maanantai 27. toukokuuta 2013

Ginga-musikaalit

Sain pyynnön tehdä tekstin aluillaan olevasta Weed-musikaalista, mutta sen vähäisen materiaalin ja keskeneräisyyden takia päätin esitellä myös Hopeanuoli!musikaalin sekä esittää omia mielipiteitä.

____________________________________________
HOPEANUOLI!MUSIKAALI 
 

Tämä 2011 vuonna esille tullut musikaali on kenties yksi tärkeimmistä Suomen ginga-historian tapahtumista sitten animen suomidubin ja mangan kääntämisen.

Musikaali on puhtaasti fanitekoinen musiikkinäytelmä, joka on tullut nähtyä livenä sekä vuoden 2011 Traconissa, että vuoden 2012 Animeconissa uusintaversiona, johon oli lisätty hahmoja ja kohtauksia.

Jopa itse sarjan luoja Yoshihiro Takahashi on päässyt ihastelemaan tätä musikaalia yhdessä monien sarjan fanien kanssa.




Itsekin näin Kaisaniemen Fantasiapeleissä muutama vuosi sitten seinää koristavan Hopeanuoli!musikaali-mainoksen (liekö tuo vieläkin siellä?). Idea kuulosti mielenkiintoiselta ja mietin tuleekohan tästä niin iso juttu, että tästä kuullaan koskaan enää uudestaan. Kyllä kuultiin, tuskin kyseinen musikaali on tähän päivään mennessä jäänyt keneltäkään fanilta tai edes sarjan tietävältä tuntemattomaksi.

Itse en koskaan mennyt paikan päälle musikaalia katsomaan ja menetin ehkä paljon, suuret kiitokset kuitenkin heille, että järjestivät meille vähäosaisille ja anti-sosiaalisillekin mahdollisuuden aitiopaikalle loistavan videotaltioinnin ansiosta, joka löytyy heidän Youtube-tililtään, jopa englanninkielisten tekstityksien kera.

Yhteiskuva Takahashin kanssa

Musikaali on siis tullut pällisteltyä vain koneen ruudulta, mutta vaikkei tunnelma sama olekaan kuin livenä, jotain on silti jäänyt mieleen:

- Musikaali on fanitekoinen, tätä muistuttelin itselleni hyvin väliajoin tuijottaessani esitystä suu auki. Varsinkin uudistettu versio on tehty huolella ja siihen on nähty aikaa ja vaivaa - ja se näkyy! Musikaalissa on koreografiaa, näyttelemistä, tunnetta ja osaamista. Pelkästään laulun sanoihin käytetty huolellisuus saa hiljaiseksi kunnioituksesta. Kaikki toimii ja jos jokin ei nyt mennyt ihan niinkuin piti niin ei sitä ulkopuolinen edes tajua.

- Musikaalissa on huumoria, suomidubin helmiä ja hahmojen olemus on omaksuttu loistavasti. 

- Hahmoista vielä erikseen, ne ovat tunnistettavissa ja näyttelijät ovat löytäneet upean tavan muuttaa ihmiset koiriksi. Koirien väliset taistelut on muutettu ihmisten välisiksi taiteellisiksi taisteluliikkeiksi, mutta hahmot eivät ole silti menettäneet kosketustaan koiramaisuudesta. 

Henkilökohtaisia suosikkeja 


♥ Sniper ja Hyena
- Kuka ei voi pitää tästä parivaljakosta? Musikaalissa he ovat jopa viihdyttävämpiä kuin itse animessa tai mangassa ja se näiden kahden katselemisesta tekeekin mieluisaa, heidän välistään suhdetta avataan enemmän huumorin keinoin ja silti, Sniper on niin pelottavan uskottava. Tämä musikaali on muuten vaikuttanut suhtautumistani Hyenaan hahmona, kiitos siitä. Pidän hänestä nyt paljon enemmän.

♥ Hopeanuoli
- KiBillä on tärkeä vastuu päähenkilön roolissa ja hän hoitaa sen kunnialla. Päähenkilö on juuri sellainen kuin kuuluu ollakin.

♥ Hopeanuoli hyvästelee äitinsä
- Ehdoton suosikkini, tämän kohtauksen tunnelma on käsin kosketeltavan surullinen

♥ Musikaalin loppu
- Rikin kuolemasta viimeisiin taputuksiin ja kumarruksiin asti. En sano etteikö koko musikaali olisi täyttä loistokkuutta alusta loppuun, mutta tämä on se hetki, jolloin uskaltaa taas hengittää ääneen ja ymmärtää mitä verkkokalvoille on tallentunut.


 Ansaitut kiitokset

____________________________________________
WEED-MUSIKAALI

Muokkaus: © Anttu

Weed-musikaali on vuoden 2012 syksystä lähtien tekeillään ollut projekti, jonka esikuvana ja innoittajan toimi Hopeanuoli!musikaali. Esikuvastaan poiketen musikaalin tarkoituksena on kuitenkin ottaa mukaan nuorempaakin väkeä ja itse esitys kenties voisi olla jossakin vuoden 2014 conissa.

Harjoituskaupunkeina toimivat Helsinki, Tampere ja Lahti. 
Weed-musikaalista lisää tietoa esim. suunnittelufoorumilta.

Jäämme odottamaan mielenkiinnolla miten suunnittelijat päätyvät esittämään Weedin tarinan, animen mukaan lyhemmän kautta vai mangan version? Vai kenties jokin erilainen ratkaisu?

Weed-musikaalin olisi päättäjien mukaan tarkoitus poiketa Hopeanuoli!musikaalista mm. puvustukseltaan, joten jää vain nähtäväksi millainen lopputulos tästä musikaalista syntyy.

Oli miten oli, onnea ja menestystä suunnitteilla olevalle Weed-musikaalille! 

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Japanin paketti



Japanin huutokaupasta löytämäni paketti löysi tänään tiensä perille.

Itselleni tästä läjästä jäi mm. seuraavat kaunokaiset:

Shiroi Senshi Yamato-avaimenperä


 
Mainittakoon, että tämän avaimenperän aitous on ollut melko kiistelty. Siitä huolimatta otin riskin ja ostin tämän paketin, vaikka joukossa olisikin yksi feikki.

Monen mielstä tämä oli samanlaisesta pinssistä itse tehty avaimenperä. Saatuani paketin pääsin tarkistamaan myös avaimenperän taustapuolen, joka omaan silmääni näyttää kuitenkin ihan hyvältä.
Kooltaan se on tosiaan täsmälleen pinssin kokoinen, mutta avaimenperä-osa näyttää samalta kuin hyväntekeväisyysavaimenperien.

Myyjän kertoman mukaan nämä avaimenperät olivat jonkinlainen rajoitettu erä viime vuodelta, jolloin Takahashin uraa juhlistettiin Manga Museossa. Asiaa kuitenkin hankaloittaa se, että samanlaisia avaimenperiä ei ole näkynyt myynnissä. Akakabuto-pinssin näköinen avaimenperä on kyllä ollut myynnissä.


Gin-pahvimagneetti
Melkolailla se isoin syy, miksi halusin saada tämän paketin.

Näiden pahvimagneettien arvo on tuntunut nousevan kuin itse piru eikä niitä kyllä kieltämättä ole juuri myynnissä näkynytkään. Nyt minulla on sitten koossa Daisuke ja Gin, joten olen hyvin tyytyväinen, että sain molemmat, jotka halusinkin. Kyllä kieltämättä edelleen kyrsii, että menin omani myymään vielä melkoisen halvalla pois..

Näiden lisäksi sain kaikki GNG-lautapelini isommat Gin-kortit kasaan, vaikka minulta puuttunut kortti (numero 1) olikin hyvin kulunut. Kaksi muuta korttia laitoin melko halvalla huutokauppaan, josko ne jollekin kelpaisivat.

Huudettavaksi meni myös Moss-figuuri, joka arvailujeni vastaisesti osoittautui pieneksi hopeiseksi figuuriksi eikä suinkaan isoksi tummanruskeaksi. GNG-figuurit ovat kuitenkin edelleen mukavan haluttuja, joten laitoin tällekin siedettävän alhaisen aloitushinnan.



Kaikkia kuitenkin kiinnostaa, joten pakkohan se on paljastaa, että paketin hinnaksi tuli 40 euroa, joka oli mielestäni kohtuuhinta, kun ottaa huomioon, että pakettiin kuului arvokas pahvimagneetti ja hyväkuntoinen GNG-figuuri. Kortit yksinään olivat melko arvottomia. Nyt vain jäänkin odottelemaan, josko joskus näkyisi samanlaisia avaimenperiä jossakin kaupan, että saisin vastauksen siihen onko avaimenperäni varmasti aito ja mikäli on niin se saattaa myös olla suhteellisen arvokas. Kaunis se kylläkin on ja näyttää virheettömältä omaan silmääni.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Derpnuoli

Myöntäkää pois, olette odottaneet tätä postausta. 


"Akakhabuto mhinä taphan shinuthh~" 
 T-Rex Shiro
 BLÖRGHFLÖHÖÖ
 Ginillä on venyvä korva
 Johnin pelottava katse :<
 And I said HEEEEYEEEEYEEEEY
Ginin silmä..
 Kyllä, tämä on John
 ^______^ *hali*
 Tällä random sivuhahmolla oli fabulous ilme
 Ginin takakroppa
Rakkaustarina
En ole koskaan nähnyt tässä kuvassa mitään outoa nopeasti katsottuna, mutta vilkaiskaapa huviksenne taustalla olevien ilmeitä..
 Ilmeloistoa
 TÄMÄ oli vahingossa pysäytetty kuva
 Riki muistuttaa hieman slinkyä.
 Kuinka moni muu on katsonut tosi monta
kertaa, että tuo vasemman puoleisin hahmo on HIRVI?

perjantai 10. toukokuuta 2013

Ei mennyt niinkuin Tanskassa

GNG-animen kansista erityisesti tanskalaiset tarvitsevat selvästi oman postauksensa, ne ovat niin eri maata kuin mitkään muut kannet. Ne myös selkeästi luovat Hopeanuolelle aivan erilaisen tarinan kuin meidän tuntemamme tarina.


Hundehvalpen Silver kertoo selvästikin harmaan huskyn ja iloisen suuren karhun ystävyydestä, jonka ilkeä nuori metsästäjä Daisuke uhkaa pilata.
Daisuke on selvästikin jonkinlainen mestari jousiammunnassa ja aikoo syystä tai toisesta tappaa Akakabuton. Luultavasti hän on kateellinen Silverin ja Akakabuton ystävyydestä ja haluaa tuhota sen.









 


Tarinan toisessa osassa päästään siihen miten ilkeä Daisuke yrittää jatkuvasti kidnapata Silverin ja rällästää tässä tuhatta ja sataa karkuun pieni huskyn pentu mukanaan. Taustalla näette hämmästyneen Akakabuton, joka ihmettelee mihin Daisuke aikoo viedä sen ystävän.

Tässä osassa tutustutaan myös kylän Gohei-juoppoon, joka selvästi toimii myös osa-aikaisena joulupukkina. Kenties hän on Akakabuton kumppani ja yrittää auttaa Silverin etsimisessä.

Daisukella on taas pahat mielessään ja hän vie vajaan näköisen pikku-Silverin mukanaan hinnalla millä hyvänsä.

Tässä osassa paljastuu, että pahiksena on myös Silverin äiti Fuji, joka juonii Daisuken kanssa katalia Akakabuton pään menoksi.


Viimeisessä osassa kaikki päättyy onnellisesti, sillä Daisuke on jokaisessa osassa piiloutunut McDonalds ravintoloihin ja se alkaa näkyä hänestä. Niinpä Akakabuton ei ole vaikeaa keksiä minne Daisuke on paennut ja yllättääkin pääpahiksemme mäkkäristä kesken hampurilaisaterian.

Taustalla on tapahtunut tähän mennessä kaikenlaista ja Gohein ja Akakabuton suhde on syventynyt ja he päättävät mennä naimisiin. Asiaa juhlistetaan Happy Mealilla ja loppu hyvin, kaikki hyvin.









Tämän aivopierun teille tarjosi Hopeatiikeri, hyvää perjantai-illan jatkoa!

torstai 9. toukokuuta 2013

HOPEANUOLI - manga pähkinänkuoressa

Huom! Teksti on täynnä spoilereita sarjaan tutustumattomalle!

Blogin FB-sivustolla on käynnissä arvonta, jossa ideoita ehdottaneiden kesken arvotaan itsetehtyjä kirjanmerkkejä - kaikki siis osallistumaan!

Tämä on yksi ehdotetuista teksteistä:

"voisit kirjoittaa postauksen hopeanuolen suomimangoista"
"tahtoisin tietää lisää mangasta, itse en lue paljon ja tahtosin tietää, mikä näin alottelijalle on sopiva, mikä sarja on paras ynnä muuta:3"


***
* Osa 1 (Akakabuto)
* Osa 2 (Sudet)

Mangan alku ei oikeastaan poikkea juuri lainkaan animesta, tapahtumat ehkä tulevat hiukan eri järjestyksessä ja jotkut kohdat/hahmot ovat ehkä jääneet animesta pois, mutta tiivistettynä: 


Mangan alussa kerrotaan siitä, miten hirviökarhu Akakabuto hallitsee vuoria eivätkä ihmiset uskalla liikkua alueella. Erityisesti perehdytään Daisuke-nimiseen poikaan, jonka vanhemmat pitävät vuorilla laskettelukeskusta ja joiden koira Fuji, on entinen karhukoira ja saa heti tarinan alussa kolme pentua joista yksi on hopeanharmaa, tiikeriraitainen Gin. Pentujen isä on karhukoira Riki, jonka isäntä on arvostettu koirien kouluttaja ja metsästäjä Gohē Takeda. Gohē valitsee Ginin pentueesta koulutettavakseen ja Daisuke ei ole kovin innostunut asiasta aluksi. Gohēn kunnon heikentyessä Daisuke alkaa kuitenkin kouluttaa Giniä ja heillä on yhteinen päämäärä - tappaa Akakabuto, joka heitti Ginin isän, Rikin, rotkoon taistelussa.

Myöhemmin Gin ja Daisuke kuitenkin törmäävät villikoiralaumaan ja Gin tuntee voimakasta halua lähteä näiden mukaan, tällöin hän saa kuulla, että koirat keräävät urheita sotureita taistelemaan Akakabutoa vastaan ja Gin jättää kotinsa ja liittyy villikoiriin. Lisäksi Gin on varma, että villikoiralauman johtaja on hänen isänsä. Tämä vain on valitettavasti menettänyt muistinsa. Koirat matkaavat halki Japanin etsimässä uroita, jotka ovat valmiita uhraamaan henkensä yhteisen hyvän puolesta. Useat näistä liittyvät mukaan Ginin oikeudenmukaisuudesta vaikuttuneina.

Gin kasvaa matkan aikana hurjasti ja voittaa pian kaikkien luottamuksen johtajan roolissa. Kun viimeinen taistelu viimein lähestyy, Riki saa muistinsa takaisin ja ymmärtää Ginin olevan hänen poikansa. Kun kaikki muut karhut on kaadettu ja jäljellä on enää vain Akakabuto, Riki opettaa Ginille salaisen erikoisiskun, jolla Ginin onnistuu viimein tappaa Akakabuto. Riki saa itse taistelussa surmansa puolustaessaan myös Akakabutoa tappamaan tullutta isäntäänsä Gohēita ja Ginistä tulee lauman johtaja. 

 
Sen jälkeen, kun Akakabuto on kukistettu lopullisesti alkaa mangassa niin sanottu susiosa. Tämä osa ei kuulunut ilmeisestikään Takahashin alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan oli jatketta tarinalle kustantajien pyynnöstä. 

Toisin kuin animessa, mangassa Rikin opettama Zetsu Tenrou Battouga-hyökkäys on susilta opittu isku, ennen kuolemaansa Riki ehtii varoittamaan Giniä käyttämästä tätä erikoishyökkäystä enää uudelleen, mutta tieto on kantautunut jo Fuji-vuoren uumenissa majailleelle viholliselle.

Satoja vuosia sitten ihminen oli kääntynyt susia vastaan ja ajanut nämä lähes sukupuuttoon, mutta pienen osan onnistui paeta turvaan. Nyt sudet aikovat kostaa ja yksi susista, Retsuga, uskoo Ginin olevan yksi heistä, mutta ei onnistu vakuuttamaan muita. Silti susia lähtee etsimään Giniä tappaen samalla Billin, Bemun ja vieden Hakuroun toisen etujalan, kun nämä eivät paljasta johtajaansa. Viimein heidän onnistuu kidnapata Cross ja tämän pennut saadakseen Ginin luokseen.

Tarinan edetessä pidemmälle paljastetaan, että battouga on susien salainen taistelutekniikka, jonka kahdeksan osaa ovat shuu, zan, ran, geki, metsu, retsu, sai ja zetsu. Zetsu on tekniikoista suurin ja susien palatsissa ei ole ketään tämän taitajaa. Sudet haluavat myös tietää keneltä Gin on tekniikan oppinut ja Rikin tullessa puheeksi kerrotaan Fuuga-nimisestä sudesta.

Fuuga, Retsugan isä, joka oli syntynyt ja kasvanut noidutussa metsissä, mutta muiden susien tapaan se ei halunnut kostoa, joten se pakeni salamurhaajat kannoillaan. Kun se pakonsa aikana jäi saarretuksi, Riki ilmestyi auttamaan sitä. Riki teki Fuugaan niin suuren vaikutuksen oikeudenmukaisuudellaan, että se opetti salaisen hyökkäyksensä tälle.

Giniä koetellaan monilla vaaroilla ja useita Siriuksen sotureita kaatuu. Myös Oun lauma haluaa kostaa tapettujen sotureidensa puolesta, mutta tällöin selviääkin, että syylliset kuuluvat toiseen susiryhmään.

Samalla paljastetaan enemmän susien historiasta ja tarusta, joka kertoi siitä miten susien kuninkaan täytyi tehdä päätös välttyä sukupuutolta ja perustaa kuningaskunta maan alle, mutta luola, jonne mahtuisi n. 300 sutta oli Jaryyki-nimisen hirviön pesä ja vain hirviön tappamalla he voisivat jäädä sinne. Niinpä kuningas määräsi kahdeksan rohkeaa soturia johtamaan hyökkäystä, nämä olivat Siriuksen kahdeksan ensimmäistä soturia. Pitkään kestänyt taistelu päättyi lopulta hirviön kuolemaan ja jäljellä oli enää vain muutamia susia, jotka Jaryykin lihaa syömällä saivat omituisia voimia.

Susien kuningas pelasti jopa vihollislaumansa sukupuuton partaalta kutsumalla nämä luoliin, mutta vihollislauma nousi myöhemmin kapinaan ja susien kuningaskunnasta jäljelle jääneiden täytyi etsiä Siriuksen kahdeksan soturia saadakseen maanalaisen valtakuntansa takaisin. Susien tarina saa kuitenkin päätöksensä imperiumin tuhoutumiseen ja uhka on tuhottu, Gin ja muut palaavat takaisin laumansa luokse ja osa susista seuraa heitä.

Viimeisessä luvussa näytetään jälleen miten ihmisten parissa sujuu, Daisuken vanhempien yrityskin luistaa jälleen, kun hirviökarhusta ei ole enää haittaa. Gohē sen sijaan on vakavasti sairas ja Gin pääsee jättämään kouluttajalleen viimeiset jäähyväiset.

***

* GNG on lyhyin sarjoista, siinä on 18 osaa ja juonessa, sekä henkilöissä on helppo pysyä mukana varsinkin, jos on katsonut animen.

GNG on siis varsinkin kukkarolle sopiva vaihtoehto, ainoana miinuspuolena on se, että suomimangan ensimmäisimpiä osia on hankalaa saada enää, koska niistä ei ole tehty uutta painosta. Sen sijaan niitä voi välillä ostaa kaikkia osia sisältävinä paketteina.

Jos päättäisit siis tutustua vain yhteen sarjoista, suosittelisin lämpimästi GNG:tä, koska GDW ja GDWO ovat sen jatko-osia.

* Varsinkin, koska GDW on vain jatko-osa siinä voi olla vaikea pysyä mukana, jos ei ole perehtynyt GNG:hen. Lisäksi GDW:ssä on lähes kolme kertaa enemmän osia ja useita saagoja, joka voi tehdä siitä sekavan.

* GDR-sarjaan on myös hyvä tutustua, sillä se on täysin oma tarinansa ja luo perustan GNG:lle, mutta sen lukeminen ei ole edellytys, että voi lukea muitakin sarjoja. GDR kattaa vain yhden kirjan ja sitä on hyvin saatavilla, joten se sopii laihemmallekin kukkarolle.

***

Toivottavasti tästä oli apua! Varsinkin susiosassa voi olla jotain virheitä, joten ilmoittakaa niistä rohkeasti. Kirjoittelin tiivistelmän niistä lukiessani enkä ole perehtynyt itsekään siihen niin valtavasti.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

GDW-figuurit (1. sarja)


 Kagetora, Ken, Sasuke, GB, Sininen Weed, Weed, Mel, Kyoshiro, Jerome, Hiro, Rocket

Kuten jo 2. sarjan arvostelussa mainitsinkin, nämä figuurit ovat hieman joustavampaa materiaalia. Figuureita on kaiken kaikkiaan 11, joihin kuuluu myös salainen hahmo.  

__________________________________________________
 


 GB

 GB ei varsinaisesti kuulu suosikkifiguureihini tästä sarjasta, mutta se on ihan mukiinmenevästi tehty. 
Ainoa asia, mikä figuurissa on aina häirinnyt ovat nuo harmaat raidat, jotka näyttävät tosi epäsiisteiltä.
En tiedä onko näiden raitojen tarkoitus esittää jollakin tavalla varjostuksia tai jotain, mutta figuuri olisi ollut paljon parempi ilman niitä.












SASUKE

Pakko muuten mainita, että tämä kuvassa oleva Sasuke oli ensimmäinen GDW-figuurini. Ostin sen Urumista tietämättä mikä hahmo sieltä tulisi ja Sasuke oli positiivinen yllätys. Toisesta yllätysboksista tuli P4, joita minulla on jo tässä vaiheessa ollut kolme ja joista en ole koskaan pitänyt. Nykyisin tulee kyllä jäämään hyllyyni :'D

Sasuke on joka tapauksessa tosi hieno figuuri, värit ovat mahtavat ja samaten asento, vaikka hahmo itse ei sarjassa lukeudukaan suosikkeihini.








WEED

Yksi suosikkifiguureistani, kerrassaan loistavasti toteutettu. Asento on ylväs, mutta ei liian tönkkö. Weediin on ilmeisesti tehty jonkinlaisia "varjostuksia", jotka näkyvät haaleina sinisinä viivoina mm. rinnassa, kaulassa ja jaloissa. Tämä ei näytä mielestäni yhtään niin häiritsevältä kuin nuo GB:ssä olevat.













KAGETORA

Kagetoralla on jokseenkin hullu ilme. 

Itse figuurin asento on kuitenkin todella onnistunut ja poseeraus jokseenkin mukavan gingamainen. Maalauksestakaan ei ole oikein mitään pahaa sanottavaa, keltainen kielenpää tosin on hieman häiritsevä.











KYOSHIRO / KYOUSHIROU SHIROGANE

Tämä figuuri kuuluu omiin suosikkeihini ehdottomasti!

Kyoshiron arvet ovat tosi hyvin tehty ja nannaa silmille. Hahmo on toteutettu uskottavasti eikä mitään ylimääräisiä ole lisätty. Yksinkertaisuus on kaunista.

HIRO

Mainittakoon, että ensireaktioni tämän figuurin näkemiseen oli nauraminen.

Figuurissa itsessään ei ole mitään vikaa, turkki on tehty upean yksityiskohtaisesti, mutta maalaamisessa joku meni ilmeisesti vikaan ja Hiro sai siniset silmämeikit ja turkki muuttui valkoiseksi vaaleahkon kellertävän sijaan. Arpeakaan ei näköjään tarvinnut maalata.











ROCKET

Olen aavistuksen verran hämilläni Rocketin sinertävästä väristä tuon ruskean kanssa. Valkoisen värin kanssa tämä figuuri olisi ollut moitteeton.
















KEN

Todella hienon näköinen figuuri, joka onnistuu näyttämään ihan käsittämättömän sulavalta ja pehmeältä niin muotoilultaan kuin maalaukseltaankin. En ole koskaan välittänyt oikein Kenistä hahmona, mutta tämä figuuri on upea.

Mikäli figulta ei puuttuisi toista arpea tämä olisi mahtava.












JEROME

Jeromen kuvioinnissa pieniä virheitä, muuten todella maalaukseltaan onnistunut, yksityiskohtainen yksilö. 

Hahmon ilme kuitenkin on tosi häiritsevä, jostakin syystä Jerome näyttää ihan kissalta. Pörröinen häntä vain vahvistaa tätä. Purrnau! :3

MEL / MER

Kuuluu ehdottomasti tämän sarjan onnistuneimpien figuurien joukkoon!

Hahmo näyttää täysin itseltään kaikin puolin, myös maalaus on todella onnistunut, vaikka hahmo onkin tosi simppeli väritykseltään. Se, että figuuri oli näinkin onnistunut oli minusta upeaa, koska Mer on yksi suosikkihahmoistani.











SININEN WEED
eli salainen hahmo

Mielenkiintoinen lisä figuureihin. Väriltään todella kaunis ja olemukseltaan patsasmainen. Muistuttaa mukavasti maalaamattomuudellaan GNG-figuureita. Kovin yllätyksellinen figuuri ei kuitenkaan ole, se on vain sininen kopio Weed-figuurista.