lauantai 24. helmikuuta 2024

GNG-värityskirja (Seika Note)

 


Haa, pitkästä aikaa vähän harvinaisempi herkku esiteltäväksi! Tämä oli noin vuoden sisään toinen kerta, kun lähdin huutamaan kyseistä väritys- ja puuhakirjaa hävittyäni ensimmäisen huutokaupan täpärästi. Värityskirjassa on selvästi huomattavissa erilaista kulumaa, tahroja ja kellastumaa vuosien myötä, mutta siinä ei oikeastaan ollut muuten vikoja. Ei repeytymiä tai valmiiksi väritettyjä tai tuhrittuja sivuja.

Hinnaksi tuli huutokaupan myötä lopulta 25 000 jeniä eli ~155 euroa + muut maksut siihen päälle. Kuntoon nähden se oli aikalailla korkeimmilla kipurajoilla miten paljon olin valmis budjetoimaan, mutta mielestäni viime kerralla vähän enemmän tahrittu yksilö meni hyvin samoissa hinnoissa.

Tämä on tosiaan toinen ja yleisemmin myynnissä näkyvä yksilö puuhakirjoista, toisen sisältöä en ole koskaan nähnyt eikä sitä näy pahemmin myynnissä koskaan. Yhden ainoan kuvan olen onnistunut bongaamaan koko tuotteen olemassaolosta:

Tutkailin hieman kansissa näkyvää mainintaa valmistajasta ja melko pian löysinkin maininnan yrityksestä nimeltä Seika Note. En perehtynyt sen tarkemmin onko kyseinen yritys edelleen toiminnassa, mutta se on ollut yksi isoimmista anime-aiheisten kirjoitustarvikkeiden ja kirjojen valmistajista. Heidän valikoimissaan oli vastaavien värityskirjojen lisäksi myös mm. kortteja ja hiljattain Yamato-postauksessa mainitsemiani liikuteltavia palapelejä, joten epäilen, että se on saattanut olla myös Seika Noten käsialaa. Alla esimerkki Seikan valmistamasta palapelistä.


Värityskirjassa käytetyn logon perusteella selvisi myös, että värityskirja on todennäköisin peräisin 90-luvulta. Aika monet silmään osuneet vintageksi merkityt Seika Noten tuotteet olivat niiltä ajoilta eivätkä suinkaan 80-luvulta eli Gingan tavoin monien animesarjojen kulta-aika on jatkunut mukavan pitkälle!

Tosin japanilainen fani kommentoi postaukseeni:
"Seika notebooks starting with CN-4610 were released in 1986." Eli koodin puolesta tämän oletettaisiin olevan vuodelta 1986.

Sellainen pieni tietopaketti valmistajasta! Ja sitten siihen sisältöön, tottahan toki.





Vaikka puhun tuotteesta väritys- ja puuhakirjana, on siinä kattavin paino selvästi värityskuvilla, joita on mukavan laaja skaala erilaisista hahmoista ja kohtauksista. Lisäksi etu- ja takakannen sisäpuolella on lyriikat tunnuskappaleisiin. Takakannen sisäpuolella oli jopa lisenssiteksti musiikin käyttöön.

Muutoin kuvien ohessa on lyhyitä lauseita, jotka lähinnä esittelevät hahmon lyhyesti. Värityskuvat eivät olet ehkä laadukkaimmasta päästä, mutta niissä on kivan yhdenmukainen tyyli, joka mukailee tunnistettavasti animen tyyliä.




Tehtäväosuuksia on vain ihan muutama tyylillä "mikä hahmo kuvassa on piilossa" tai "etsi reitti labyrintin läpi". Hahmoista on valittu tosi kivasti laajempi skaala vähän erilaisia, vaikka pääpaino selvästi meneekin Giniin - onhan se tarinan päähenkilö. Sivuilla  vilisee kuitenkin jonkin verran karhuja ja ihmisiäkin.







sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Weekly Manga Goraku [2/2, 2024] (Ginga Densetsu: Requiem)

 


Uusin sarja lähti pyörimään tässä kuussa ja sen puhutaan olevan Ginga-sarjan viimeinen osuus. Niin tosin ennusteltiin jo The Last Warsin kohdalla, joten todellisuus jää nähtäväksi. Tosin Takahashilla alkaa jo olla ikääkin rutkasti, joten en toisaalta yllättyisi, jos asian laita todella on näin.

Sarja alkoi Ginga Nagareboshi Ginistä (tutummin Hopeanuoli, 1983) eli ollaan juhlittu jo kunniakasta 40 vuoden taivalta!

Ensimmäisen luvun sisältävä Goraku-lehtinen päätyi Japanista käsiini tällä viikolla, joten pääsin viimein kurkistamaan miltä sarja vaikuttaa alkutekijöissään.

Luonnollisesti blogiteksti sisältää spoilereita sarjasta!


Kurotoralta on ilmeisesti unohtunut maksaa ruutumaksu tähän sarjaan :(



Lyhikäisyydessään ensimmäinen luku kertoo Oussa vallitsevasta helleaallosta, jonka takia vanhemmat koirat, erityisesti Gin, alkavat olla kovilla.


Ihmisillä taas on omat murheensa menetetyn karjan kanssa ja syyllinenkin selviää pian...


Vaikuttaisi siis, että tämä sarja saattaa palata alkulähteilleen ja karhuista saattaa tulla jälleen yhteinen vihollinen? Toisaalta tämä tuntuisi hyvin luontevalta ja tavallaan myös turvalliselta vaihtoehdolta, ottaen huomioon kaiken omituisuuden, jota välissä on tapahtunut (Noah, katson sinua syyllistävästi).



Gin puolestaan saatetaan Daisuken luokse, josta sen ilmeisesti olisi tarkoitus palata lauman luokse voidessaan paremmin. Joskin muut koirat tuntuvat vihjovan ettei sen olisi häpeä jäädä omistajansa luokse. Kurkkailin ohessa tosiaan fanikäännöstä sivuille.

Daisuken ja Ginin jälleennäkemisessä on jotain aivan mielettömän nostalgista ja koskettavaa. Toivoisin näkeväni enemmänkin kaksikon välistä kanssakäymistä.

lauantai 17. helmikuuta 2024

Monthly Shonen Jump [5/1984, #198405]

 


Ostin jokunen hetki sitten Vivylta (@hornanhurtta) Monthly Shonen Jumpin, jossa Shiroi Senshi Yamato on päässyt kanteen. En normaalisti keräile juuri lainkaan Yamato-aiheista oheistuotetta, mutta tämä oli aivan erikoinen herkku, jota olen vilkuillut enemmän tai vähemmän aktiivisesti kohdalle sattuvaksi. Tässä on meinaan aivan mielettömän upea kansi!

Kyseinen osa sisältää värisivuja, jotka ovat aina super ihania löytöjä näissä lehdissä. Valitettavan harvoin nämä sivut pääsevät lopullisiin pokkareihin. Nykyään tämä on hieman yleisempää.




Lisäksi osasta löytyy värimainos Yamato-aiheisista oheistuotteista, jotka ovat saattaneet olla arvontapalkintoja. (Jos joku innostuu käymään sivua läpi kääntäjällä kertokaa!)

Silmään osuu ainakin ilmeisesti jonkinlainen talutushihna (?), pelilauta, avaimenperiä, jalkapallo, lompakko sekä palapeli.

Tarkemmin tämä sinitaustainen palapeli tunnetaan siis nimellä liukuva palapeli (sliding puzzle). Ovat olleet melko yleisiä oheistuotteita siinä 80-90 -luvun paikkeilla. Muistan omistaneeni lapsena tälläisen Beatrix Potterin Petteri Kaniinista. Nykyään ei ole pahemmin osunut silmään, joten ne tipahtavat varmaan enemmän sinne vintage-kategoriaan.

Huomasin jääneeni ihastelemaan tätä selatessani, miten kovasti Takahashin tyyli on tässä vaiheessa muistuttanut GNG-aikaista tyyliä ja onkin ollut hyvin samoilta ajoilta kuin sarjan alkaminen. Yamatossa on oman aikansa kultaa ja harmittaa ettei sarjaan ole tullut perehdyttyä sen paremmin, koska siinä näkyy aivan omalla, erityisellä tavallaan Takahashin kehitys ja kasvu mangakana ja oman tyylin hakeminen.



Muistin virkistämiseksi Yamaton aivan ensimmäisestä osasta kuvia. Vaikka tyyli ei ole vielä ns. jäänyt lopulliseen muotoonsa, kaikessa karkeudessaan jälki ja erityisesti viivan paksuuden vaihtelu on myös omalla tavallaan tosi miellyttävän näköistä.


Kun taas tässä osassa tyylissä ei ole pahemmin muutoksia tai vaihtelua. Yamatossa ja Ginissä on hurjasti samaa näköä ja niissä on jollakin tapaa uniikimpi, tunnistettavampi tyyli.



Kenties juuri siksi etten ole pahemmin perehtynyt sarjaan, en ole tullut koskaan huomanneeksi tai ajatelleeksi, miten samankaltaisia elementtejä niissä pyörii.


Joskaan Takahashin sarjoissa ei ole enää näin tyylikkäitä ihmishahmoja. Rip.