lauantai 28. marraskuuta 2015

Anju & sankarikoira Jiroomaru

Teksti sisältää rutkasti spoilereita!

Hopeatiikeri on kokenut melkoista hiljaiseloa lähiaikoina sekä työni, että joulukalenterin valmistelemisen takia, mutta tässäpä sellainen suomijulkaisu, jonka lukemista olen odottanut niin kovasti ettei sitä vain mitenkään voinut jättää joulukalenteria varten odottelemaan. Kyseessä on siis Yoshihiro Takahashin lyhyttarina, joka liittyy myös Gingaan, joskin pääpaino on vahvasti itse tarinassa. Alkuperäiseltä nimeltään Ginga Densetsu: Anju to Jirōmaru (銀牙伝説 杏樹と次郎丸) on Takahashin uudempaa tuotantoa, joka julkaistiin japaninkielisenä pokkarina 2011 ja nyt saimme sen myös suomeksi perjantaina 27.11. Pokkari on myynnissä lehtipisteissä tutusti muun mangan tapaan.

Koska tämä on Takahashilta vähän vähemmän tunnettu tarina ja pääsin oikeastaan itsekin vasta suomennoksen myötä kiinni juoneen ajattelin kertoa mistä tässä on kyse:

Tarina keskittyy pääosin nuoreen orpotyttöön, Anjuun, jonka tarina on vähintäänkin surullinen. Anjun perhe kuolee ilmeisimmin auto-onnettomuudessa (korjatkaa, jos olen väärässä?) ja hän päätyy asumaan sedälleen, joka näkee tytön vain riesana ja kohtelee tätä hyvin huonosti. 

Eräänä päivänä Anjun isoisä tulee hakemaan hänet pois ja huolehtii Anjusta siitä lähtien. Anjun isoisä, Sawamura Yoshito, on itsepäinen ja hieman erakoitunut metsästäjä, mutta myös isosydäminen mies, jonka luona Anju on onnellinen ja iloinen. Isoisällä on Yuki-niminen karhukoira, jonka kerrotaan olevan Rikin lapsenlapsi ja Weedin serkku. Yukilla on myös neljä pentua: Taroomaru, Jiroomaru, Koyuki ja Saburoomaru. 




Onnea ei kuitenkaan kestä kauaa, kun alkaa tapahtumien alamäki. Anjun isoisä kuolee pudotessaan kalliolta ja samassa rytäkässä painavan kiven alle jäänyt Yuki ja joutuu katkaisemaan oman jalkansa viedäkseen viestin kuolleesta isännästään Anjulle ja pennuilleen. Tämän jälkeen myös Yuki menehtyy. Anjun isoisä haudataan ja hän joutuu jälleen setänsä luokse, mutta karkaa pian kaupunkiin, jossa hänen mukava tätinsä asuu. Anjun löytäessä perille hän tapaa tätinsä, joka ei kuitenkaan uskalla ottaa Anjua luokseen väkivaltaisen miehensä takia. Niinpä hän yrittää auttaa Anjua muilla tavoilla ja ottaa yhteyttä toiseen veljeensä.





Afrikasta juuri Japaniin palannut Anjun toinen setä saa selville, että Isoisällä on kultakätkö piilossa Anjun opintoja varten ja heidän lähtiessä etsimään sitä, myös Anjun ilkeä ja ahne setä pääsee aarteen jäljille ja saapuu paikalle vaatimaan kultaa itselleen. Hän uhkaa veljeään ja Anjua aseella ja ampuu. Sedän suojellessa Anjua osumalta Jiroomaru hyppää luodin eteen ja kuolee vammoihinsa, toteuttaen kuitenkin emonsa viimeisen toiveen suojella Anjua. Tämän jälkeen tulee aikahyppy, Anju on jo aikuinen ja hän aloittaa lääkärinä Jiroomarun sairaalassa, jonka etupihaa koristaa Jiroomarun kunniaksi pystytetty patsas.



Omistin tämän mangan joskus muutama vuosi sitten japaniksi, mutta myin sen pois. Lukiessani sitä omalla äidinkielelläni ymmärsin nyt viimeinkin koko tarinan enkä ole aikaisemmin tajunnut miten tuhottoman surullinen se on. Takahashi on tämän tarinan kanssa todellakin onnistunut sen kanssa, miltä asiat näyttävät lapsen perspektiivistä. Anju on todella sinisilmäinen ja naiivi hahmo, jota on vaikea olla säälimättä. Lisäksi tarina käsittelee karulla tavalla perheväkivaltaa, niin fyysistä kuin henkistäkin. Tarina on todella synkkä ja myönnän, että sitä lukiessa oli pitkästä aikaa kyyneleet silmissä jonkun sarjakuvan takia. Erityisesti sivut 74-89 ovat raskaita lukea. Anjun suru ja läheisen kuoleman ymmärtäminen on loistavasti toteutettu. Hyvä sarjakuva on aina ollut minulle sitä, että tarinan voi paitsi lukea, myös tuntea. Hyvään tarinaan eläytyy.

Vaikka Ginga-sarjoissa on totuttu raakuuteen ja siihen, että hahmoja kuolee paljon, siihen ei jotenkin turru ja sen huomaa tästä loistavasti. Pennun kuolema vaikuttaa jotenkin todella dramaattiselta ja radikaalilta lopetukselta tarinalle. Edes lyhyt onnellinen loppu tarinalle ei jotenkin lievitä sitä.

Anju & sankarikoira Jiroomaru on rehellisesti sanottuna yksi mielestäni parhaimpia Takahashin lyhyttarinoita. Täytyy myös esittää hatunnosto upealle suomennokselle ja komealle suomikannelle. Kuten aina, olen tälläkin kertaa enemmän kuin iloinen siitä, että tähänkin pokkariin otettiin värisivut mukaan. Ne näyttävät aivan mielettömän hienoilta.


tiistai 3. marraskuuta 2015

Ginga-toiminta Suomessa

Törmään silloin tällöin netissä suomalaisiin faneihin, jotka kertovat olevansa melko yksin fanituksensa kanssa, sillä lähipiiristä ei löydy muita faneja. Niinpä sarjaa ja siihen liittyviä asioita puidaan paljon esimerkiksi netissä foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa muiden sarjan fanien kanssa. Ginga-toimintaa on kuitenkin myös netin ulkopuolella Suomessa, miten ja missä se siis esiintyy? Nappasinkin haastateltavakseni yhden aktiivisista faneista, joka on ollut mukana järjestämässä jos jonkinlaista Ginga-toimintaa Suomessa. Tekstissä esiintyvät kuvat sain tätä blogitekstiä varten käyttööni.

_________________________________________________

Vastaajana Hanna "Äffä" Mäkinen, Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n aktiivijäsen ja Gingaconin pääjärjestäjä. Mukana Weed-musikaalissa näyttelijänä, treenivastaavana ja lavastetiimin vetäjänä, sekä koreografioifen apulaissuunnittelijana. Toiminut aikaisemmin Suomen Hopeanuoli-fanit ry:ssä sihteerinä, rahastonhoitajana ja toimintaorganisaattorina.

- Kun puhutaan Ginga-toiminnasta Suomessa heti ensimmäisenä mieleen tulee paljon huomiota kerännyt Suomen Hopeanuoli-fanit ry, jota oletkin ollut mukana perustamassa. Milloin ja miksi yhdistys on perustettu ja kuinka aktiivinen se on  tänä päivänä?
Yhdistyksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.hopeanuolifanit.fi
Yhdistys perustettiin tammikuussa 2012 Hopeanuoli-fanitoiminnan toteuttamiseksi järjestäytyneemmin. Tätä ennen oli ollut paljon fanitapaamisia, kimppapaitaprojekteja ja kaikenlaista muuta hauskaa. Me perustamisessa mukana olleet halusimme  mahdollisuuden kehittää tuota toimintaa ja yhdistys tarjosi hyvät mahdollisuudet toteuttaa sitä organisoidusti ja laillisissa puitteissa.
Yhdistys on tällä hetkellä aktiivinen ja eloisa, mitä tulee Hopeanuoli-aiheisen tapahtumaohjelman järjestämiseen, jäsenlehden ja muiden yhteisprojektien tekoon (suunnitteilla on muunmuassa keräilykortteja) ja toiminnan kehittämiseen.  Ginga-kerhot ja miittien pito on vähän harvemmassa, jatkuvasti tarvittaisiinkin innokasta porukkaa toimimaan yhdistysaktiiveina ja järjestämään Ginga-faneille miittejä eri puolilla Suomea. Muutamia miittejä on tänäkin vuonna pidetty,  esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä.

Yhdistys Padasjoen Sahtimarkkinoilta

- Yhdistys on ollut paljon mukana erilaisissa tapahtumissa. Millaista toimintaa on ollut mukana yhdistyksen puolelta tapahtumissa ja millaista vastaanottoa se on saanut kävijöiltä?
Yleensä pyrimme tarjoamaan tapahtumalle Ginga Roomin, mikäli sellaiselle tilat löytyy. GR on eräänlainen Hopeanuoli-teemahuone, jossa voi esimerkiksi lukea Hopeanuoli-mangaa Ginga-kirjastossa, piirrellä koiria ja muuta hauskaa  piirtopajassa, tehdä häntiä, koirankorvia, huovuttaa Ginga-hahmoja, osallistua Ginga-kilpailuihin (esim. tieto- ja piirustuskilpailut) ja tietenkin tavata toisia Ginga-faneja, hengailla, viettää mukavaa aikaa ja tutustua Hopeanuoli- faniyhdistyksen toimintaan. Ginga Roomia kehitetään jatkuvasti ja tulevaisuudessa se voisi toimia eräänlaisena miittihuoneena, jossa on valmista tekemistä erilaisille miittiporukoille. Tässä olemme toki riippuvaisia siitä, mitä mikin  tapahtuma ohjelmakseen toivoo.
Pyrimme saamaan coneihin myös yhdistyksemme infopöydän, jonka näkyvin osa on puinen, nykyisin led-valoin valaistu, alkujaan Vaneri-nimimerkillä liikkuvan Ginga-fanin käsialaa oleva Hopeanuoli-onnenpyörä. Pyörän pyöritys maksaa 2-3 euroa riippuen palkinnoista ja sen tuotot menevät yhdistyksemme toimintaan samoin kuin jäsenmaksut. (Suurin kustannuserä on kerran vuodessa ilmestyvä värillinen yli 40-sivuinen jäsenlehtemme Tähdenlento, jonka painokulut ovat vaihdelleet  kolmestasadasta eurosta tuhanteen euroon. Muita menoja ovat esimerkiksi pankkikulut, materiaalimaksut, jäsenkorttien painatus ja muiden kannatustuotteiden teettäminen.)
Usein pöytä sijaitsee Ginga Roomin yhteydessä.
Monissa tapahtumissa olemme pitäneet myös erilaisia Hopeanuoli-paneeleita, kilpailuja ja show-muotoisia ohjelmia, joihin yleisö on päässyt mukaan. Olen itse ollut aika usein panelistina ja juontajana (uudet innokkaat ovat muuten aina  lämpimästi tervetulleita pitämään yhdistyksen ohjelmaa!) ja kanssani lavalla on ollut niin muita yhdistysaktiiveja kuin pörröisiä Ginga-hahmojakin. Taannoisessa Tampere kupliissa 2012 järjestimme myös koiran piirtoa elävästä mallista ja  tuolloin oma koirani oli mukana lavalla. Paneelitarjontamme on ollut vuosien varrella aika monimuotoista, koska Gingasta saa paljon jutunjuurta aikaiseksi. Esimerkkinä nyt viime Kosuconissa ollut puheenjohtajamme Ville Karvosen Ginga-turistina Japanissa -paneeli.  Pitämissämme kilpailunumeroissa yleisön joukosta valitut ovat päässeet kisaamaan yhdessä Ginga-hahmojen kanssa erilaisissa hopeanuolimaisissa tehtävissä ja saaneet jonkin kivan Hopsu-aiheisen palkinnon.
Koen, että Ginga-ohjelma kiinnostaa conikävijöitä ja yleensä paneeleissa riittää katsojia ja Ginga Roomissa kävijöitä. Kovinkaan paljoa negatiivista palautetta ei ole ainakaan minun korviini kantautunut. Aktiivien kesken käydään jokaisen  conin jälkeen palautekeskustelua foorumilla ja pyritään parantamaan, jotta toiminta olisi hyvällä mallilla ja aktiivien olisi sitä mukavaa olla järjestämässä. Rakentavaa palautetta otamme toki mieluusti vastaan - sitä voi lähettää esimerkiksi Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n sivujen vieraskirjaan tai laittamalla sähköpostia yhdistyksemme sihteerille. Yhdistystä ja sen toimintaa pyritään kehittämään saadun palautteen perusteella.

- Mitä eroa on olla yhdistyksessä aktiivijäsen ja tavallinen jäsen? Pystyvätkö tavalliset jäsenet vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan?
Kuka tahansa tavallinen jäsen voi halutessaan ilmoittautua aktiivijäseneksi, eikä se erikseen maksa mitään tai velvoita mihinkään. Käytännössä aktiivijäsenyys tarkoittaa sitä, että pääsee yhdistyksen foorumissa näkemään aktiiveille  tarkoitetut osiot, joissa suunnitellaan ohjelmasisältöä eri tapahtumiin, jäsenlehteä, yhdistyksen verkkosivuja, sosiaalista mediaa, jne. Osiot ovat näkyvissä vain niille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa aktiiveiksi, jottei lopuilta  pilaantuisi yllätys sen suhteen, mitä tulevat jäsenlehdet sisältävät tai mitä joissakin ohjelmissa tapahtuu.
Eli tavallisena jäsenenä on osa kohderyhmää, jolle aktiivijäsenet järjestävät toimintaa. Aktiivina pääsee juurikin vaikuttamaan yhdistyksen juttuihin, eikä kellään aktiivilla ole pakkoa osallistua mihinkään, mihin ei itse ilmoittaudu  mukaan. Velvollisuudet on toki hyvä hoitaa, jos on sellaisia itselleen ottanut.
Yhdistyksen foorumilla on myös kaikille jäsenille avoin yhdistystä koskeva board, jossa voi seurata esimerkiksi yhdistyksen tilitapahtumia, pääsee näkemään  kokousten pöytäkirjat, voi ehdottaa ja ilmoittautua mukaan miitteihin ja Ginga-kerhoihin, sekä yleensä keskustella yhdistyksestä ja sen erilaisista projekteista. Näin ollen tavallisenakin jäsenenä on vaikuttamismahdollisuus ja toiminta  on kaikille jäsenille mahdollisimman avointa. Taloudenhoitaja päivittää aktiivisesti Varainhallinta-topicia, jolloin jokainen jäsen voi seurata ja kommentoida yhdistyksen rahaliikennettä, oli aktiivi tai ei.
Faniyhdistyksen toiminta pyritään pitämään mahdollisimman avoimena ja demokraattisena.
Yhdistyksen syys- ja kevätkokous ovat myös kaikille jäsenille avoimia. Jokainen jäsenmaksun maksanut on oikeutettu ottamaan osaa kokoukseen. Myös hallitukseen voi pyrkiä - tavalliseksi jäseneksi 12 vuotta täyttäneet,  nimenkirjoitusoikeudellisiin tehtäviin (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloduenhoitaja) edellytetään täysi-ikäisyyttä jo ihan lakiteknisistä syistä.
Toiminnassamme painotetaan tasapuolisuutta ja nuoremmillekin jäsenille on pyritty tarjoamaan mahdollisuus  olla mukana vaikuttamassa. Tästä on hyviä kokemuksia, nuorten jäsenten keskuudesta löytyy fiksua ja aktiivista porukkaa. Ja heidän pyöritettäväkseenhän tämä yhdistys jää, kun me vanhat pierut jonain päivänä väsähdämme. Yhdistyksen jatkuvuuden kannalta pidän itse tärkeänä ottaa nuoret mukaan. Ja myös varttuneemmat uudet kasvot freeseine ajatuksineen ja kehittämisideoineen. Homma väsyy nopeasti kasaan, jos kaikki on vuodesta toiseen samojen ihmisten harteilla.

Ryhmäkuva Weed-musikaalilaisista

Weed-musikaalin treenit

- Olet Suomen Ginga-toiminnan saralla aktiivinen tekijä ja olet myös suunnittelemassa Hopeanuoli!musikaalin innoittamaa Weed-musikaalia. Kertoisitko tästä projektista hieman lisää?
Alkuun lienee hyvä mainita, että tekijäporukka on eri kuin Hopenauoli!musikaalilla. Heidän kanssaan on kuitenkin oltu yhteyksissä asian tiimoilta hyvässä hengessä ja kyseinen porukkahan työtää tällä hetkellä Valitsen sinut! -nimistä Pokemon-musikaalia.
Weed-projekti on ollut nyt käynnissä päälle pari vuotta. Alkujaan sen alulle laittaneet henkilöt jättäytyivät pois ja projekti on elänyt ja kehittynyt lähtöasemistaan. Meitä tuli muutamia Hopeanuoli-yhdistyksessäkin aktiivisia  toimijoita mukaan ja projektia lähdettiin kehittämään realistisempaan ja toteuttamiskelpoisempaan suuntaan. Luotiin foorumia, pidettiin suunnittelukokousta ja valitsimme Antti Kalevan projektipäälliköksi vetämään hommaa eteenpäin. Järjestettiin koe-esiintymisiä, joissa käyneistä osa on  jättäytynyt pois ja haasteena on ollut löytää tarpeeksi näyttelijöitä. Pääasiassa Tiia Monosen tekemä käsikirjoitus valmistui lopulliseen muotoonsa nyt tänä syksynä, olemme saaneet hyvän 20-henkisen porukan kasaan ja meillä on nyt lopullinen treeniaikataulu tiedossa.  Weed-musikaalia tullaan esittämään keväällä/kesällä 2016. Tarkempia tietoja näytöksestä en valitettavasti voi tässä kohtaa paljastaa.
Etsimme yhä muutamaa oleellisen tärkeää jäsentä tiimiimme taustakoiriksi, sekä valo- ja tekniikkapuolelle. Myös lavastetiimiin ja asujen valmistukseen on mahdollista tulla. Mukaan voi hakea musikaalimme foorumissa: www.hopeisetsivut.net/musikaali
Weed-musikaali on aika pitkälti animen pohjalta kirjoitettu - toki myös pieniä vaikutteita mangan puolelta löytyy. Se on täysin voittoa tavoittelematon harrastajaprojekti ja mukana on myös monia (kuten allekirjoittanut), joilla ei ole  aiempaa kokemusta. Kokeneempaakin väkeä on kyllä mukana ja jokaisen osaamista pyritään hyödyntämään, sekä tarjoamaan jokaiselle mukana olijalle mahdollisuus kehittää omia taitojaan esiintyjänä.
Oma roolini musikaalissa on ollut pitkään ihan vain näyttelijä. Esitän Kurotoraa ja Johnin rinnalla taistelevaa Leftyä. Projektissa on mukana monta läheistä ystävääni, sekä pari perheenjäsentä. Lisäksi olen sen kautta tutustunut uusiin loistaviin tyyppeihin, joiden kanssa on ihan mahtavaa olla mukana tekemässä tällaista projektia. Nyt syksystä musikaalissa on jaettu vastuualueita eri henkilöille ja itse hoidan tällä hetkellä treenisuunnittelua. Lisäksi vedän lavastetiimiä ja olen  mukana koreografiatiimissä apulaissuunnittelijana. Tämä on hyvin mielenkiintoista, saa kerta heitolla tilaisuuden tutustua monenmoiseen osa-alueeseen näyttämötaiteen saralla. Olen pyrkinyt ottamaan oppia tästä projektista, miten asiat kannattaa tehdä ja olemme  Jeromea esittävän Eini Nurmisen kanssa innostuneet suunnittelemaan omaa, Weed-musikaalin ja Gingaconin jälkeen syksyllä 2016 starttaavaa projektiamme.

Herkkupöytää yhdistyksen 100. jäsenen juhlista

- Olet myös ollut mukana järjestämässä Ginga-miittejä. Kuinka usein ja missä näitä miittejä järjestetään sekä ilmoitetaanko niistä jossakin? Ovatko miitit sidoksissa yhdistykseen? Millaista toimintaa miitit tarjoavat?
Nykyisin Ginga-miiteistä tiedotetaan Facebookissa, Kaksoissola-foorumilla, yhdistyksen foorumilla, sekä Hopeanuoli-miittien suunnitteluun perustetulla Nakkikerho-nimisellä foorumilla. Kaikki Hopeanuoli-fanit ovat tasapuolisesti tervetulleita miitteihin ja kellä tahansa on oikeus järjestää niitä. Miitin ohjelma on ihan järjestäjästä ja osallistujista kiinni. Välttämättä mitään erityistä ohjelmaa ei edes tarvitse olla. Esittelykierros on toki hyvä pitää miitin aluksi, josseivat kaikki tunne toisiaan entuudestaan.
Ginga-miitit olivat aikoinaan jonkinlaista alkusoittoa Hopeanuoli-yhdistykselle. Rupesimme tapaamaan Hopeanuoli-fanien kanssa eri tapahtumissa ja niiden ulkopuolella irl. Tapaamisista sovittiin Kaksoissola-foorumissa ja sitä ennen  Hopeanuoli.comin foorumilla sen ollessa vielä toiminnassa. Ensimmäinen Ginga-miitti, jossa itse olin mukana, pidettiin Helsingissä. Vuosi taisi olla 2006 tai 2007. Siellä taisi olla n. 9 henkeä. Istuimme ensin Waynes Coffeessa juttelemassa ja lähdimme sitten  kiertelemään kauppoja.
2010-2012 aikoihin aloin olla aktiivisesti mukana Tampereen conien yhteydessä olleissa miiteissä. Meillä oli esimerkiksi Traconissa miittihuone, jossa pidimme tietokisoja ja piirustuskisoja ja tapahtuman päätyttyä porukka lähti jonkun  luo jatkomiittiin, jossa esimerkiksi saunottiin ja grillattiin. Olin itsekin emännöimässä osaa jatkomiiteistä - asuin tuolloin Hämeenkyrössä. Toinen paljon miittejä jo tuolloin emännöinyt on Spyro, jonka luona mm. pelasimme Meteor Ginistä  tulostettua Hopeanuoli-lautapeliä ja ammuimme Akakabuto-maalausta jousipyssyllä.
Takahashin Suomenvierailut antoivat uutta potkua Hopeanuoli-fanitoiminnalle. Olin ennestään mukana eläinsuojelutoiminnassa. Niinpä Kaksoissola-miittinurkkauksemme oli Traconissa 2011 käytävän varressa ja organisoin sinne Hopeanuoli-arpajaiset, joilla kerättiin rahaa Kodittomien Koirien  Ystävät ry:lle. Olin aivan innoissani siitä, miten porukka lähti mukaan ja saimme tuettua tärkeää eläinsuojelutyötä kotimaassa huonossa asemassa olevien koirien hyväksi aika merkittävällä summalla. (KKY tekee paljon töitä parantaakseen tilannetta paikanpäällä Romaniassa, mm. steriloi ja rokottaa katukoiria, sekä valistaa paikallisia.) Tästä lähtikin sitten kehittymään Hopeanuoli-faniyhdistys ja Ginga Room, jonka voi tänä  päivänä löytää monesta conista. Yhteistyö KKY:n kanssa jatkui vielä pari vuotta, mutta viimeiset 1,5 vuotta yhdistys on lähinnä keskittynyt Hopeanuoli-toiminnan kehittämiseen ja omaan varainkeruuseensa. Potku hommaan lähti kuitenkin eläinsuojelutoiminnasta.
Hopeanuoli-faniyhdistyksen myötä kuvioihin tulivat Ginga-kerhot, joiden kokoontumiset saattavat olla hyvinkin vapaamuotoisia fanimiittejä. Osallistuakseen ei yleensä tarvinnut edes olla yhdistyksen jäsen. Kesällä 2012 meillä pyöri  Tampereella hyvin aktiivinen Ginga-kerho, jonka kanssa oli askartelu- ja elokuvailtoja, sekä eeppinen retki Toivion metsään. Sittemmin tuo innostus on Ginga-kerhoihin on hiipunut, kun uusia innokkaita vetäjiä ei ole löytynyt.
Tampereella tosin asuu muutama Ginga-fani, jotka kokoontuvat melko aktiivisesti. Meillä on oma Facebook-ryhmä "Tampereen Ginga-miitit", jonne kuka tahans Facea käyttävä Ginga-fani voi liittyä. Pyrimme myös tiedottelemaan yhdistyksen foorumiin  ja Kaksoissolaan, jos suunnittelemme jotain miittiä. Monesti nuo vain ovat muotoa "mentäisiinkö tänään koirapuistoon/meille/hot wingseille tms.?" ja ne sitten lähtevät, ketkä pääsevät. Eli ne Ginga-miitit, joissa tällä hetkellä käyn  itse, ovat eräänlaisia kaveriporukan kokoontumisia, jonne myös uudet Gingasta pitävät kasvot ovat enemmän kuin tervetulleita. Pyrimme toki järjestämään silloin tällöin myös paremmin suunniteltuja miittejä, jonne myös vähempi mukaan pääsevät ja uudet  tyypit saisivat osallistuttua.
Ennen Tamperetta olen asunut lähellä Lahtea, sekä Vaasassa, jolloin olen pyrkinyt noilla paikkakunnilla järjestämään miittitoimintaa ja sitä saanutkin aikaan. Pääkaupunkiseutua lukuunottamatta koen, etteivät Ginga-fanit muualta Suomesta  oikein osaa tarttua siihen, että järjestäisivät itse miittejä omalle seudulleen. Ollessani faniyhdistyksen toimintaorganisaattori koitin kovasti kannustaa porukkaa laittamaan Ginga-kerhoa pystyyn eri puolille Suomea tai edes pitämään  miittejä, mutta niitä ei tietääkseni saatu juurikaan aikaan. Kannustan edelleen, että jos joku kaipailee omalle seudulleen Ginga-kokoontumisia niin pistää vain rohkeasti ilmoitusta Faceen, Kaksoissolaan, faniyhdistyksen foorumiin ja  muihin Ginga-paikkoihin. Ajankohta, paikka ja miitin sisältö. Omaa aluettaan varten voi myös luoda oman Ginga-ryhmän Facebookiin. Esim. Vaasan ajoiltani on olemassa ryhmä Pohjanmaan Ginga-fanit, jonka oli tarkoitus toimia Vaasa-Seinäjoki  -akselilla ja lähiseuduilla miittien suunnittelukanavana. Sitä voi edelleen käyttää, jos joku tahtoo järjestää siellä päin Ginga-miitin.
Miitin järjestäjältä ei edellytetä mitään muuta kuin hieman aloitekykyä pistää homma käyntiin. Miitin alussa toivottaa tyypit tervetulleiksi ja aloittaa esittelykierroksen, niin porukka tulee toisilleen tutuksi. Miittiin voi järjestää  esim. piirtelyä, tietokisan tai muunlaisen ohjelmanumeron, mutta se ei ole pakollista. Esim. monissa Tampereen miiteissä nykyään lähinnä hengataan, puhutaan Gingasta ja kaikesta muusta maan ja taivaan välillä. Joskus menemme esim.  Monitoimitalo 13:een askartelemaan tai esim. leffaan tai keilaamaan. Mitä nyt keskenään kokoontuva ryhmä ihmisiä tahtoo tehdä. Uusien kasvojen tavatessa ensikertaa suunniteltu ohjelma kuitenkin edesauttanee miitin etenemistä.
Sitten on olemassa järjestelmällisempiä miittejä, kuten jo perinteeksi muodostuneet Hopeanuoli-pikkujoulut (järjestettiin ensi kerran minun luonani Padasjoella 2011 ja 2012, sitten 2013 niitä emännöi Euva Helsingissä ja 2014 NightWolf-_-  Haminassa - tänä vuonna pikkujoulut ovat Porin lähellä Köyliössä Thesuskulin luona), jossa kokoonnumme jonkun luo illaksi tai viikonlopuksi syömään jouluruokaa ja viettämään aikaa yhdessä. Ohjelmassa on ollut piparien paistoa,  joulusaunaa, sekä perinteinen Hopsu-pukin vierailu (jossei Hopsu-pukki ole tuttu, hänestä löytyy Youtube-videoita!) Padasjoen pikkujouluissa vierailimme kylällä olevassa taideyhdistyksen kahvilassa, sekä kävimme kirjastossa katsomassa  "Minun kokoelmani" -Hopeanuoli-näyttelyn. Haminan pikkujouluihin sisältyi uimahallissa käynti. Köyliössä on luvassa paljuun pulahdus. Ja kukaan ei tiedä, millaiset ovat Hopeanuoli-pikkujoulut 2016!
Hopeanuoli-uusivuosi kuuluu niinikää ainakin omiin perinteisiini. Olemme menneet vuodenvaihteesta 12-13 alkaen hieman vaihtelevalla n. 10 Hopsu-fanin porukalla joulun jälkeen viikoksi pohjoiseen. 2012 olimme Kuusamossa, 2013 Vuokatissa  ja nyt 2015 menemme Syötteelle. Ohjelmassa on mökkeilyä, paljuilua, huskysafaria, laskettelua, moottorikelkkailua ja Gingamaiset uuden vuoden bileet.
Aikojen saatossa meillä on ollut monenlaista muutakin miittiä. Olemme muunmuassa käyneet Virossa, mökkeilleet kesällä, pitäneet bileitä... Eräs eeppisimpiä muistojani on kesällä 2012 ollut Hopeanuoli-larppi, joka olisi ihanaa toteuttaa joku päivä uusiksi.
Näiden miittien suunnittelu toteutetaan yleensä alkujaan Hopeanuoli-larpin suunnitteluun perustamassani Nakkikerho-foorumissa (http://nakkikerho.palstani.com/), jonne tehdään oma board kullekin miitille ja miittiin ilmoittautuneet liitetään ryhmään, jolla on pääsy boardiin.  Näin uskaltaa rauhassa laittaa esim. nimiä, osoitteita tai tilinumeron näkuviin, jos miitteihin liittyy jotain maksullista. (Esim. uuden vuoden mökki maksaa yleensä n. 100e per henki, pikkujouluihin kerätään 10e ruokamaksu  osallistujilta.) Oma board jokaiselle miitille on kätevä, voidaan luoda omat topicit eri juttujen suunnittelulle, kuten kimppakyydit, ruokailu, majoitukset ja ohjelma.
Nakkikerhoon voi rekisteröityä kuka vaan ja saada omalle miitilleen sinne boardin ja ryhmän, jonne voi itse lisätä jäseniä. Minusta olisi ihanaa saada Suomeen enemmän porukkaa, jotka järjestäisivät aktiivisesti miittejä eri puolilla  maata. Hopeanuoli-miittien järjestäminen ei ole kenenkään yksinoikeus ja oikeastaan koen aika turhauttavaksi nähdä aina välistä valittelua tyyliin "miksei minun kotipaikkakunnallani ole koskaan mitään?" Tekee aina mieli karhua "NO  JÄRJESTÄ SINNE JOTAIN!!!" XD Kaikki on omasta aktiivisuudesta kiinni, eivätkä samat ihmiset voi revetä joka paikkaan miittejä järjestämään.

Koiranpiirtoa elävästä mallista

- Kertoisitko hieman suunnitteilla olevasta Gingaconista?
Tapahtuman nettisivut löytyvät osoitteesta www.gingacon.com
Nimestään huolimatta Gingacon ei ole "pelkkä Hopeanuoli-tapahtuma", vaan liittyy yleisesti eläintarinoihin ja animeen. Sinne ovat ohjelmaan ihan tervetulleita vaikkapa Leijonakuningas-paneeli tai Pokemon-luento.
Gingacon on hautunut ideatasolla jo vuosia. Alkujaan idea syntyi, kun joskus vuonna nakki pyörin jossain conissa harmitellen, ettei siellä ollut mitään Hopeanuoleen liittyvää ohjelmaa. (Eikä sellaista missään coneissa ollutkaan, ennen  kuin aloimme niitä itse järjestämään Ginga-porukalla...) Muistan miettineeni turhautuneena, että "olisipa pelkkää Hopeanuolta koskevan con!" No, onneksi idea on hieman jalostunut noista pohdinnoista. :'D
Tapahtuma on 11.6.2016 Monitoimitalo 13:ssa, joka on tapahtuman toinen järjestäjä yhdessä Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n kanssa. Osana tapahtumaa ovat Monitoimitalon omat kädentaitopajat, joissa pääsee tekemään korvia ja häntiä, sekä tuunaamaan cossiasuaan. Luvassa on myös monenlaista eri saleissa ja luokissa olevaa coniohjelmaa, Ginga Room, miittihuone ja iltabileet. Tapahtuman Ginga-teema tulee näkymään kehittelemissämme uudenlaisissa cosplaynumeroissa, jossa  cossatut hahmot pääsevät syömään kilpaa riisiä Daisuken johdolla, kouluttamaan tuhmia lapsiaan ja lemmikeitään Goheen omalaatuisessa opastuksessa, sekä kisaamaan siitä, kuka saa Hidetoshista tai kahdesta edellä mainitusta  metsästäjäsulhasen itselleen.
Luvassa on myös coniin kuuluvat taidekuja ja myyntipöytäsali, joissa tulee näkymään tapahtuman eläintarinapainotteisuus.
Odottelen suurella mielenkiinnolla, miten conikansa ottaa tämän eläintarinapainotteisen conin vastaan. Ainakin lipunmyynti on lähtenyt hyvin käyntiin, ohjelmapitäjiä, vänkäreitä, taidekujalaisia ja myyjiä on löytynyt (tilaa kyllä vielä  on, jos joku tämän myötä kiinnostuu) ja yhteistyö Monitoimitalon kanssa on sujunut hyvin. Gingaconin tulevaisuus riippuu aika pitkälti siitä, miten tämä ensimmäinen coni sujuu. En toisaalta sure, vaikka coni jäisikin pikkuconiksi  isompien rinnalle, sillä itse ainakin viihdyn hyvin pienemmissä coneissa, joihin lippujen ostaminen ei ole sekuntipeliä ja käytävillä ei ole kauhea ryysis. Mikäli Gingacon kuitenkin alkaa kasvaa, täytyy se ottaa tulevaisuudessa huomioon.  Asiaan vaikuttaa muunmuassa, myydäänkö 400 rannekettamme loppuun. Joka tapauksessa minusta on hienoa, että suomalaisilla animeharrastajilla riittää intoa coneissa käymiseen ja maassamme on verraten runsas ja teemoiltaan monipuolinen  conivalikoiva, jotka tarjoavat vaihtelua näissä tapahtumissa viihtyville.
Olen todella kiitollinen kaikille Gingaconin järjestämiseen mukaan lähteneille ihmisille, jotka tekevät tämän unelman Hopeanuoli-teemaisesta conista mahdolliseksi.
Aivan ainoa laatuaanhan Gingacon ei ole, sillä ensivuonna (Hopeanuoli-animen juhliessa kolmikymppisiään) järjestetään Ruotsissa SilverCon. Olemme luultavasti menossa sinne pienellä Hopsu-porukalla. Vuonna 2013 järjestettiin niinikää Ginga-Chibicon Oulussa, yhteistyössä Chibiconeja järjestävän Urumin ja Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n kesken. Tapahtumaan tuli huikeat 700 kävijää ja siellä oli erinomaisesti monenlaista Hopeanuoli-ohjelmaa ja iso Ginga Room. Olin itse kyseisessä tapahtumassa työvoimavastaavana, mikä antoi arvokasta kokemusta Gingaconia varten.