Meillä kaikilla on takuulla omat suosikkimme ja inhokkimme, mitä tulee Ginga-sarjoihin, se on hyvin normaalia. Unpopular opinions eli epäsuosittuja mielipiteitä on yleinen käsite asioille, jossa yksilön mielipide poikkeaa valtaosan mielipiteestä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että valtaosan mielipide olisi millään tavalla väärä ja minun olisi oikea, sillä kyse on nimenomaan mielipiteistä.
Ei ole millään tavalla epäselvää, että Riki pitää hahmona monien suosikkina kärkipaikkaa. Se on ilmeistä sekä fandomin, että keräilyn saralla. Mutta mikä tekee Rikistä niin suositun?
Yksi asia on luonnollisesti se, että se on Ginin, tarinan päähenkilön, isä. Mutta mitä isällistä tässä hahmossa oikeastaan on? Rikille annetaan isähahmona paljon painoarvoa. Daisukelle on tärkeää, että Gin tapaa isänsä. Ginille on järkytys, että sen isä kuolee, kosto on vahvasti läsnä ja sitten paljastuukin, että villikoiralauman johtaja onkin sen kuolleeksi luultu isä. Todellisuus kuitenkin on, että Riki on erittäin etäinen isähahmo. Se ei ole läsnä pentujen elämässä, ymmärrettävistä syistä tosin. Kun Rikin muisti palaa, se kokee kuitenkin tärkeämmäksi suunnata taisteluun kuin tapaamaan edes kerran muut pentunsa tai Goheen tai ketään muutakaan. Tämäkin on omalta osaltaan ymmärrettävää, koska johtajana sillä on suuri vastuu laumastaan ja lauma odottaa Rikin olevan paikalla rohkaisemassa ja johtamassa taistelua.
Isähahmo Riki ei kuitenkaan ole. Se on etäinen, palvottu ja kunnioitettu laumanjohtaja, jonka erottuvimmat piirteet ovat sen karisma, viisaus ja voima. Se on kuin hillitty tarhantäti, joka pitää yllä järjestystä ja kuria läsnäolollaan, lausuu pari viisasta sanaa ja pyörittää koko sirkusta, mutta se ei suuremmin osoita rakkautta ja välitystä laumaansa kohtaan. Tietyllä tavalla ehkä huvittavaa, mutta Ben on enemmän isähahmo Ginille kuin Riki koskaan. Kun se kohtaa Ginin viimeisessä taistelussa ja osoittaa tietävänsä viimein olevansa tuon isä, Rikin reaktio asiaan on vähän kuin sivuuttaa se olankohautuksella ja huutelemalla poikaa pari kertaa. Sen halu opettaa Ginille isku ja luovuttaa valta pojalleen tuntuu tulevan lähinnä velvollisuuden tunteesta ja siitä, että Gin on sen perillinen verisukulaisuuden takia, mutta positiivista ehkä, myös osittain selvästi siitä syystä, että se on huomannut Ginin kyvykkyyden.
Tottakai ymmärrän, että Rikin etäisyyteen on paljon syitä. Sen oma suhde isäänsä oli hyvin etäinen, mutta siitä huolimatta äitinsä kanssa se oli erittäin läheinen ja osoitti kiintymystä. Se on koulutettu karhukoiraksi. Tietyllä tavalla sen etäisyyden on ehkä tarkoitus tuoda mystisyyttä hahmoon, mikä toimii, mutta samaan aikaan vähentää siltä piirteitä, jotka tekisivät siitä empaattisemman hahmon.
Isoin ongelma Rikin kanssa on ehkä minulle se, että sen taustoja ei avattu ennen Ginga Densetsu Rikiä, johon monet ovat varmasti perehtyneet yhtälailla vasta GNG:n jälkeen. Näin ollen hahmon historia ja sen hahmokehitys on harmillisesti jäänyt totaalisesti pois GNG:stä. Koin itse, että GDR toi paljon syvyyttä hahmoon ja pidin kovasti siitä plot twistista, että Riki ei ollut mikään superpentu, joka vetäisi battougalla ulos emonsa kohdusta ja häikäisi kaikki oikeudenmukaisuudellaan tai sillä, että muistutti jotakuta kovasti kunnioitettua koiraa. Ehei, Riki oli nyhverö, joka pelkäsi omaa varjoaankin ja se halusi jäädä emonsa helmoihin loppuajaksi. Ja se jos mikä on hahmokehitystä, kun vertaa etäiseen, kunnioitettuun ja karismaattiseen suureen johtajaan.
Olen maininnut tästä monesti ennenkin, mutta minulle iso harmi Rikin kohdalla on myös se, että sen matkaa rotkoon putoamisen ja johtajuuden välillä ei ole koskaan kerrottu. Miten se voitti muiden koirien luottamuksen? Haaliko se lähelleen samanmielisiä ja ystävystyi kuten Gin? Vai kolauttiko se vain päänsä pudottuaan ja oli yhtäkkiä karismaattinen mastermind, joka vain päätti laittaa lentolehtiset matkaan ja haalia kasaan armeijan. Löikö se lauman entisen johtajan? Takahashi, mitä ihmettä sille tapahtui?
Minulle iso miinus Rikissä hahmona on myös se, että sen rooli koko tarinassa jää jotenkin kauhean vajaaksi. Tottakai se jää puolustamaan aluetta, mutta jos nyt ihan vakavissaan mietitään, mitä hyötyä siitä on koirille loppupeleissä, että Riki jää tönöttämään sinne? Niillä on paikka, missä kokoontua, että Riki voi pitää hämmästyttävän tsemppipuheensa? Akakabuto joukkoineen hilluu joka tapauksessa vuorilinnassaan ja jos katsoo Oun poppoota en usko, että se on läjä niin typeriä koiria, että ne eivät olisi sitä voineet selvittää pienellä tiedustelulla, kun mukana on ninjoja ja vaikka mitä. Miksi oli niin tärkeää, että Riki jää yksinään puolustamaan aluetta ja tappelemaan karhuja vastaan, kun se olisi voinut vetäytyä sivuun ja olla vaarantamatta itseään turhaan ennen taistelua? Olisiko Akakabuto riistäytynyt ihan totaalisesti käsistä ja lähtenyt massamurhaamaan, jos yksi koira ei olisi jäänyt jälkeen pitämään jöötiä? Jos ajatellaan, että Riki olisikin kuollut sinne yksin jäätyään, olisiko se muuttanut isosti lopputulosta, koska lopulta Gin oli kuitenkin se, joka tappoi Akakabuton?
Rikin rooli tarinassa hyvin pelkistettynä on olla syy Ginin kostolle, palata mystisenä laumanjohtajana hetkellisesti ja sitten varastaa valokeila viimeisessä taistelussa, kun koko muu lauma on haalinut porukkaa kasaan pitkin Japania. Voimakkaita ja viisaita hahmoja on nähty pitkin sarjaa, siksi Riki ei ihan hirveästi erotu edukseen porukasta.
Rikin design on pirun kiva ja erittäin ikoninen, kaikkine arpineen se on varmaan tunnistettavimmista päästä ja ulkonäöllisesti se miellyttää minua. Se on myös erittäin kiinnostava hahmo ja rakastin sen taustatarinaa GDR:ssä, mutta se ei yllä kovinkaan korkealle suosikkihahmojeni joukossa. En inhoa sitä, mutta en rakastakaan sitä, se on erittäin neutraali ja ehkä vähän meh -fiiliksiä lähettävä hahmo.
Tietyllä tavalla on hassua kirjoittaa perusteluita ja pohtia jotakin asiaa näin syvällisesti, kun omakin tapani valita suosikkihahmoni on välillä aivan super pinnallinen tai yksinkertainen. Tämä teksti ei siis niinkään kerro siitä, miksi minun mielestäni joku olisi väärässä pitäessään Rikistä vaan ehkä enemmänkin siitä, miksi en itse välitä siitä hahmona.