Mono 4

銀牙 mono 4

Sivumäärä: 30

Valmistusvuosi: 2015

 Mono-sarja on japanilaisen Yukimizaken omakustanne, joka esittelee katalogin tyylisesti vanhoja GNG-oheistuotteita monipuolisesti. Lehtisiä on ilmestynyt tällä hetkellä kokonaisuudessaan neljä sekä lisäksi pieni extra, Mono-Mini. Lehtisiä voi ostaa vaihtelevasti mm. huutokaupoista.

Minun piti esitellä tämä lehtinen jo aikaisemmin, mutta jotenkin se vain täysin unohtui tai jäi kaiken muun kiireen alla. Tämä osa käsittelee yhtä suosikkioheistuotteistani: magneetteja. Mono 4 jakaa neliskanttiset magneetit kahteen ryhmään magneetin reunuksen värin mukaan.

Reunusten väri on aina ollut itselleni suuri mysteeri, josta johtuen on ikävää ettei osaa japania, jotta voisi oikeasti ymmärtää mitä sivut kertovat oheistuotteista. En ole koskaan raaskinut vaivata Yukimizakea kysymällä voisiko hän kääntää nämä myös englanniksi meille japania osaamattomille, mutta elän siinä toivossa, että jonakin kauniina päivänä ihmiset tekevät näistä käännöksiä ja löytävät uutta tietoa. Ellen sitten opi itse japania ennen sitä.. kehtaan epäillä. 

Joka tapauksessa, magneetit tosiaan kuuluvat suosikkeihini, jonka takia onkin todella harmi, että näitä on enää vain harvoin myynnissä muutoin kuin isompina paketteina. Kerään itse lähinnä Gin-magneetteja, joista pidän ja niitä puuttuu vielä kokoelmastani muutama kipale. Jostakin syystä nämä magneetit ovat kuitenkin aina kiehtoneet ja pidän erityisesti noista värikkäistä magneeteista. Todella monissa 80-luvun GNG-oheistuotteissa on suoraan animesta käytettyjä kuvia, joten värikkäät magneetit ovat erikoisempia omaan silmään ja miellyttävät enemmän. Ehdoton suosikkini kaikista magneeteista on muuten oikean puoleisen kuvan vasemman yläreunan istuva Gin sinisellä taustalla. Rakastuin siihen oitis ensimmäistä kertaa kuvan siitä nähtyäni ja metsästin sitä seuraavat pari vuotta ennenkuin sain sen viimein käsiini itse.

 Muutamia kuvia myös magneettien pusseista ja pahvipäällysistä, sekä tietoa pienestä lapusta, joka saattoi tulla magneettien mukana ja jonka löytäminen oikeutti ilmeisesti saamaan toisen magneetin. Nämä magneetit myytiin oman käsitykseni mukaan nippuina. Avaamattomia magneettinippuja on yhä myynnissä silloin tällöin huutokaupoissa.

 Neliskanttisten magneettien lisäksi tämä lehtinen esittelee myös pahvimagneetit tai "seisovat magneetit", miten niitä haluaakaan kutsua. 

Magneettien vähäisen määrän ansiosta ne esitellään kaikki yksityiskohtaisesti ja jokaisesta on laitettu mitat näkyviin. Kuvien ja tietojen lisäksi Yukimizake on laittanut myös pienen esittelysivun siitä mitä nämä magneetit oikeastaan ovat ja millaisia muita niitä on.

Lopuksi Yukimizake oli myös laittanut omia muokkauksiaan siitä, millaisia muita paperimagneetteja olisi voinut olla. Nämä olivat sen verran siistin ja virallisen näköisiä, että minun piti varmistaa oliko kyseessä oikeita hylättyjä designeja vai hänen kokeilujaan.

Mono 3

Jatkoa Yukimizaken omakustanne katalogeille, aikaisemmista voit lukea täältä.

Yukimizake päätti yllättää minut toivottamalla uudet vuodet pikkupaketin merkeissä.

銀牙 mono 3

Sivumäärä: 38

Valmistusvuosi: 2014

Tässä omakustanteessa keskitytään GNG-aiheisiin prismatarroihin ja isompiin tarra-arkkeihin, sekä niiden pakkauksiin. Vaikka nämä oheistuotteet eivät sinällään kiinnosta minua niin vihkonen on jälleen kerran oikein laadukkaasti tehty ja ilo katsoa. Melkein käy sääliksi ettei ymmärrä näistä japaninkielisistä teksteistä mitään, sillä niissä voisi olla vaikka mitä kattavaa tietoa oheistuotteista.

Yukimizaken huolellinen ja tyylikkäästi tehty omakustanne ei jäänyt mitenkään aikaisempien osien varjoon ja on oikeastaan hämmästyttävää, miten paljon tietoa ja vaivaa yksi ihminen on uhrannut näiden tekemiseen. Hatunnoston arvoinen suoritus! Näistä katalogeista on oikeastaan tullut ehdottomasti suosikkejani ginga-aiheisten omakustanteiden saralta, sillä mitkään viralliset lähteet eivät tietääkseni tarjoa näin laajaa kuvaa oheistuotteista. Sääli sinänsä, sillä GNG:stäkin tuntuu olevan rutkasti oheistuotteita, joista ei ole jäänyt paljoakaan tietoa.

Lopuksi täytyy tietysti vielä näyttää Yukimizaken taidetta, jota sain jälleen doujinshin muodossa, kuten viimeksikin. Nämä eivät kyllä koskaan jätä kylmäksi, sillä kuvat ovat älyttömän laadukkaita ja tarkkoja. Vaikka ne jäljittelevät Takahashia tyylissään ne erottuvat silti hyvin uniikilla tavalla ja niillä on oma säväyksensä.

Akame ja Kurojaki miellyttivat varsinkin silmääni, sillä Akamen tarinan ollessa pinnalla uuden sarjan ansiosta hahmot eivät voisi olla enää ajankohtaisempia. Kuuluvat tietysti myös suosikkieni joukkoon.

Pidän erityisesti siitä, miten Yukimizake käsittelee doujinshissaan hyvin erilaisia, jopa sivuun jääneitäkin hahmoja eikä ainoastaan päähenkilöitä, joihin doujinshit herkästi uppoutuvat. Haaveilen itsekin joskus, että pääsisin julkaisemaan taidettani tälläisessä muodossa, joten Yukimizakesta on tullut tätä kautta kyllä minulle eräänlainen esikuva. 

Koko sivun täyttävien kuvien lisäksi doujinshista löytyi myös pätkä sarjakuvaa ja vähän muutakin. En normaalisti keräile paljoakaan doujinsheja, mutta nämä kyllä miellyttävät silmää ja on kunnia saada ne omaan hyllyynsä. 

Mainittakoon vielä lopuksi, että aion toki kiittää Yukimizakea ystävällisestä muistamisestaan ja hänelle on lähdössä täältä Suomesta terveiset (mm. Muumi-herkkuja, suomenkielistä mangaa ja oheinen tuherrukseni). Toivottavasti hänkin tykkää terveisistään yhtä paljon kuin minä näistä~