90€ /kpl
• 2. sarja (2020), normaalit painokset: Aikuinen Gin ja John - 35,90€ /kpl
• 2. sarja (2020), Limited Edition -painokset: Riki, Akame, Kurojaki, pentu Gin- 55,90€ /kpl
• Akakabuto (2023), 100 kpl Limited Edition -painos - 120,90€

Vahvistettuja loppuunmyynti tietoja:
• Yukimura (1. sarja): Keväällä 2019 valmistaja ilmoitti, että pehmosta tulee vielä myyntiin pieni 30 kappaleen erä, jonka jälkeen sitä ei enää valmisteta lisää.

• 2. sarja (Pentu-Gin, Kurojaki, Riki): Elokuussa 2021 valmistaja tiedotti, että ensimmäisen laadun (ykköslaatu) pentu-Gin, Kurojaki ja Riki on myyty alustavasti loppuun. Tuolloin verkkokauppaan jäi vielä hetkeksi rajoitettu erä pikkuvikaisia kappaleita. 

Milloin kaikki pehmot myytiin kokonaisuudessaan loppuun?
Tarkkaa aikaa ei ole virallisesti tiedossa. Karkeasti arvioisin, että pehmoja ei ole pahemmin myyty uutena enää vuosien 2024-2025 välillä tai sen jälkeen. (v. 2023 -> Urumin konkurssi, v. 2025 -> Tampereen itsenäinen Urumi lopetti toimintansa).

Hintojen lähdekriittisyys
Arvoa ei voi aina nojata pelkästään yhteen myytävään ilmoitukseen vaan olisi hyvä pystyä vertailemaan mahdollisuuksien mukaan sitä useiden eri myyntialustoiden ja myyjien kesken saadakseen realistisen keskiarvon. Koska myynti tapahtuu pehmojen osalta nyt pääsääntöisesti yksityishenkilöiden kautta, voivat myyjät laittaa minkä tahansa hinnan tuotteelle haluavat, mutta halukkaat ostajat kallistuvat yleensä siihen halvempaan vaihtoehtoon, josta johtuen kallein myynti-ilmoitus voi roikkua pitkäänkin myymättä. Koska PurePlasticin pehmot ovat lähtöisin Suomesta, on ulkomaan myynneissä toisinaan varmasti huomioitu myös ylimääräisiä posti- tai tullimaksuja.

Mistä tiedän, että tämä teksti on luotettava lähde?
Lähdekriittisyys on aina hyväksi, eikä tämä teksti välttämättä ole enää täysin ajankohtainen esimerkiksi viiden vuoden päästä. Oma tietämykseni perustuu yli 14 vuoden aktiivisuuteen Ginga-fandomissa sekä pitkäaikaiseen perehtymiseen sarjan oheistuotteisiin. Kokemusta on kertynyt niin keräilijänä, Ginga kirpputorin toisena pitkäaikaisena ylläpitäjänä kuin PurePlasticin suunnittelutiimin jäsenenä vuodesta 2019 lähtien. Hintojen arvioinnissa on käyty läpi useita myynti-ilmoituksia (Tori, Vinted, Facebook yms) lähiajoilta.

Lähivuosina myynnissä olleiden sekä myytyjen pehmojen karkeita arvioita (oletuksena hyväkuntoisia):

Jerome 20-40e
Kyoshiro 25-40e
Weed 35e (laputon), 80-120e (lapullinen)
Jouji 35-40e
Hougen 40-50e
Mer 50e
Tesshin 34-80e (eniten myynnissä hintojen keräyshetkellä)
Yukimura 120-150e

John 90-120e
Gin (aikuinen) 90-110e
Gin (pentu) 120e
Riki 120-130e
Kurojaki 40-80e
Akame 70-80e

Akakabuto 100-120e 

Anime-lehti #133 ( 7 / 2023 )

 

Ilmestymispäivä: 17.11.2023
Hinta: 8€ (fyysinen lehti), 4,90€ (digitaalinen lehti)
Linkki: https://www.animeshop.fi/product/3432/anime-133-72023

Viime kerrasta, kun Ginga-sarjat pääsivät Anime-lehden kanteen onkin ehtinyt kulua jo 13 vuotta!

Marraskuun numerosta löytyy haastattelu, joka kertoo hieman Takahashin taustoista niin koirien parissa kuin mangakanakin. 

 

Hopeanuolesta viimeinen uusintapainos

 

Hopeanuolesta julkaistaan viimeinen uusintapainos.

Julkaisuajankohdat

1-5 ilmestyvät 2.10.
6-10 ilmestyvät 30.10.
11-15 ilmestyvät 13.11.
16-18 ilmestyvät 18.12.

Uusintapainos ei mene tällä kertaa lehtipisteisiin.

Koko sarjan tai yksittäisiä pokkareita voi ennakkotilata Anime Shopin kautta:
https://www.animeshop.fi/product/3373/hopeanuoli-1-18

- Pelaaja.fi

Yoshihiro Takahashin näyttely & nimikirjoitustilaisuus Helsingissä 15.9.-18.9.

 

Striving for Justice -näyttely ja nimikirjoitustilaisuus potkaisivat käyntiin eilen. Verrattuna lokakuussa järjestettyyn Tokyokanin näyttelyyn, tilat olivat huomattavasti suuremmat ja katseltavaa oli kivasti eri tavalla. Kampin 4. kerroksessa MUJI-liikkeessä järjestetty näyttely on ilmainen ja jo ihan siitä syystä vilkaisemisen arvoinen, mutta erityisen hardcore fanina tämä oli sellainen kiva must have -elämys, sillä yhteyteen kuului myös Takahashin nimikirjoitustilaisuus eikä sensei vieraile Suomessa turhan usein. Viime kerrasta on itseasiassa ehtinyt pyörähtää jo yli vuosikymmen, jolloin Takahashi vieraili Traconissa Tampereella ja lisäksi hänellä oli muutamakin nimikirjoitustilaisuus sekä haastattelu Helsingin päässä.

Tarjolla oli todennäköisesti jälleen alkuperäisten kopioita, kuten Tokyokanin näyttelyssä, mutta niitä on kuitenkin lähes mahdoton erottaa alkuperäisistä. Laatu on aivan priimaa. Printeissä näkyy upeasti alkuperäisiä hahmotelmia ja korjausjälkiä. Perinteisten mangasivujen lisäksi mukana oli myös suosikkejani eli värillisiä mangakuvia ja sivuja.

Kuvitusten lisäksi paikalle oli löytynyt kokonainen setti Topsangyon pehmojakin~
Olipa mahtavaa nähdä ne kaikki viimein livenä! (EDIT: eipäs olekaan, Kyo taitaa puuttua!)

Näyttelyn yhteydessä oli myös hieman museon ilmaistuotteita sekä myynnissä olevia muovitaskuja, kortteja ja pinssejä, joita sai ostaa blind bageissa eli sattumanvaraisina. Myös nimikirjoitulevyjä sai ostettua sieltä, mutta ensisijaisesti ne oli varattu etukäteen ilmoittautuneille. Olin kovin tyytyväinen levyn laatuun ja se oli myös suurempi ja paksumpaa materiaalia kuin aikaisemmissa tilaisuuksissa olleet perinteiset postikortit. Ylemmässä kuvassa näkyvissä lauantain levy. Levy on tosiaan erilainen jokaiselle päivälle, mutta itseltäni jää harmillisesti perjantai ja maanantai välistä töiden vuoksi.

Levyn hintahan tosiaan on 32 euroa, mutta ottaen huomioon, että siihen sisältyy nimikirjoitus ja tilanteen mukaan sai jopa yhteiskuvan, se tuntuu omasta mielestä enemmän kuin hyvältä diililtä.

Koko tilanne jännitti minua niin pirukseen, että onnistuin saamaan päähäni aivan totaalisen oikosulun ja unohdin yläkerran kassalla korttini pin-koodin (jonka tyylikkäästi muistin kuitenkin heti sieltä päästyäni, tietysti), mutta onneksi siellä keksittiin nopea ratkaisu jakaa hinta pienempiin osiin, että sain ohitettua sen lähimaksulla! Hivenen hävetti kyllä, apua! Mutta tästä viisastuneena, kannattaa siis kirjoittaa se jonnekin ylös siltä varalta, että olet kuin minä...

Annoin nimmarin yhteydessä Takahashille myös pari tekemääni Ginga-korttia, joista hän kysyi olenko tehnyt ne itse ja sanoi niiden olevan hienoja, olin ihan super otettu! Tästä päivästä jäi ihan super hyvä fiilis. Sunnuntaina vielä uudelleen!

Viimeisimpänä vielä nappaamani pienet ostokset sekä ilmaishärpäkkeet:

Ja kyllä, minulla kävi juurikin niin tasan hyvä tuuri, että sain blind bageista vain yhtä ja samaa pinssiä...

Yoshihiro Takahashi vierailee Suomessa 15.-18.9.

 

"Lisäksi saimme vähän aikaa sitten kuulla, että Yoshihiro Takahashi saapuu jälleen Suomeen! Tällä kertaa hänen matkansa järjestää Yokoten Mangamuseo. Vierailu tapahtuu 15.-18.9. Takahashin voi nähdä Kampissa, jossa hän antaa nimikirjoituksia noina päivinä. Jos tahdot nimmarin, sinun on ilmoittauduttava etukäteen tällä sivulla. Se edellyttää myös erityisen, tätä tapahtumaa varten painettavan nimikirjoituslevyn hankkimista paikan päällä. Levyjä ja nimmareita on saatavilla rajoitettu määrä. Joka päivälle on varattu eri nimmarilevy, ja siksi yksi henkilö saa halutessaan ilmoittautua vaikka joka päiväksi, jos tahtoo kerätä kaikki. Yhdelle päivälle otetaan silti vastaan vain yksi ilmoittautuminen per henkilö.

Nimikirjoituslevyjä sekä muita Ginga-erikoistuotteita myydään MUJIssa samassa Kampin kauppakeskuksessa alla mainittuihin aikoihin. Nimmarilevyn ostaminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, mutta muita tuotteita voi hankkia kuka tahansa! MUJIssa järjestetään samoina päivinä myös Takahashin töiden näyttely.

pe  15.9.  (klo 11:00 – 19:00)
la   16.9.  (klo 11:00 – 18:00)
su  17.9. (klo 13:00 – 17:00)
ma 18.9.  (klo 11:00 – 19:00)"

- Sangatsu Manga

Manga Style -avaimenperät (PurePlastic)

PurePlasticin joulukalenterissa vihjatut avaimenperät julkaistiin viimein kokonaisuudessaan. Kyseessä on 8 avaimenperän setti, jonka hahmoina on Weed, Gin, Yukimura, GB, Jerome, John, Akame ja Mer. Avaimenperien korkeus on n. 7-8 cm. Avaimenperät ovat kirkasta akryylia eli niissä on kuva molemmin puolin.

Yleisesti ottaen pidän näistä avaimenperistä, ne ovat simppeleitä hahmokuvia eikä niissä sinällään ole mitään erikoisuuksia. Suurin osa kuvista on alkuperäisiä mangakuvia, mutta joukossa on muutama väritetty / muokattu mangakuva. Copyright-tekstit sekä muutaman hahmojen reunoista pahemmin erottuva pikselisyys särähtivät myös itselläni silmään. Mielestäni nämä ovat kuitenkin kiva lisä oheistuotteena Gingasta tehtyihin avaimenperiin, joita on nähty PP:llä tähän asti vain hivenen epäkäytännöllisen isoina avaimenperinä ja chibi-tyyliteltyinä.

 

Isoimpina miinuksina mainittakoon muutamien kuvien laadun heikkous ja erityisesti kaikissa copyright-tekstien pikselöityminen. Yukimurassa copyright-teksti on korvattu tarralla ja paketin etupuolella on mainittu virheellinen määrä.

 

Alustava palaute avaimenperistä on vaihdellut vähän puolin ja toisin. Osa on ollut ymmärrettävästi pettyneitä, että virheet ovat päässeet lopulliseen tuotteeseen asti. Näin pitkän aikaa pöytälaatikossa oleena projektina tämä korostaakin melkolailla tarkistuksen tärkeyttä. Ymmärrettävinä ongelmina nousee kuitenkin esiin aineistojen saaminen eri lähteistä. Kaikkia aineistoja ei luonnollisesti saada painokelpoisena versiona suoraan Japanista. Myös painon päässä tehdyt muutokset esim. copyright-tekstien osalta ovat vaikuttaneet negatiivisesti lopputulokseen.

Kritiikki on ollut ymmärrettävää, tervetullutta ja myös mielestäni ansaittua siinä mielessä, että siitä on hyvä ottaa opiksi ja pistää tulleet epäkohdat ylös ja kiinnittää niihin huomiota. Avaimenperistä on tullut kuitenkin myös paljon positiivista palautetta ja osa kritisoiduista designeista onkin ollutkin joillekin aivan ehdottomia suosikkeja. Mikä taas korostaa sitä, että ihmisillä on hyvin erilaisia mielipiteitä ja mieltymyksiä.

Omia suosikkejani on luonnollisesti Mer. Pidän myös GB:stä ja Weedistä kovasti.

 

Voit vapaasti välittää kommentteihin ajatuksesi avaimenperistä tiimille selattavaksi.

Edit: Tosiaan, avaimenperien kappalehinta on 10,90e ja ne myydään random pakkauksina Urumissa.

Noah tauolla: kustantaja vaihtuu

 

Sangatsu Manga ilmoittaa blogissaan 3.3. seuraavaa:

"Werner Söderström Oy eli Tammen ja Sangatsu Mangan omistaja luovuttaa julkaisuoikeudet H-Town Oy:lle. H-Townin moni tunnistaakin Anime-lehden julkaisijaksi.

Siirron vuoksi paraikaa tauolla olevat sarjat ovat Noah, Kun jälleensynnyin hirviönä sekä Kuroshitsuji."

- Lähde

”Striving for Justice” – juhlanäyttely Helsingissä

 

Takahashin 50-vuotista kuvataiteilijauraa juhlistettiin aiemmin Japanin mangamuseossa hieman isommalla voluumilla, joten juhlanäyttelyn päätyminen Suomeen näin kaikessa hiljaisuudessa yllätti taatusti monet. Puhumattakaan siitä, että asiasta hädintuskin ilmoiteltiin missään kauheasti etukäteen ja sen kestokin on super lyhyt, vain kolme päivää (27.-29.10.)

Juhlanäyttely on parhaillaan käynnissä siis Helsingissä sijaitsevassa Tokyokanissa, japanilaisessa elintarvikemyymälässä. Näyttely kattaa vain osan myymälästä, joten tila on pieni, mutta näyttely on ehdottomasti vierailun arvoinen jokaiselle Ginga-fanille. Onhan se sentään virallisesti Yokote Masuda mangamuseon järjestämä - ja pääsymaksuton! Heti ulkopuolelta ikkunasta näki myös ilahduttavan lapun siitä, että kuvaaminen oli sallittua~

 
Pyörähdin itse näyttelyssä töiden loputtua heti sen avajaispäivänä. En tiennyt koko jutusta kamalasti etukäteen, joten mielikuvani oli, että myymälästä löytyy kenties joku Gingalle omistettu pieni nurkkaus, jossa on muutamia Takahashin töitä.

Tulikin näin ollen paikan päällä suurena yllätyksenä, että paikalla oli japanilaisen mangamuseon väkeä pitämässä näyttelyä. Sisällä oli korkeintaan muutama muu vieras oman visiittini aikana, joten siellä sai katsella ja keskustella rauhassa. Juttelimme mangamuseon henkilöstön kanssa jonkin verran ja heitä kiinnosti miten olin tutustunut sarjaan. Uteliaisuuttani kysyin myös ovatko näytillä olevat työt alkuperäisiä ja minulle vastattiin, että ne ovat kopioita. Tämä yllätti: ne olivat todella tarkkoja kopioita, joissa näki kaikki epätäydellisyydet korjausjälkiä myöten.

Henkilöstön tapaaminen oli ehdottomasti tämän näyttelyn kohokohtia itselleni. Mukavan kohtaamisen lisäksi he olivat todella anteliaita ja lahjoittivat kävijöille esitteen, kortin, tarra-arkin sekä pienen peilin.

Itse näyttelyn töitä olin selannut jo läpi niin monesti somessa ja oheistuotteissa, että lähes kaikki olivat entuudestaan jo tuttuja. Oli silti mahtavaa päästä näkemään niitä lähempää. Varsinkin värikuvat olivat livenä aivan upeita!

Kuvitusten lisäksi mukana oli toki myös hyvin tiivistettyjä pieniä tietoiskuja - suomeksi toki! Pieneen tilaan nähden näyttely oli hyvin kattava, siisti ja huolellisesti toteutettu.

Ja jos kaikki tämä yllätti jo valmiiksi niin voi pojat, lisää oli luvassa. Paikalla nimittäin myytiin muutamia mangamuseosta tuttuja tuotteita! Osa minulla olikin ennestään, mutta mukana oli esimerkiksi jopa sellaisia tuotteita, jotka julkistettiin vasta jonkin aikaa sitten, kuten hahmopostikortit.

Loppujen lopuksi mukaani lähti molemmat minijulisteet ja postikortit. Ilmaistuotteena saatu peili oli itselleni hurjan iso juttu, koska olin katsellut niitä japanilaisissa huutokaupoissa jo jonkin aikaa, mutta en raaskinut lähteä ostamaan niitä.

Mitä fiiliksiä minulle jäi? Pieneksi näyttelyksi se tarjosi valtavasti mukavia yllätyksiä!
Ehdottomasti kokemisen arvoinen hetki, joka jää muistoihin, iso kiitos näyttelyn järjestäjille!

Yhdistyksen Ginga-kalenteri 2023

 

Yhdistyksen oman Ginga-kalenterin ennakkotilaus on avattu! Upeassa seinäkalenterissa on 13:n piirtäjän fanitaidetta Hopeanuoli- ja Weed-animen ikimuistoisimmista kohtauksista!

Kalenterin voi ennakkotilata Hopeapuodista.

Teemana ovat Hopeanuoli- ja Weed-animeista tutut legendaariset kohtaukset. Jokainen kuukausi on kuvitettu upealla fanitaiteella. Kuvittajina ovat Allusauruss, BUBIMILK, Dee, J.J., KaaoksenKorppi, Katariina Salomaa, Mawa, Narncolie, Saiccu, SaQe, Sepi, Zeralex, sekä _pirityinen_.

Kalenteri on A4-kokoinen, siinä on ripustusreikä sekä wire-sidonta.

Ennakkotilaus päättyy 30.9. Kalenteri kannattaa tilata nyt, sillä ennakkotilauksen jälkeen niitä on saatavilla vain hyvin pieni määrä, jos ollenkaan.

---

Olen yksi mukaan päässeistä kuvittajista! Kalenteria varten tehdyt kuvat ovat upeita ja niiden työstöä oli ilo seurata alusta alkaen. Olen nähnyt toisinaan, että yhdistyksen tuotteita aletaan kysellä ja metsästää siinä vaiheessa, kun ennakkotilaus on loppunut tai tuotteet on jo myyty loppuun, joten toivon pienellä mainostuksella tämän tavoittavan vähän enemmän väkeä.

Arvostelu: Hopeanuoli-musikaali osa 1: Ystävyyden siteet

Maruichirô Maruon ohjaama, japanilainen musikaali polkaisi eilen 12.8. käyntiin ensi-illan elokuvateattereissa. Ennen musikaalin näkemistä bongasin pari arvostelua, mikä oli positiivinen yllätys, koska voisin kuvitella, että tämä näytös ei ole herättänyt niin paljoa huomiota Hopsu-fanien ulkopuolella. Sekä hesarin, että episodin arvostelut eivät päätä huimaa positiivisuudellaan, mutta nostan hattua niiden tarinan avaamisen ja muutamien ihan varteenotettavien ja ymmärrettävien kritiikkien osalta.

Odotin tätä musikaalia valtavan paljon, koska olihan kyseessä ensimmäinen kerta, kun Hopeanuoli pääsee valkokankaalle. Olipa kyse sitten nostalgiahuurusta tai yhä aktiivisesta fanikunnasta, ei minusta ollut millään tavalla itsestäänselvää, että musikaalia oltaisiin päästy näkemään myös elokuvateatterissa. Joten aivan valtava kiitos tästä Future Filmille! Minusta oli ihanaa, että Hopeanuolen aikanaan Suomeen tuonut ja sitä kautta meidät monet sarjaan rakastuttanut levittäjä toi Hopeanuolen meille uudelleen. Suomalaiset fanit ovat ehdottoman onnekkaita - ja onnellisia saadessaan tälläisiä mahdollisuuksia. Suomennoksessa silmiin vilisi muutamia kirjoitusvirheitä, mutta ei mitenkään jatkuvalla tahdilla. Yleisesti ottaen olin vain tyytyväinen siihen, että musikaalille saatiin suomenkielinen tekstitys.

Mitä tulee itse taltiointiin, olin positiivisesti yllättynyt laadusta. Kamera pysyy hyvin mukana tapahtumissa ja musikaalia valkokankaalta seuratessa unohtaa täysin, että tämä on alkujaan tallennus live-esityksestä. Yleisöä näkyy aikalailla vain alussa ja lopussa. Myös äänentoisto on ensiluokkaista - ja sen verran voluumia löytyy, että pisti pohtimaan miten hyvin tämä kuuluukaan muihin saleihin...

Mitä tulee termiin musikaali ja miksi sitä käytettiin stage playn sijaan, ymmärtää asian melko hyvin, koska näytelmän sijaan musiikki raikaa melkein tauotta. Repliikki osuudet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä ja niitä olisi melkein voinut olla enemmänkin. Eniten ehkä pelkäsin, että tästä toiminnantäytteisestä musiikkipläjäyksestä ei löydy viihdettä kahdeksi tunniksi, mutta huomasin omaksi ilokseni olevani väärässä. Musikaalista löytyy sekä loistavaa, että hieman kyseenalaisempaa huumoria, mikä toisaalta toimii, koska Ginga ei mangasarjana ole koskaan ollut mikään kuolemanvakava juttu. Ei ole valetta sanoa, että koko sali hykerteli aika-ajoin.

Sanoisinko silti, että kaksi tuntia meni kuin siivillä? Ei, ei mennyt. Ymmärrän hyvin, että varsinkin perheen nuoremmat eivät välttämättä ole jaksamista istua koko aikaa paikoillaan. Jatkuva toiminta alkaa tuntua loppua kohti melko puuduttavalta aistiärsykkeiden ylilyönniltä ja vaikka yleisesti ottaen nautin musiikkiosuuksista, eriyisesti ninjakoirien osuudessa minun oli vaikea nauttia enää sekavasta mölystä, jossa ei tuntunut olevan mitään päätä eikä häntää. Mutta haluan sanoa senkin, että kun animen tunnari kajahti ilmoille musikaalin alussa sain kylmiä väreitä ja sydän tykytti siihen malliin, että oli vaikea sanoa ettei sisäinen lapseni olisi rakastanut koko homman nostalgisuutta. Se oli juuri sellainen reaktio mitä toivoin ja kaipasin, en usko, että pelkkä DVD-julkaisu omalla kotisohvalla katseltuna saisi samaa aikaan, mitä elokuvateatterielämys mahdollistaa.

Lavasteiden yksitoikkoisuus oli ymmärrettävää ja minun mielestäni sitä hyödynnettiin poikkeuksellisen hyvin erilaisilla efekteillä. Välillä lavalle heijastettiin pieniä videopätkiä, jotka toimivat hyvin tarinan etenemisen kanssa. Samalla haluan sanoa, että epämääräiset Akakabuto-lavasteet (kehikkomaiset käpälät ja osa, jonka oletin olevan pää) olivat iso miinus ja ne olisi voinut toteuttaa mielestäni pienellä vaivalla paremminkin. Vuorimainen lavaste kuitenkin tarjosi kivasti monipuolisuutta sille, missä hahmot milloinkin olivat ja miten monin eri tavoin niitä saattoi hyödyntää niin rauhallisemmissa puheosioissa kuin toiminnan täytteisissä taistelukohtauksissakin. Allekirjoitan täysin hesarin arvostelun osuuden siitä, että näyttelijät saivat tosiaankin pyöriä ja hyppiä hiki virraten - oli oikeasti ihme, että siinä myllerryksessä korvat ja hännät ylipäätään pysyivät matkassa mukana. Asuvalinnat yleisesti ottaen olivat erikoisia, mutta paikoin toimivia. Rakastin esimerkiksi ninjakoirien asuvalintojen leikittelyä, Akamella oli ylellisempää valkeaa vähän kuin samurailla konsanaan ja Kurojaki puolestaan oli vähän kuin räväkkä punkkari kaikkine niitteineen. Kogan ninjakoirilla taas oli siistit ninjamaiset maskit - ja melkein kauhuleffamainen kaikuva puhetapa sai kylmiä väreitä, rakastin miten se oli toteutettu! Benillä puolestaan oli päällään enemmän univormumaista takkia, joka sopii sotilasteemaan loistavasti. Hahmovalinnoissa minua jäi vähän harmittamaan se, että siinä missä kaksoisrooleja löytyi random koiriin, loistivat juonellisesti tärkeät hahmot poissaolollaan, kuten esimerkiksi Sniper.

Ylinäyttely lienee kulttuurijuttu, jota en oikeastaan enää edes samalla tavalla huomaa, kun olen katsonut esimerkiksi Squid Gamen, jossa asia häiritsi minua suunnattomasti alussa. Vahvat tunnetilat sopivat teemaan... joskin, Ginin osalta herkkyyttä ja dramaattisuutta olisi voinut tipauttaa asteen tai pari.

Ensimmäinen osa loppuu muuten Igan ninjakoirien mukaan saamiseen ja Shikokuun suuntaamiseen, odotan innolla jatkoa. Antaisin tälle ehkä arvosanaksi 7/10.

Pakko myös mainita, että joissakin näytöksissä jaettiin A3-kokoisia keräilyjulisteita, jos sellaisia on saatavilla vielä ensi-illan jälkeen ei sitä kannata rullata reppuun ja toivoa parasta. T. limsapullon runneleman keräilyjulisteen omistaja.

Kävitkö katsomassa musikaalin tai oletko menossa katsomaan sen myöhemmin?
Mitä fiiliksiä sinulle jäi musikaalista?

Hyväntekeväisyyspinssit (2022)

 

Emalipinssien kanssa kesti odotettua pidempään, mutta viimein ne saapuivat ja Urumi pääsi eilen postittelemaan läjän ennakkotilauksia. Tein näistä myynnin alkaessa jonkinlaisen postauksen, mutta käyn näitä hieman tarkemmin läpi tässä postauksessa~

Tukipinssit ovat tosiaan lisensoituja tuotteita, joiden myyntihinta lahjoitetaan kokonaisuudessaan Ukrainan sodan uhreille. Kohteiksi oli valikoitunut Unicef ja Revived Soldiers Ukraine. Unicef auttaa pakenevia siivileitä ja RSU haavoittuneita sotilaita. Tähän mennessä Urumi on lahjoittanut tukipinssien avulla ainakin 2175 euroa (lähde).

Badgeja tuli kaksi erilaista ja tykkään näiden kuvavalinnoista ja toteutuksesta tosi paljon. Vinkkasin näiden kohdalla ongelmasta, joka ilmeni aikaisemmissa pinsseissä - copyright teksti jää helposti liian alas siitä huolimatta, että yrittää huomioida useimpien painopaikkojen ohjeistuksia näkyville jäävästä osasta ja noudattaa sitä. Joten virheiden kautta opitaan ja nämä näyttävät tosi kivoilta ja asettuvat tosi hyvin!

Pinssien koko on 3,8 cm eli ne ovat aikalailla samoissa mitoissa kuin esimerkiksi japanilaiset Hopeanuoli-pinssit, joita Takahashi Production teki aikanaan. Nämä tosin on Suomessa valmistettuja~

Pinssien julkistamisen palautteita selaillessa tuli yllätyksenä, että muutamat kokivat Chibi-karhun kuvalla varustetun pinssin jollakin tavalla mauttomaksi, mutta samalla huomasi miten eri tavalla ihmiset voivat ajatella kuvien merkityksestä jossakin yhteydessä. Itse miellän näissä teemoiksi taistelu ja ystävyys. Esimerkiksi Venäjän sotakoirien käyttäminen olisi ollut omasta mielestäni enemmän harmaata aluetta.

Tykästyin myös emalipinssiin kovasti, se näyttää livenä vieläkin paremmalta - mutta sitä on myös tosi vaikea kuvata, koska siinä on ääriviivoina kullanvärinen reunus, joka luonnollisesti heijastaa valoa minkä ehtii. Emalipinssi on ollut yksi tuotteista, joita olen toivonut valikoimaan alusta alkaen, joten oli mahtavaa olla osana sen tekoa. Kuvituksesta on vastannut Gay Breakfast ja tämä on itseasiassa erilainen variaatio fanmade pinssistä, jonka he toteuttivat alunperin.

Miksi tätä tarkoitusta varten ei tehty ihan uutta, originaalia designia? Isoin syy on varmaankin aika, koko projekti piti saada hyväksyttyä ja työn alle nopeasti. Lisäksi Gay Breakfast on kokenut emalipinssien tekijä, heillä on kokemusta ja taitoa, jota meillä ei suunnittelutiimissä ollut entuudestaan.

Tämä pinssi on pikkuinen, se on korkeudeltaan n. 2 cm, pituudeltaan ehkä suunnilleen 3cm.

Emalipinssit on muuten tosi haastavia tuotteita erityisesti värien osalta. Tykkään keräillä pinssejä ja sitä kautta on tullut tutuksi, että näissä tuotteissa painovirheet, laadunheitot ja erityisesti värivirheet on valitettavan yleisiä. Varsinkin, jos pantone-sävyjen kanssa pelataan, värit voi olla aivan erilaiset kuin miltä ne näyttävät omalla näytöllä. Ongelmana onkin, että pantone-värikartat, joilla sävyjä voisi katsoa luonnossa ovat ihan älyttömän kalliita. Puhutaan helposti satasista per viuhka.

Esimerkkinä yksi fanmade-pinssi FoxLeapilta.

Pinssin taustapuolelta löytyy myös copyrightit~

Taustapahvin kanssa oli hieman haasteita, koska sen tai pinssin koko sekä pinssin sijainti taustapahvilla ei alkuun ollut tiedossa ja niille piti varata tilaa. Tekstiä piti myös mahduttaa melko paljon, mutta näin jälkiviisaana: tekstilaatikkoa olisi voinut selvästi kasvattaa ylöspäin.

Tämän lisäksi ilmeisesti oli kommunikaatiovirhe siinä, mille puolelle korttia pinssi isketään. Tämä oli siis alkuperäinen suunnitelma:

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Kaikilta isommilta kauhuskenaarioista vältyttiin emalipinssin kanssa.

Pinssit löytyvät tosiaan Urumista.