Studiomateriaaleja rakastavana keräilijänä olen todennut vuosien saatossa, että internetissä on harmillisen vähän lähteitä, joihin voisi nojata studiomateriaalien aitouden tarkistuksen suhteen. Oikeastaan mallikuvien osalta niitä löytyy yleisestikin todella, todella vähän. Joten lienee aika korjata asia ja kirjoittaa itse sellainen nyt, kun koen vihdoin olevani "riittävästi" perehtynyt asiaan tässä reilun vuosikymmenen keräilyn jälkeen. Sanotaan, että virheistä oppii ja itse olen vuosien aikana törmännyt valitettavasti myös jonkin verran näihin virheisiin ja kokoelmaani on päätynyt mallikuvia, jotka olen sitten myöhemmällä tarkastelulla päässyt toteamaan feikeiksi. Mikä harmittaa, koska niistä maksaa rahaa, mutta otan ne aika pitkälti oppirahoina ja mahdollisuutena sille, että pääsen nyt opastamaan muita.
Settei (設定), mitä ne ovat?
Settei on japaninkielinen termi, jota käytetään mistä tahansa kuvista, jotka kertovat hahmosta, objekteista tai paikoista. Ne siis ovat erilaisia referenssikuvia, joita käytetään mm. animetuotantostudioilla (Gingan tapauksessa Studio DEEN ja Toei Animation). Mallikuvien tarkoituksena on näyttää kaikista olennainen, hahmot kuvataan usein eri kuvakulmista.
Se miten mallikuvat päätyvät kiertoon keräilijöille vaihtelee, niitä saatetaan mm. myydä projektin päätyttyä työntekijöiden tai studion toimesta. Lähes poikkeuksetta ne kuitenkin kiertävät yksityishenkilöiden myynnin kautta seuraavalle second hand-meiningillä mm. Japanilaisten myyntialustojen tai erityisesti niiden hankintaan keskittyneiden myyjien kautta.
Olennaisimmat asiat studiomallikuvien aitouden tunnistamisessa:
- Myyjä
- Paperi
- Setin sisältö
- Laatu
1. Myyjä
Suurin osa mallikuvista liikkuu yhä edelleen Japanin markkinoilla (esim. Yahoo!Japan Auctions). Keräilijöiden myötä näitä kuitenkin päätyy myyntiin aika ajoin myös muualle. Myyjää tarkastellessa on tärkeää osata olla kriittinen: onko hänellä paljon samaa settiä myynnissä vai ovatko kaikki setit yksittäisiä? Kertooko myyjä kuvauksessa tarkempia tietoja setistä tai sen alkuperästä? Pystyykö kuvista kertomaan enemmän setin sisällöstä? Useimmat mallikuvat myydään Japanissa isompina kymmenien kuvien setteinä (GDW:n osalta nämä ovat usein olleen n. 50 kpl settejä), harvemmin yksittäisinä mallikuvina. Setit saattavat pohjautua myös tietyssä jaksossa käytettyihin mallikuviin. Myyjä, joka myy sekalaisia settejä yksittäisistä sarjoista on yleensä aika hyvä merkki. Setit ovat myös yleensä hintavammasta päästä, myyjältä jolta ostin viimeksi settejä vakiohinta oli aikalailla 40€ paikkeilla, mutta suosituimmista sarjoista voi joutua pulittamaan enemmänkin.
2. Paperi
Mallikuvissa käytetty paperi on erilaista esim. nykyaikana pohjoismaissa käytettyyn perinteiseen kopiopaperiin. Paperi on hivenen läpikuultavampaa ja usein - erityisesti iän vuoksi - enemmän kellertävään taipuvaa kuin puhtaan valkoista. Studiotuotannossa käytetyissä papereissa voi myös olla esim. käsintehtyjä merkintöjä, tahroja, taittuneita kulmia, ruttuja tai niitinjälkiä.
![]()
| ||
|
![]() |
GNG-mallikuva, jossa näkyy käytön jälkiä ja niitinjälki vasemmassa kulmassa. |
![]() |
| Ylemmät ovat aitoja, alin on pino feikkejä. |
Paperia tarkastellessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavat tekijät:
- Paperierät vaihtuvat, eri tuotantoyhtiöt voivat käyttää erilaisia papereita
- Säilytys ja ikä vaikuttaa paperiin, olosuhteissa merkittävät tekijät ovat esim. kosteus tai auringonvalo
3. Setin sisältö
Setin sisältö voi myös kertoa aitoudesta huomattavasti. Setit, jotka sisältävät vain suosittuja hahmoja ovat aikalailla heittämällä huono merkki. Useimmat aidot setit sisältävät paljon "keräilijöille epäidyllistä materiaalia", kuten sivuhahmoja, maisemia, ohjeistuksia, liikeratoja ja anatomiaa.
Värilliset mallikuvat ovat ainakin Ginga-sarjojen osalta harvinaisemmasta päästä. Niiden lisäksi seteistä saattaa löytyä korostevärillisiä ja viivallisia kuvia, jotka antavat selkeämmän kuvan esim. hahmon kuvioista ja varjostuksista tai muista yksityiskohdista. Monesti värikuvallisten mallikuvien paperissa saattaa olla pientä eroa. Värilliset kopiot ovat usein arvokkaampia ihan missä tahansa tuotannossa (esim. Kirjastossa ja tulostuspalveluissa värikopiot maksavat enemmän), joten ei ole poikkeuksellista, että niitä potentiaalisesti otettu isommalla harkinnalla.
![]() |
| Kokonaan värillinen mallikuva |
![]() |
| Korosteväritetty mallikuva |
![]() |
| Korosteviivallinen mallikuva. |
Ei ole myöskään poikkeuksellista - vaan itseasiassa juurikin hyvin tavanomaista, että setissä on useita kuvia samasta hahmosta. Monesti samasta hahmosta voi olla esimerkiksi varjostamaton ja varjostettu versio tai mikäli hahmossa on jotain muutoksia sarjan aikana, saattaa mallikuva löytyä hahmosta vielä muutoksillakin (esim. Smithistä löytyy mallikuva puuttuvalla etujalalla ja ilman). Paljon ruutuaikaa saavat hahmot yleensä omaavat myös isomman nivaskan mallikuvia, josta johtuen esim. Weedistä löytyy kaikista eniten mallikuvia, kun taas sivuhahmoille riittää vähempi määrä. Hahmo, jota piirretään paljon kuvataan usein erilaisten ilmeiden kera ja eri kulmista.
4. Laatu
Ja niin, kai laadustakin voi kertoa jotain mallikuvien aitouden suhteen? Voihan? ... Voiko?
Yksiselitteisesti: ei. Ei voi.
Mallikuvat voivat olla kopion, kopion, kopioita - ja silti aitoja. Kun moneen otteeseen kopioidusta kuvasta otetaan uusi kopio, se vaikuttaa jokaisella kerralla laatuun. Käytännössä: laatu kertoo harmillisen vähän aitoudesta. Moneen kertaan kopioidut kuvat alkavat menettää yksityiskohtiaan, syvyyttään ja tummuuttaan. Käyttäjä voi myös kopiota ottaessaan vaikuttaa värien toistoon säätämällä tummuutta korkeammalle tai matalammalle.
![]() |
| Eri laatuisia kopioita samasta kuvasta. |
Uusimmassa setissä, jonka ostin minulle löysi myös tiensä läjä kopioita, joiden jälki haalenee oikeaa reunaa myöten. Olin tästä aluksi hieman huolissani, mutta koska olen sekä itse painotuotannossa töissä otin myös yhteyttä toiseen keräilijään, joka on työskennellyt painokoneiden kanssa ja päädyimme aikalailla samaan lopputulokseen: kopioita ottaessa ks. koneessa on ollut vika rumpuyksikössä. Ei ole poikkeuksellista, että kovalla käytöllä olevien koneiden osat kuluvat - ja voi olla, että nämä mallikuvat on haluttu heittää pois tästä johtuen alunperin. Tai sitten ne ovat olleet vielä riittävän käyttökelpoisia. Keräilijätoveri kuitenkin näki asiassa myös hopeareunuksen: ainakin tiedän, että ne otettu samalla koneella, joissa tämä virhe toistuu.
Toivottavasti näistä vinkeistä ja tekemistäni huomioista on jollekin muullekin apua!


















































