torstai 28. helmikuuta 2013

GDW-animen koskettavimmat kohtaukset

Ennen varsinaista asiaa pitänee juhlistaa sitä, että Hopeatiikerin Facebook-sivu sai tänään täyteen 30 tykkääjää!

 Edes Daisuken isä ei uskonut moisen olevan mahdollista

________________________________________________

Sitten itse asiaan. GNG-animen koskettavimpien kohtausten jälkeen mennään helpoimman kautta ja siirrytään GDW-animen pariin. GDW-mangasta ei kuitenkaan kenties ole tulossa samanlaista kirjoitusta, koska mangan suomentaminen on vielä kesken enkä ehkä pysty kaikkia edes ostamaan. Jää nähtäväksi.

No, GDW-animessapa ei hirveästi koskettavia kohtauksia ollut.. tai minuun eivät ainakaan kaikki uponneet. 

Sakuran kuolema


Luonnollisesti Sakuran kuolemasta oli tehty surullinen, mutta minusta on melko tympeää ettei Sakuraa muistella animessa enää pahemmin tuon jälkeen. Mitä nyt silloin, kun Gin ja muut etsivät tuota. Mangassa Sakuraa muistetaan paljon enemmän. Kohtauksen tekee kuitenkin koskettavaksi se, että Weedin huolenpidosta huolimatta tämän äiti kuolee Weedin ollessa vielä hyvin nuori.

Onko kukaan muu muuten miettinyt, että ehkä Weedistä tuli sellainen "pehmo" sen takia, että se vietti paljon kauemmin aikaa äitinsä hoivissa kuin Gin, joka napattiin jo pentuna koulutukseen?

Johnin kuolema


Koskettava sekä animessa, että mangassa ja myös huomattavan raaka, mutta olen hyvin iloinen siitä, että John lähti luonteelleen ominaisella tavalla, taistellen viimeiseen asti. Muistan, kun katsoin tämän kohtauksen ensimmäisen kerran niin harmittihan se, että yksi vanhoista GNG-hahmoista kuoli. Smithin kuolemaan ei paljoa perehdytty, se vain oli ja meni.

Terun isän kuolema


On ihan ahterista, mangassa se vaikuttaa paljon raaemmalta ja liikuttavammalta. Olen monta kertaa melkein nauranut ääneen Terun isän rääkymiselle, kun se kuulostaa ennen hyökkäystään ihan idiootilta. Liikuttavan tästä kohtauksesta kuitenkin tekee se, että Terun isä yrittää pyytää anteeksi viimeiseen asti ja Teru viskataan lopulta isänsä luokse.

Vain yksi jää eloon


Shiguren pakeneminen Torahampaalta on ehkä yksi lempikohtauksistani. Rakastan näiden kai-koirien sisua ja sitä miten he päättävät taistella viimeiseen hengenvetoon, kunhan yksi edes pääsee viemään viestin Mutsuun. Mangassa käy vielä enemmän sääliksi Shigurea, joka on aivan uupunut matkasta ja varmasti surullinen, kun tietää olevansa ainoa henkiin jäänyt.

Genban kuolema


Ehdottomasti yksi lempikohtauksistani. Hougen on muutenkin tähän asti ainoa pääpahis, jolla kerrotaan olevan jokin heikkous ja näytetään omaavan tunteita veljeään kohtaan. Tämän kohtauksen koskettavuus piilee ihan yksinkertaisesti siinä, että Hougen joutuu tappamaan veljensä omin hampain ja selvästi suree tekoaan.

Jeromen kuolema


Vaikka mangassahan Jerome ei kuole..

Kohtaus, jossa Jerome ilmeisesti hukkuu pelastaakseen Weedin hengen. Mielestäni sopii hyvin koskettavimpien kohtausten joukkoon, koska Weedin herätessä tämä tajuaa Jeromen pelastaneen henkensä ja alkaa surea. Muutenkin näiden kahden välinen suhde on mielenkiintoista katsottavaa aina siitä lähtien, kun Weed hätää Jeromen pois ja siitä huolimatta Jerome on aina vain uskollinen Weedille loppuun asti.

tiistai 26. helmikuuta 2013

GNG-animen koskettavimmat kohtaukset

Sain tähän kirjoitukseen osittaisen lähtöpotkun Satanican kirjoituksesta, joka käsitteli parhaimpia kuolemia. Tarkoituksenani oli ensin kirjoittaa vain koskettavimmista kuolemista, mutta päätin sitten hieman Satanican ideasta poiketen kirjoittaa kaikista animen itseäni koskettaneista hetkistä. Aion tehdä myöhemmin samanlaisen kirjoituksen myös GDW-animen koskettavista kohtauksista.

____________________________________________________________________

Rikin kuolema

Voin melkein heti alkuun sanoa, että itse hahmojen kuolemat eivät ole koskaan ollut minulle se kamalin asia vaan aina se, miten näytetään toisten hahmojen reagointia näiden hahmojen kuolemiin. 

Kun Gohei ja Daisuke luulevat Rikin kuolleen, Daisuke melkein juoksee alas rotkoon ja kohtauksen lopussa Gohei painaa kätensä Rikin tassunjälkeen lumessa.



 Ginin hyvästit

Ennenkuin Gin lähtee villikoirien mukaan hän tulee hyvästelemään Daisuken ja huomaa emonsa olevan vielä hereillä. Ginin selitykset äidilleen, vaikka hän ei oikein edes tiedä mitä sanoa ovat varmaan yhdet liikuttavimmista hyvästeistä koskaan.


Benin kuolema

Okei, Benhän ei varsinaisesti kuollut, mutta sitä Gin ja muut eivät tässä vaiheessa tiedä. Jotenkin tästä kohtauksesta huokuu epätoivo, kun kaikkien rakastama ja joukkoja johtanut Ben on yhtäkkiä poissa. 
Ginin raivo on myös tässä kohtauksessa ehkä paras asia ikinä, hahmo reagoi muullakin tavalla kuin vain pillittämällä.


Oikeat iga-soturit

Jotka kuolevat hyvän asian puolesta. Tämä oli ehkä yksi suosikeistani jopa suomidubissa, ainakin mieleen jäävä, vaikka siitä puuttuikin tuo leikattu kohtaus, jossa Hayato (?) vie kogan mukanaan piikkukuoppaan.


Greatin uskollisuus

En ole koskaan välittänyt Greatista hahmona, oikeastaan minusta on melkeinpä surullista ettei hahmolla tunnu olevan tarinassa mitään muuta tärkeää roolia kuin tämä, josta hänet varmasti muistetaan parhaiten.

Silti on pakko nostaa hattua tyypille, joka pelottomasti makaa raiteilla jälleen hyvän asian takia ja joka itkee verta. Aika macho-mies.



Terryn kuolema

Ehkä surullisinta tässä kohtauksessa oli nimenomaan se, kun Ben ja muut kannustivat Terryä rotkon pohjalta.


Benizakuran kuolema

Taas lähinnä muiden reaktio ja onhan tuo nyt herranjestas yksi kauneimmista kuolemista.


Teidän isänne on tuolla ylhäällä

Tämä on kohtaus on tosi, tosi lyhyt, mutta minusta se on saanut aivan liian vähän huomiota.

Cross on sellainen sotamiehen vaimo, joka joutuu vastoin tahtoaan jäämään odottamaan tuleeko hänen miehensä koskaan edes takaisin. Cross oli jopa itsekin valmistautunut taisteluun, joten voin kuvitella hänen tuskansa, kun hän ei pääsekään auttamaan muita.


Akatoran kuolema

Shin Gaidenin lukeneet tietävät ehkä mitä tarkoitan, kun sanon, että Akatoran kuolemassa kaunein hetki on se, kun hän makaa maassa. Muistan aina ensimmäisenä nyt mangasta sen kohdan, kun Akatora alkaa muistella menneisyyttään, kun hän on kuolemankielissä.

Muuten Akatoran kuolema on mielestäni yksi kivuliaimmista ja raaoimmista. Koira on kuitenkin puoliksi lävistynyt repiessään itseään irti vain täyttääkseen viimeisen tehtävänsä.


Daisuken ja Ginin hyvästit

TÄMÄ

UNG...

En edes pysty ;_;


Ja valitan, mutta jätän Rikin kuoleman pois, koska minua se ei henkilökohtaisesti koskettanut 
8D

maanantai 18. helmikuuta 2013

Photoshop, is that you?

Minulla on meneillään isohko ginga-aiheinen projekti, jota en valitettavasti uskalla mainostaa vielä, mutta kunhan se on valmis esittelen asian kyllä teillekin. Tosin siinä voi mennä jonkun aikaa..

Sitä odotellessa ajattelin kiusata teitä asialla, jonka olen itse huomannut jo jonkin aikaa sitten - ihan vain, että aina kun näette sen ette voi enää olla huomaamatta, kun se tulee seuraavan kerran vastaan.

Kyseessä on iki-ihana GNG:n DVD-boksin kansi, jota muistan lapsena hypettäneeni, kun se oli mielestäni niin upea ja värikäs. Se näytti jotenkin kovin muikealta niiden vähän virheellisten VHS-kasettien jälkeen. 

EIPÄ ENÄÄ.


Kyllä, tämä on ehdottomasti paras suomalainen kansi tähän mennessä (oikeastaan tästä puuttuu tekstit, koska otin tämän boksin sisäpuolelta). Tietysti tässä on hiukan virheitä, kuten näissä kansissa nyt yleensä oli. Esimerkiksi Akakabutolla on väärä silmä puhki. Muissa kansissa pikku-Ginin otsapallot olivat kadonneet johonkin ja väritkin vähän ihmetyttivät välillä.

No, tämän kannen hyppäävä Ginhän on lainattu mitä ilmeisimmin uskomattoman upeista japaninkielisistä kansista, mutta käsittämätöntä onkin etteivät ole sitten voineet laittaa sitä koko kantta tai edes sitä hahmoa sen näköisenä kuin se on siinä ollut.

Kuva GingaBoardilta

Voi apua, mitä olette tehneet Ginin silmille DVD-boksissa. En enää ikinä pysty sitä katsoessani ajattelemaan muuta kuin Photoshopin "venytys"-työkalua.

Onhan sillä saatu hieno vihainen katse Ginille, mutta ei. Ei näin.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Kirpputorilöydöt

Parempaa aihetta pohtiessa ajattelin kertoa teille aiheeseen liittyvistä kirpputorilöydöistäni tässä parin viime vuoden aikana. Kyseessä on siis netin ulkopuoliset löydöt eli nettihuutokauppoja tai kirpputoreja ei lasketa mukaan. Kirpputorilöydöt ovat pääosin Helsingistä, mutta osa on myös haalittu mukaan Rauma-Pori väliltä (isäni asuu siellä).

Thainkieliset Yamatot 1-2

Mangakappaleet joista kysyessäni netissä moni ei ollut koskaan kuullutkaan, nämä löytyivät Helsingin Fida-kirpputorilta aivan kamalassa kunnossa kastuneina ja vähän kannet kuprulla. Ne olivat osa kokoelmaani jonkin aikaa, kunnes niiden huonokuntoisuuteen kyllästyneenä laitoin ne Huuto.netiin melkoisen halvalla. Hämmästykseni oli suuri, kun ne huudettiin sieltä moninkertaiseen hintaan, jonka olin itse maksanut.

 Ginga Legend Weed 2

Samaiselta kirpputorilta myöhemmin löydetty kuin nuo ylemmät (hyvä tuuri?). Manga oli vielä suhteellisen hyvässä kunnossakin. Tämän löytäessäni omistin jo kyseisen kappaleen, mutta laitoin sen suht halvalla (taisin pyytää vitosen mikä on oikein hyvä hinta nykyarvolla) sitten myyntiin, että joku muu saisi tilaisuuden saada tämän kokoelmaansa. Kyseessähän on siis suhteellisen harvinainen englanninkielinen osa.

Hopeanuoli VHS:t 1 ja 4 eri julkaisuista

Löydetty vanhoilta kirpputoreilta, myyty melkolailla heti eteenpäin kun ei itsellä ollut näille käyttöä, koska omistin kaikki suomi DVD:t.