torstai 15. huhtikuuta 2021

Keräily ja mielenterveys

Iso kiitos hepulle, joka heitti seuraavan tekstiehdotuksen: Keräilyn yhteys mielenterveyteen, positiiviset ja negatiiviset vaikutukset yms.


 Tämä on aiheena samaan aikaan kiinnostava ja erittäin haastava. Ehkä suurimmaksi osaksi siksi, että tätä asiaa ei tule ajateltua tässä yhteydessä? Puhutaan keräilystä ja puhutaan mielenterveydestä, mutta en muista olenko ikinä törmännyt Ginga-piireissä aiheeseen tästä näkökulmasta.  Ihmisenä, jolla on diagnoosi keskivaikeasta masennuksesta - eli kärsin rumasti sanottuna tietynlaisesta mielenterveysongelmista - en tiedä olenko oikea vai väärä henkilö pohtimaan tätä asiaa, mutta pohtiahan minä luonnollisesti rakastan. En luonnollisestikaan voi sanoa, että jokin asia olisi oikea tai väärä tapa ajatella tätä asiaa, siksi minua kiinnostaisikin kuulla kommenteissa teidän mietteitänne.


Ja ennen kuin kukaan edes kehtaa ajatella: onhan se keräily nyt mielenterveysongelma jo itsessäänkin, kuka nyt laittaa satasia turhaan muovikrääsään :D:D:D:D 

Lopeta. 

Vaikka olen luonnostani ehkä vähän pessimisti, aloitetaan positiivisuuksista:

Positiiviset ominaisuudet

+ Teet jotakin, mistä nautit ja mikä motivoi sinua
Keskityn tähän nyt pääsääntöisesti masennuksen näkökulmasta, koska se on minulle tutuin näkökulma, mutta tätä voi yleisesti pitää kaikin puolin hyvänä asiana. Se, että sinulla on elämässäsi jotakin, esimerkiksi harrastus, joka pitää yllä mielenkiintoasi ja on sinulle tärkeää, mikä motivoi sinua ja josta nautit on aina hyvä asia. Kun mielenterveys on pohjamudissa, sinun on vaikeaa löytää kiinnostusta ja motivaatiota mistään etkä nauti enää asioista, kuten ennen. Tuntuipa kiinnostuksen kohteesi siis miten typerältä tai esimerkiksi lapselliselta, se mitä se merkitsee sinulle on kaikista tärkeintä.

+ Keräily saattaa auttaa sinua stressin ja rauhoittumisen kanssa
Keskittyessäsi tiettyyn asiaan, siinä unohtuu helposti kaikki ulkopuoliset häiriötekijät ja murheet. Itse olen löytänyt paljon mielekkyyttä tavaroiden ja niiden historian tutkimisesta ja siinä saattaa hurahtaa helposti tunteja.

+ Keräily saattaa auttaa sinua keskittymisen ja muistamisen kanssa
Liittyen aikaisempaan, keräilyharrastuksessa sinulle jää vähitellen päähän hassun paljon tietoa. Koen yleisesti olevani kaikkea muuta kuin fiksu eikä päähäni tunnu jäävän mitään tietoa historiasta yleisesti, mutta keräilystä tiedän yllättävän paljon. Kun aihe on kiinnostava, asioihin suhtautuu ihan eri tavalla.

+ Keräily voi auttaa sinua rakentamaan toisinaan ihmissuhteita
On aika poikkeuksellista, että keräilypiireissä ei tulisi tutuksi muiden ihmisten kanssa - ja keräilyjutuista puhuminen on itselle mielekästä, kun löytyy toinen henkilö, joka jakaa saman harrastuksen ja kiinnostuksen kohteen.


Negatiiviset ominaisuudet

- Talous ja rahankäyttö
Siinä vaiheessa, kun pitää keräilyä siinä määrin korkeassa arvossa harrastuksena, että oma taloudellinen tilanne vaarantuu tai joutuu esim. ottamaan lainoja, on kyseessä jo huomattava ongelma. Keräilyn ei ikinä kuuluisi olla niin tärkeää, että se menisi esimerkiksi välttämättömien menojen edelle. 

- Impulsiivinen ostaminen ja addiktio
Eli pakottava tarve saada hyvää oloa ja tyydytystä ostelemalla juttuja. Toisinaan tietynlaisen mielihyvän tunteen kalasteleminen tekemällä jotakin, kunnes siitä tulee pakkomielle.

- Hamstraus
En oikeastaan ole ihan varma voiko tätä edes laskea varsinaiseen keräilyyn mukaan, mutta halusin kuitenkin sisällyttää sen tähän listaukseen. Ihan vain, että olisi ihan totaalinen toinen ääripää mitä tarkastella ja mikä vaikuttaa oikeasti negatiivisesti henkilön mielenterveyteen. Siinä missä keräily on yleensä hyvin hallittua, kokoelma pidetty siististi ja yleensä se noudattaa myös tiettyä teemaa, on toinen ääripää, joka kulkee nimellä hamstraus. Yleensä hamstraukseen liittyy hallitsematon rahankäyttö, joka voi vaikuttaa taloudellisesti sekä negatiiviset tunteet tavaroista luopumisen tai pois heittämisen suhteen niihin liittyvän emotionaalisen latauksen ja kiintymyksen vuoksi. Överiksi mennessään vaikuttaa toki terveyteen ja toisinaan ihmissuhteisiinkin.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Noah tulee - oletko valmis?

 -- Huom! Teksti sisältää spoilereita sarjoista --

Ah! Postausehdotuksista: Tulevasta Noahista olisi myös hauska kuulla, että mitä odotat siltä? Oletko jo etukäteen tutustunut sarjaan jne?
Noah on The Last Warsia seuraava sarja, joka alkoi Japanissa vuonna 2019. Tähän mennessä Noahia on ilmestynyt yhdeksän pokkarin verran. Suomessa ensimmäinen osa julkaistaan 23.4. ja odotan sarjaa ristiriitaisin tunnelmin.

Kaikessa lyhikäisyydessään sarja kertoo hahmosta nimeltä Noah, alunperin kyseessä on kuitenkin vanha tuttu GNG-sarjan ajoilta, jolloin hahmo kulki nimellä Hyena. Hyena on kuin ihmeen kaupalla selvinnyt hengissä taistelusta ja koskeen putoamisesta. Ja mitä sarjan wikipedia-artikkelin tiivistelmään on luottaminen, sarja keskittyy aikalailla Noahin muistojen palaamiseen ja enteeseen suuresta tuhosta. Noah on saanut uuden nimensä hänet pelastaneelta mieheltä, koska oli kiivennyt puunrungon päälle ja näin muistuttanut ilmeisesti Nooasta, joka Raamatun mukaan pelastautui arkin avulla. Tästä sarja ilmeisesti jatkuu hyvin Raamattu-teemaisesti enteellä, että on tulossa suurta tuhoa.

Minun täytynee kirjoitella tarkemmin fiiliksistäni Last Warsin kanssa, koska tätä blogitekstiä kirjoittaessani tutustuin kirjaimellisesti ensimmäistä kertaa edes Noahin juoneen enemmän kuin todetakseni kuka Noah oikein on. Täysin rehellisesti? En odota sarjaa innolla. Olen iloinen siitä, että Takahashi jatkaa uraansa, mutta mitä olen ymmärtänyt hänen kirjoituksistaan mangapokkareiden lopuissa, kaipailee mies jo ansaitulle eläkkeelle. Ja olen Suomen Ginga-fandomin puolesta tietysti iloinen, että saamme sarjaa suomeksi, se on hämmästyttävä etu, jota monet muut fanit eivät saa kokea. 

Itse sarjoja kohtaan, minulla alkaa kuitenkin olla positiivinen asenne loppu mitä pidemmälle sarjoissa edetään. Orion oli positiivinen yllätys, Last Warsista minulla on kai viimeiset kymmenen pokkaria lukematta. Odotin sarjalta tosi paljon - viimeiset sodat! Tästä tulee eeppistä, jotakin varmaan GNG:n tasoista, jossa on huikea mukaansa tempaava juoni ja dramaattisia käänteitä! Ei, ei tullut. Sarjan alussa lahdattiin tärkeitä ja hyviä hahmoja rankalla kädellä, liiskattiin kuolleeksi kuin kärpäsiä ja se oli aikalailla siinä. Ei dramaattisia kuolemia, ei mitään siinä määrin koskettavaa, mihin GNG ja GDW ylsivät sarjoina ja miten joidenkin hahmojen kuolemille oikeasti itki. TLW ei koskettanut, se tuntui pintapuoliselta hipaisulta ilman tunnetta. Siinä oli ainekset jokseenkin kiinnostavalle juonelle, mutta se lässähti kasaan ihan kuin Takahashiakaan ei olisi oikeastaan kiinnostanut tehdä sitä. Siitä puuttui intohimo. Siinä oli kiinnostavia ominaisuuksia, mutta kokonaisuutena? En pitänyt siitä. Odotin siltä niin paljon enemmän.

Ehkä tästä johtuen odotukseni Noahin suhteen ovat aika minimissä. Noah ei hahmona kiinnosta minua, juoni ei kiinnosta minua, mutta tässä vaiheessa se on sellainen läpikahlattava juttu, jota voi vilkaista ja toivoa, että se yllättäisi positiivisesti. Tällä hetkellä Takahashin uusien sarjojen juonista tuntuu puuttuvan täysi intohimo sarjoihin ja niiden kehittämiseen ja sen huomaa. Ehkä ne ovat väkisinväännettyjä, koska niitä on vain pakko jatkaa ja jatkaa pitääkseen lukijat ja kustantajat tyytyväisenä. Kun vertaa GNG ja GDW -sarjoihin, niistä tehtiin animet, niistä tehtiin oheistuotteita - sen jälkeen oheistuoterintamakin kuihtui. Alkuperäisiä sarjoja on enää vaikea päihittää, Weediä sentään tuli kokonaiset 60 osaa! Tämä on hämmentävää ja surullista, mutta tavallaan toivon, että Takahashi löytäisi intohimonsa sarjojen tekemiseen taas, vaikka se tarkoittaisi Ginga-sarjojen loppua. Tietyllä tavalla kaipaan Ginga-sarjalle kunniakasta ja tajuntaa järisyttävää loppua, en väkisin väännettyjä ja loputtomia jatko-osia.

Mitä mieltä te olette olleet Noah -sarjasta, jos olette seuranneet sitä? Missä tunnelmissa odotatte tätä sarjaa suomeksi?

tiistai 13. huhtikuuta 2021

PurePlasticin suunnittelutiimi, mikä se on?

"Voisitko kertoa millaista on olla mukana Pureplasticin suunniteluporukassa, millaista homma on? Paljonko tiimissä on porukkaa? Miten pidätte yhteyttä? Saatteko jotain palkkaa? Miten tiimiin voi päästä mukaan? Olisi kiva tietää edes jotain taustoja jos vain voit kertoa, Pureplastic tuntuu jotenkin aika mystiseltä, hirveästi siitä ei ole kerrottu ja sen oma blogikin taitaa olla jo kuopattu. Ihan jos saisi vastauksia tähän kommentteihin tai jopa oman blogipostauksen? :)"

 

Hei, olen Dee, tai virallisesti minua kutsutaan Antuksi. Se oli aikaisemmin käyttäjänimeni, mutta nykyään oikea nimeni eikä ole siis ihme, jos minut tunnistaa helpoiten sillä. Olen 28-vuotias ja asun Helsingissä.

Olen ollut fandomissa mukana siitä lähtien, kun Hopeanuolta alettiin suomentamaan vuonna 2010. Sitä ennen en oikeastaan ollut mikään intohimoinen fani vaan kokemukseni pohjautui enemmänkin ala-asteikäisenä näkemääni neljään VHS-kasettiin ja nostalgiseen suomidubbiin. Hopeanuolella oli iso vaikutus siihen, että aloin pitämään animesta ja mangasta sekä piirtämään koiria. Tulin fandomiin mukaan ehkä suurimmaksi osaksi Kaksoissolan foorumin kautta, joka on nykyään melkolailla kuollut, mutta aikanaan oli aivan super aktiivinen.

Aloin pitämään blogia ja keräilemään oheistuotteita vuoden 2012 aikoihin, menin enemmän sosiaaliseen mediaan ja sain kontakteja, tutustuin muihin keräilijöihin ja faneihin. Olin jonkin aikaa yhdistyksessä, mutta isoimmiten olen kai jäänyt mieleen näissä piireissä blogini, keräilyn ja fanitaiteeni kautta? Siinä määrin, että jossakin ekoista Gingaconeista minut tunnistettiin blogini nimellä eikä omallani.

Sellainen on kai aikalailla minun tarinani? Ajauduin näihin piireihin ja PurePlasticin suunnittelutiimiin aikalailla ohimennen kaiken muun ohessa. Useampi tiimissä oleva on minulle entuudestaan tuttu suomalaisen fandomin kautta. Minua pyydettiin mukaan tähän tiimiin vuonna 2017, viime vuodet olen ollut aktiivisemmin mukana.

 


Millaista homma on?
Meillä kaikilla on aikalailla omat tehtävämme, jokainen käyttää taitojaan mahdollisuuksien mukaan. Joiltakin saamme apua materiaalien kanssa, jotkut auttelevat kuvanmuokkausten ja painoaineistojen kanssa, jotkut antavat kommentteja ja ehdotuksia - tai jälkimmäinen olisi oikeastaan aikalailla suotavaa niin monelle kuin mahdollista!

Hoidan itse tiimissä kuvienkäsittelyä, painoaineistoja sekä kommentoin juttuja. Saatan joskus pyöräyttää jotain mainoksia, kuten TFW-kampanjassa, sekä väsäsin myös aikaisemman tuotekyselyn. 

Pääideat tulevat yleensä Helenalta, hän päättää aikalailla mitä tehdään ja miten. Hänellä on viimeinen sana asioissa tiimin päänä, mutta hän antaa paljon painoarvoa myös muiden ideoille, toteutukselle ja ehdotuksille. Ehdotuksia käydään läpi silloin tällöin, erityisesti esim. kyselyn ohessa selvitettiin, millaisista asioista ihmiset ovat kiinnostuneita. Jotkut asiat menevät melkein heittämällä läpi ja jotkut vaativat enemmän hinkkaamista, kommentteja ja sitten taas vähän lisää hinkkausta ja kommentteja. Esimerkiksi pehmot ovat käyneet läpi useamman kommenttikierroksen, joissa on saatettu muuttaa pieniäkin asioita. Saamme nähdä tässä hommassa mukavasti testiversioita ja prototyyppejä ennen kuin lopulliset tuotteet ovat ulkona. Matka testeistä ja ehdotuksista valmiiksi tuotteeksi vie helposti vuoden ellei enemmänkin.

Pienimmillään hommani on ollut kommentoida jonkun muun tekemää tuotetta tai lisätä tekijänoikeustekstiä johonkin tuotteeseen ja suurimmillaan olen ollut vastuussa kokonaisesta projektista ja sen toteutuksesta. Tällöin työnkuvaan on kuulunut mm. kuvien rajaamista, värittämistä, korjaamista, jatkamista, taustojen poistoa tai lisäämistä, oikeaan kokoon tai väriprofiiliin muuttamista, sekä toisinaan mockupien eli eräänlaisten "miltä valmis tuote näyttäisi" kuvien tekoa.

Paljonko tiimissä on porukkaa ja miten pidätte yhteyttä?
Meillä oli aikaisemmin Facebook-ryhmä, mutta nykyään pidämme päämajaamme Discordin mystisessä maailmassa. Siellä meitä on alle 10, mutta ehkä meitä on muualla lisää? Kukaan ei tiedä. Olemme piilossa kivien ja kantojen alla.

Ryhmän aktiivisuus vaihtelee, silloin kun on paljon töitä työn alla ja kaivataan kommentteja, saattaa aktiivisuus olla ihan päivittäistä, mutta välillä on hiljaisempaa.

Saatteko jotain palkkaa?
Riippuu ilmeisesti vähän asiasta. Oma "palkkani" koostuu lähinnä siitä, että saan tuotteista tekijänkappaleet oman aktiivisuuteni mukaan. Teen tätä itse enemmänkin kokemuksen vuoksi. On palkitsevaa, kun pääsee mukaan vaikuttamaan ja tekemään fanittamansa sarjan tuotteita. Pääsääntöisesti sanoisin tämän olevan vapaaehtoistyötä.

Miten tiimiin voi päästä mukaan?
PurePlasticilla on suunnitelmissa ottaa hakemuksia vastaan tulevaisuudessa, asiasta kannattaa seurata PP:n virallisia someja, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Valintaperusteisiin lukeutuu mm. aktiivisuus, sarjatuntemus, materiaalien hankkimistaidot (esim. harvinaisten mangojen omistaminen ja skannaus) ja luotettavuus/luottamustehtävät. 

Jos taas suunnitteilla on esim. oman fanartin saaminen käyttöön, siihen voivat vaikuttaa aktiivisuus, tunnettavuus, tyyli ja omat tuotteet. (Esim. Negatiivisena vaikuttaa, jos taiteilija tekee paljon tuotteita omalla kuvituksellaan muutenkin myyntiin, koska on siinä riski, että taiteilijan muita töitä sekoitetaan aitoihin oheistuotteisiin).

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Minun tarinani: Miten minusta tuli Hopeanuoli-fani?

Pyysin hiljattain ihmisiä ehdottamaan, mistä he haluaisivat lukea blogissani, koska haluaisin kirjoittaa enemmän. Yksi ehdotuksista kuului seuraavasti: "Kiinnostuksesi Gingaan, mistä lähti ja miten tähän päädyit?"


Minusta tuntuu, että olen kerrannut taustatarinani tähän pisteeseen asti ainakin muutaman kerran someissa ja blogissa ohimennen, joten toivottavasti tässä ei ole liikaa toistoa. Mutta halusin kirjoittaa kattavasti viimein taustatarinani Gingan parissa: lähtökohdat ja missä olen nyt.

Hopeanuoli.com

Valitettavasti minulla ei ole oikein tarkkaa muistikuvaa, mutta olettaisin vuoden olleen 1998 tai 1999. Olen ollut noin 6-vuotias, kun mietittiin katsottavaa lapsuudenkaverini luona, taidettiin olla eskarissa jos en väärin muista. Siellä silmään osui Hopeanuoli VHS, jonka päädyimme katsomaan. Muistan vieläkin, että kyseessä oli viimeinen kasetti. Olen siis aloittanut sarjan katsomisen lopusta, se on aika poikkeuksellista.

Tämän jälkeen Hopeanuoli jotenkin jäi mieleen, katsottiin koko sarja, leikittiin ja piirrettiin. GDW taisi olla aikalailla tuloillaan niihin aikoihin ja muistan, että kaverillani oli muutamien vuosien päästä muutama japaninkielinen mangapokkari hyllyssään, joita pääsin selailemaan hänen kanssaan. Omia pokkareita minulle ei tullut, pyynnöistä huolimatta, mutta isäni nauhoitti minulle Hopeanuoli VHS-kasetit meidän omille nauhoille.

Mitähän kaikkea Hopeanuoli-aiheista mun lapsuuteen oikein liittyi? Piirtämisen lisäksi tietysti, oli tekstipohjaisia roolipelejä, joista tunnetuimpia ehkä Ninja Dog Web? Joka myöhemmin taidettiin avata uudelleen Cliché-nimellä. Olin myös ainakin sen nimisessä roolipelissä kuin Weed's Future, ensimmäinen roolipeli, jossa koskaan olin. En edes osannut silloin pelata... NDW:n ja klisen aikaisista roolipelihahmoistani olenkin kertonut enemmän täällä.

Mulle jäi oikeastaan Hopeanuolesta varmaan kaikista eniten koirapiirtäminen jäljelle. Tykkäsin aina eläinaiheisista sarjoista, mutta jokin sarjan tyylissä oli vaan niin uskomattoman erilaista ja kiinnostavaa. Kahlasin aikanaan Hopeanuoli.comin ihan täysin läpikotaisin. Ja jotain ulkomaalaisia sivuja. Muistan, että yksi parhaimpia asioita oli Best Animen sivuilla olevat klipit, joissa oli leikattuja kohtauksia Hopeanuoli-animesta koreaksi. Ihan kököllä laadulla ja olisiko ne vielä pitänyt ladata omalle koneellekin, että niitä edes näki, mutta kuitenkin.

Ginga Spiral eli verkkosivustoni on ollut vähän on-off -tyylisesti pystyssä silloin tällöin, alunperin se on luotu joskus vuonna 2007, isosti Hopeanuoli.comin inspiroimana ja tykkäsin ajatuksesta, että saan ylläpitää verkkosivustoa, mutta se jäi yleensä herkästi taidesivustojeni ylläpitämisen jalkoihin. Yleensä motivaationi kuoli aina vähän siinä vaiheessa, kun tajusin millainen homma verkkosivun ylläpitämisessä oli. Ja silloin ilmaisia, HTML-pohjaisia sivuja oli paljon kivemmin saatavilla. Mulla oli itseasiassa joskus ihan penskana joku koirakennelisivusto, joka oli kovin kekseliäästi Akatoran Hopeanuoli-sivut tai jotakin sellaista. Muistaakseni se oli Expagessa?

Hopeanuoli.com

Mun varsinainen fanitus siis syntyi niihin aikoihin, mutta se jäi taka-alalle, kun kasvoin ja elämään tuli muita juttuja. Törmäsin Hopeanuoleen uudestaan joskus vuonna 2010 eli aikaa siinä välillä ehti kulua ihan kiitettävästi. Syynä tähän uudelleen törmäämiseen oli uutisointi Hopeanuoli-mangan suomijulkaisusta ja leikkaamattomasta DVD-boksista, joka sai samaisen lapsuudenkaverin huikkaamaan "hei ootko nähnyt tätä". Jotenkin me molemmat päädyttiin silloin takaisin Hopeanuolen pariin ihan kunnolla. 

Ensinnäkin netistä löytyi nyt tosi paljon enemmän juttuja, muistan miten yllättyneitä me oltiin siitä, kun löydettiin mm. Kaksoissola, jonka foorumi oli niihin aikoihin tosi aktiivinen. Tosi paljon muita sarjasta pitäviä. Ja entäs sitten, kun tajuttiin, että Urumissa - suomalaisessa verkkokaupassa - myytiin Ginga-juttuja? Muistan vieläkin ne katkerat hetket, jotka taisi liittyä Bemmun(?) Hopeanuoli-aiheiseen kauppaan, josta halusin penskana ostaa edes jotakin, mutta en vain osannut. Tehtiin ihan ensimmäiset oheistuoteostokset silloin, muistan, että mun ensimmäiset oheistuotteet oli kaksi GDW-figuuria, jotka tuli random pakkauksissa. Sain hahmoina P4:n ja Sasuken. Melko pian tämän jälkeen löysin tieni Huuto.netiin, josta mukaani tarttui pari GNG-figuuria. Ne oli niihin aikoihin vähän kai nykyistä hintatasoa edullisempia, ainakin, jos Suomen hintaluokkia katsoo. Mun ensimmäiset GNG-figuurit oli iso ruskea Kurotora-figuuri ja pieni, mintunvihreä Gin-pelinappula.

Fanitus jäi vahvasti päälle sen jälkeen, hamstrasin tavaraa koko tyytymättömän lapsuudenminäni kyllyydestä, joka ei ikinä saanut haluamiaan japaninkielisiä pokkareita tai edes niitä VHS-kasetteja. Löysin lisää juttuja, ostin lisää juttuja, tutustuin vähän kuin puolivahingossa oheistuotteisiin ja niiden historiaan siinä samalla. Halusin tietää kokoajan enemmän ja enemmän. Oli niin paljon juttuja, joista olin jäänyt paitsi vuosien aikana.

Kun keräily astui kuvioihin, mulla oli niihin aikoihin sellainen random sekablogi, johon kirjottelin juttuja omasta elämästä. Ja sitten ne vain alkoi kummasti täyttämään sitä, jolloin päädyin perustamaan Hopeatiikerin. Voisi kai sanoa, että oma aktiivisuus Kaksoissolan foorumilla ja muissa someissa jäi vähän päälle, yhtäkkiä tunsin muita keräilijöitä ja faneja, joista osa on jäänyt mun tutuiksi tähän päivään asti. Oli vaan niin super ihanaa, kun oli muita joille hölistä tästä aiheesta! Hopeatiikeri oli aikalailla ensimmäisiä perustettuja blogeja vuodelta 2012, ennen sitä oli joitakin, mutta niihin aikoihin kun perustin omani, oli kunnon blogibuuma käynnissä ja niitä tupsahteli kuin sieniä sateella! Se oli omalla tavallaan ihanan antoisaa aikaa ja kaipaan sitä, oli kiva lueskella muitakin blogeja. Katsella muiden keräilijöiden juttuja. Mutta ne blogit alkoivat kuolemaan pystyyn hiljalleen yksi toisensa jälkeen - miten surullista.

Toki tähän harrastamiseen on liittynyt paljon kaikenlaista, olen ollut yhdistyksessä, Gingaconissa, myynyt fanmade-juttuja vähän kaikkialla. Niiden lisäksi olen päätynyt pitämään esimerkiksi Facebookissa Ginga-aiheista kirpputoriryhmää ja omaa myyntiryhmää fanmade-jutuille. Ryhmien ylläpitoa hoidan yhä, tosin en ota siitä stressiä vaan olen lähinnä paikalla, jos jonkun tarvitsee kysyä jotakin tai joku aiheuttaa ongelmia. Aika harvoin sellaista tulee, ihmiset osaa käyttäytyä ihan hyvin näissä piireissä. Fanmade-juttuja myyn yhä silloin tällöin.

Oon aina vähän vahingossa päätynyt tän fandomin osalta erityisempiin juttuihin kuin pelkäksi sivustakatsojaksi. Jos en ihan väärin muista, päädyin alkujaan Ginga Boardin kautta yhden sivun kääntäjäksi. Olisiko se ollut GingaWorld? Käänsin ks. sivuja tosi pitkälle suomeksi, mutta se projekti jäi kesken ja ne sivut vain katosivat jossakin vaiheessa. Muistan, että mun ensikosketus Kaksoissolan foorumilla oli aika huvittava näin jälkikäteen ajateltuna. Taisin jakaa jonkun waretuslinkin sinne ja sain siitä huomautuksen ja nillitin asiasta jotakin. Opin käyttäytymään ja tulin jossakin vaiheessa pyydetyksi moderaattoriksi. 


Alettiin jutella useampia vuosia kai sitä kautta Kaksoissolan ylläpitäjän kanssa Hopeanuolesta ja keräilystä. Höristiin kaikenlaista somessa aika aktiivisesti ja lopulta minua pyydettiin mukaan PurePlasticin remmiin niihin aikoihin, kun ensimmäisiä pehmoja alkoi tupsahdella. Aluksi roolini oli hieman pienempi, lähinnä kommentoin asioita, mutta myöhemmin sain projekteja vastuulleni enemmän. Tällä hetkellä julkaistuista oheistuotteista magneetit ja isot avaimenperät ovat olleet minun hoitamiani projekteja, muun tiimin kommenteilla ja avustuksella toki! On silti toisinaan hassua pysähtyä ihan oikeasti ajattelemaan, että en olisi todellakaan 6-vuotiaana uskonut, jos joku olisi sanonut, että pääsen tulevaisuudessa suunnittelemaan oikeasti aitoja, lisensoituja tuotteita sarjalle, josta tykkäsin tosi paljon. 

Hopeatiikeri on kai edelleen mulle enemmän sellanen rento Hopeanuoli-harrastuksen päämaja, jonka puoleen käännyn iloitsemaan uusista ja vanhoista jutuista ja toteuttamaan omaa fanitustani? Oon löytänyt tietynlaisen ilon siitä, että pääsen puhumaan erityisesti oheistuotteista ja niiden taustoista ja välittämään tietoa eteenpäin muille faneille ja keräilijöille.

perjantai 5. maaliskuuta 2021

PurePlasticin laukut

 

Ne ovat täällä - ja ne ovat upeita. Ja jos ihmettelette, että oho, kylläpä nyt tulee taas postausta, mutta sitten hiljennytään varmaan taas kuukausiksi... no, se on hyvin mahdollista. Minulle on kieltämättä tullut kaikkea muuta tähän rinnalle, harrastuksina olen keskittynyt viime kuukausina enemmän roolipelaamiseen foorumiropessa ja pelaamiseen ylipäätään. Aloitin striimaamaan toisinaan pelaamista ja olen pelannut enemmän kuin vuosikausiin. Kai se on oma tapansa pitää itsensä kiireisenä, jotta ei päädy ajattelemaan nykyistä työttömyystilannetta, joka on yhä päällä eikä koronan takia varmaan helpotu ihan heti. Mutta ei sen enempää henkilökohtaisista aiheista!

PurePlasticin laukut. Sieltä tuli hiukan pienempää olkalaukkua ja sitten hieman isompaa kangaskassia aivan äskettäin. Ja haluan sanoa vain tämän: Ginga-aiheisia laukkuja ei todellakaan ole liikaa. Itseasiassa niitä on tuotteina erittäin vähän. Siksi olen niin iloinen, että tälläisiä tuli viimein ja saatoin myös olla osavastuussa tästä projektista itsekin. Ehkä siksi se tuntuu niin upealta nähdä nämä viimein livenä ja päästä puhumaan näistä.

Laatu näiden laukkujen kohdalla on omaan silmääni tosi kiva - erityisesti painatuksen osalta. Se on todella hyvälaatuinen, vaikka erityisesti olkalaukun osalta joku vähän kenties jämäkämpi kangas tai vastaava ratkaisu olisi voinut näyttää vieläkin paremmalta. En tiedä olenko ainoa, jonka silmään läpän kankaan "ryppyisyys" vähän osuu, mutta muutoin minulla ei ole siitä negatiivista sanottavaa. Hyvin pieneksi harmiksi jää myös se, että laukussa ei ole sisällä taskuja, mutta toisaalta, en ole aikeissa ottaa tätä laukkua itse käyttöön, joten se ei ole minulle henkilökohtaisesti oleellistakaan. Yleisesti ottaen pidän tästä olkalaukusta kuitenkin tosi paljon. Olen nähnyt laukkuja, jotka ovat paljon huonompi laatuisempia monella eri tavalla eikä tästä jäänyt sellainen tunne, että sitä ei uskaltaisi käyttää siksi, että se olisi tehty jostain epämääräisestä paperin ja muovin sekoituksesta, joka ei kestä mitään.

Siis oikeasti, haluan vain antaa esimerkiksi Subwaysta aikanaan saadut Big Hero 6 -laukut, joita ei ole laadulla pilattu. En tarkoita, että ne olisivat rumia - halusinhan ehdottomasti saada sellaisen aikanaan - mutta ne vaikuttavat juuri siltä, että ne ovat joitakin lastenaterioiden mukana saatuja muovihärpäkkeitä luokkaa nykyajan Kinder-yllätykset.

Niin ja ostoskassi! Tai siis kangaskassi, miksi sitä haluaakaan kutsua. Se on yllättävän iso, oletin sitä paljon pienemmäksi. Ja se vaikuttaa jämäkältä kankaan puolesta. Pidän myös siitä, että siinä on erillinen pohja, joka tuo lisätukea. Olen itse kangaskassi-ihmisiä, mutta suosin olalle saatavia kangaskasseja, josta johtuen tämä ratkaisu puukahvoilla ei lukeudu suosikkeihini, mutta se on puhtaasti makuasia. Ehkä se johtuu osittain siitäkin, että pyrin tekemään kaikki reissut kerralla ja tuomaan välillä enemmän kamaa kaupasta, välillä samaan syssyyn postistakin, kuin yhden ihmisen kannattaisi. Parhaimmillaan minulla on siis reppu, kangaskassi olalla ja sen lisäksi vielä kauppakassi tai kaksi kädessä. Eli suurin osa siitä, miksi en näe puukahvaista kauppakassia itselleni sopivana johtuu puhtaasti siitä, että olen tottunut käyttämään olalla kannettavaa kangaskassia. Ymmärrän kuitenkin, että se on kätevä ja puukahvat varmasti tuovat mukavuutta kantamiseen. Parit kerrat on saattaneet olla sormet ihan kipeinä ja rakoilla, kun kassien hihnat porautuvat käsiin kiinni.

Kuvan laatu on jälleen mielestäni oikein hyvä, tässä tapauksessa printti tuntuu hieman enemmän samalta kuin siirtokuvat, joita silitetään paitoihin. Se on enemmän irrallinen eikä suoraan kankaalle painettu kuten olkalaukussa. Tämä saattaa käytössä vaikuttaa printin kulumiseen siis enemmän, mutta jälleen - nämä tuotteet menevät minulla puhtaasti keräilyyn enkä ota niitä käyttöön, joten tämä ei ole oleellista omalla kohdallani. Kuvavalinta on mielestäni myös todella mukava siitä johtuen, että siinä esiintyy ainoastaan vanhoja GNG-hahmoja. Tästä nostalgisesta sarjasta on kaivattu enemmänkin tuotteita, mutta ymmärrettävästi tekijänoikeussyistä, materiaalit ovat ne mitkä ovat ja niiden mukaan mennään.

Nämä laukut löytyvät toki myös Urumista:
Soturien muisto -kangaskassi - 19.90€
Karhukoirat-olkalaukku - 29.90€

torstai 4. maaliskuuta 2021

PurePlastic: Chibi-avaimenperät vol. 2


Huh, siitä on hieman alle vuosi, kun ensimmäinen setti ilmestyi. Ensimmäisestäkin setistä on muuten otettu toinen printti tässä välissä, en tiedä kuinka moni tiesi tästä. Uudessa printissä otettiin huomioon muutamia ostajien palautteita, kuten pienennettiin hieman avaimenperien kokoa, Ginin arpien suunta korjattiin ja joitakin tummempia hahmoja vaalennettiin hivenen.

Mutta niin, toiseen settiin. Tämä keskittyy GDW-hahmoihin. Idea on sama ja kuvittaja on sama kuin ensimmäisessäkin setissä. Vaikka ne eivät olekaan "virallista Takahashin kuvitusta", ne ovat yksi ehdoton suosikkituotteeni PurePlasticilta. Ehkä juuri siksi, että niissä ei ole monessa paikassa käytettyjä kuvia, vaan ne on tehty puhtaasti tähän tarkoitukseen, mutta tyyli ja hahmot ovat erittäin tunnistettavia.

Ensimmäisen setin postauksessani halusin ylläpitää jännitystä salaisen hahmon osalta, mutta en tee sitä tässä setissä, koska salainen hahmo on tullut jo julki ja se tulisi ennen pitkää julki kuitenkin. Omia suosikkejani tästä setistä ovat muuten Weed ja Tesshin, mikä ei sinällään ehkä ole yllätys, koska pidän myös molemmista hahmoista kovasti.


Laadullisesti avaimenperät ovat samaa, hyvää laatua kuin aikaisempikin setti. Käytössä kestämisestä en valitettavasti osaa sanoa, koska avaimenperät ovat minulla vain koristeena ja osana kokoelmaa, mutta ainakaan paksuhko akryyli ei vaikuta materiaalina mitenkään sellaiselta, että se ihan helposti ottaisi osumaa. 

Avaimenperät ovat tuttuun tapaan myynnissä joko yksittäisinä kappaleina yllätyspusseissa tai koko settinä, johon kuuluu lisäksi kaksi sattumanvaraista avaimenperää. Niiden hinnat ovat samat kuin aikaisemmissakin seteissä eli:

Chibi-avaimenperä vol. 2 (random, takuu) - 10.90€
Chibi-avaimenperä vol. 2 (täysi setti) - 87.22€


Jos nämä chibi-avaimenperät eivät muuten ole teidän juttunne, saatatte ilahtua tiedosta, että PurePlastic on julkaisemassa myös avaimenperiä Takahashin omalla kuvituksella. Asia julkistettiin firman joulukalenteissa, jossa oikeassa yläkulmassa näkyy muutamia avaimenperä hahmotelmia.



torstai 14. tammikuuta 2021

Fanmade-pinssien ennakkotilaus ja tarroja! [ Ennakkotilaus suljettu ]

 

Olen vuosien aikana myynyt fanmade-juttuja, jotka ovat olleet yleensä itse väsättyjä, joskus muualla teetettyjä perinteisiä nappipinssejä, sekä postikortteja, mutta nyt päätin kokeilla vähän jotakin uutta. On tullut sen verran ihailtua taidekujilla kaikenlaisia kivoja charmeja ja tuotteita, joiden teettämisen mahdollisuudesta en edes ollut tietoinen. Mitä kaikkia kivoja pikku efektejä juttuihin saakaan... Toki teetin aikanaan pienen erän pikkuisia Weed-tarroja metallireunuksella, mutta hinnat ovat täällä pohjoisessa kyllä sen mukaisetkin, että ei niitä tässä tilanteessa enää oikein ole mahdollista tilailla samoissa mittakaavoissa. Eikä ehkä ole samalla tavalla aikaakaan keskittyä fanmade-juttujen kuvittamiseen.

 Näitä tarroja minulla on nyt pieni erä varastossa, kappalehintaan 1,50€ tai molemmat 2,00€ + postit. Kokoa tarroilla on suunnilleen 5 cm, ne ovat vinyyliä, hologrammi-laminaatilla.


Pinssit sen sijaan menevät tällä kertaa ennakkotilauksen kautta eli otan tilauksia vastaan maaliskuuhun, pistän koko tilaussatsin kerralla tehtaalle, saan ne sieltä todennäköisesti n. 1kk jälkeen ja postitan ostajille. Tämä on turvallisempaa omassa taloustilanteessa kuin tilata sokkona määrä tuotetta, jota kukaan ei välttämättä ostakaan... eikä se oikein näin yksityishenkilönä ole vaihtoehto tässä taloustilanteessa. Pinssit ovat kirkasta akryylia, n. 4 cm kokoisia. Niissä kappalehinta on 6,00€ tai molemmat yhdessä 10,00€.

Molempia löytyy erä Etsy kaupastani, mutta niistä kiinnostuneet voivat myös laittaa viestiä ylläpitämässäni Facebookin Ginga Fanmade-ryhmässä tai sähköpostilla gingaspiral[at]gmail.com


Ginga-juttujen lisäksi kokeilen onneani myös muiden kuvitusten kanssa, eli ennakkotilauksista löytyy myös muutamia söpöjä eläimiä avaimenperinä!