maanantai 12. huhtikuuta 2021

Minun tarinani: Miten minusta tuli Hopeanuoli-fani?

Pyysin hiljattain ihmisiä ehdottamaan, mistä he haluaisivat lukea blogissani, koska haluaisin kirjoittaa enemmän. Yksi ehdotuksista kuului seuraavasti: "Kiinnostuksesi Gingaan, mistä lähti ja miten tähän päädyit?"


Minusta tuntuu, että olen kerrannut taustatarinani tähän pisteeseen asti ainakin muutaman kerran someissa ja blogissa ohimennen, joten toivottavasti tässä ei ole liikaa toistoa. Mutta halusin kirjoittaa kattavasti viimein taustatarinani Gingan parissa: lähtökohdat ja missä olen nyt.

Hopeanuoli.com

Valitettavasti minulla ei ole oikein tarkkaa muistikuvaa, mutta olettaisin vuoden olleen 1998 tai 1999. Olen ollut noin 6-vuotias, kun mietittiin katsottavaa lapsuudenkaverini luona, taidettiin olla eskarissa jos en väärin muista. Siellä silmään osui Hopeanuoli VHS, jonka päädyimme katsomaan. Muistan vieläkin, että kyseessä oli viimeinen kasetti. Olen siis aloittanut sarjan katsomisen lopusta, se on aika poikkeuksellista.

Tämän jälkeen Hopeanuoli jotenkin jäi mieleen, katsottiin koko sarja, leikittiin ja piirrettiin. GDW taisi olla aikalailla tuloillaan niihin aikoihin ja muistan, että kaverillani oli muutamien vuosien päästä muutama japaninkielinen mangapokkari hyllyssään, joita pääsin selailemaan hänen kanssaan. Omia pokkareita minulle ei tullut, pyynnöistä huolimatta, mutta isäni nauhoitti minulle Hopeanuoli VHS-kasetit meidän omille nauhoille.

Mitähän kaikkea Hopeanuoli-aiheista mun lapsuuteen oikein liittyi? Piirtämisen lisäksi tietysti, oli tekstipohjaisia roolipelejä, joista tunnetuimpia ehkä Ninja Dog Web? Joka myöhemmin taidettiin avata uudelleen Cliché-nimellä. Olin myös ainakin sen nimisessä roolipelissä kuin Weed's Future, ensimmäinen roolipeli, jossa koskaan olin. En edes osannut silloin pelata... NDW:n ja klisen aikaisista roolipelihahmoistani olenkin kertonut enemmän täällä.

Mulle jäi oikeastaan Hopeanuolesta varmaan kaikista eniten koirapiirtäminen jäljelle. Tykkäsin aina eläinaiheisista sarjoista, mutta jokin sarjan tyylissä oli vaan niin uskomattoman erilaista ja kiinnostavaa. Kahlasin aikanaan Hopeanuoli.comin ihan täysin läpikotaisin. Ja jotain ulkomaalaisia sivuja. Muistan, että yksi parhaimpia asioita oli Best Animen sivuilla olevat klipit, joissa oli leikattuja kohtauksia Hopeanuoli-animesta koreaksi. Ihan kököllä laadulla ja olisiko ne vielä pitänyt ladata omalle koneellekin, että niitä edes näki, mutta kuitenkin.

Ginga Spiral eli verkkosivustoni on ollut vähän on-off -tyylisesti pystyssä silloin tällöin, alunperin se on luotu joskus vuonna 2007, isosti Hopeanuoli.comin inspiroimana ja tykkäsin ajatuksesta, että saan ylläpitää verkkosivustoa, mutta se jäi yleensä herkästi taidesivustojeni ylläpitämisen jalkoihin. Yleensä motivaationi kuoli aina vähän siinä vaiheessa, kun tajusin millainen homma verkkosivun ylläpitämisessä oli. Ja silloin ilmaisia, HTML-pohjaisia sivuja oli paljon kivemmin saatavilla. Mulla oli itseasiassa joskus ihan penskana joku koirakennelisivusto, joka oli kovin kekseliäästi Akatoran Hopeanuoli-sivut tai jotakin sellaista. Muistaakseni se oli Expagessa?

Hopeanuoli.com

Mun varsinainen fanitus siis syntyi niihin aikoihin, mutta se jäi taka-alalle, kun kasvoin ja elämään tuli muita juttuja. Törmäsin Hopeanuoleen uudestaan joskus vuonna 2010 eli aikaa siinä välillä ehti kulua ihan kiitettävästi. Syynä tähän uudelleen törmäämiseen oli uutisointi Hopeanuoli-mangan suomijulkaisusta ja leikkaamattomasta DVD-boksista, joka sai samaisen lapsuudenkaverin huikkaamaan "hei ootko nähnyt tätä". Jotenkin me molemmat päädyttiin silloin takaisin Hopeanuolen pariin ihan kunnolla. 

Ensinnäkin netistä löytyi nyt tosi paljon enemmän juttuja, muistan miten yllättyneitä me oltiin siitä, kun löydettiin mm. Kaksoissola, jonka foorumi oli niihin aikoihin tosi aktiivinen. Tosi paljon muita sarjasta pitäviä. Ja entäs sitten, kun tajuttiin, että Urumissa - suomalaisessa verkkokaupassa - myytiin Ginga-juttuja? Muistan vieläkin ne katkerat hetket, jotka taisi liittyä Bemmun(?) Hopeanuoli-aiheiseen kauppaan, josta halusin penskana ostaa edes jotakin, mutta en vain osannut. Tehtiin ihan ensimmäiset oheistuoteostokset silloin, muistan, että mun ensimmäiset oheistuotteet oli kaksi GDW-figuuria, jotka tuli random pakkauksissa. Sain hahmoina P4:n ja Sasuken. Melko pian tämän jälkeen löysin tieni Huuto.netiin, josta mukaani tarttui pari GNG-figuuria. Ne oli niihin aikoihin vähän kai nykyistä hintatasoa edullisempia, ainakin, jos Suomen hintaluokkia katsoo. Mun ensimmäiset GNG-figuurit oli iso ruskea Kurotora-figuuri ja pieni, mintunvihreä Gin-pelinappula.

Fanitus jäi vahvasti päälle sen jälkeen, hamstrasin tavaraa koko tyytymättömän lapsuudenminäni kyllyydestä, joka ei ikinä saanut haluamiaan japaninkielisiä pokkareita tai edes niitä VHS-kasetteja. Löysin lisää juttuja, ostin lisää juttuja, tutustuin vähän kuin puolivahingossa oheistuotteisiin ja niiden historiaan siinä samalla. Halusin tietää kokoajan enemmän ja enemmän. Oli niin paljon juttuja, joista olin jäänyt paitsi vuosien aikana.

Kun keräily astui kuvioihin, mulla oli niihin aikoihin sellainen random sekablogi, johon kirjottelin juttuja omasta elämästä. Ja sitten ne vain alkoi kummasti täyttämään sitä, jolloin päädyin perustamaan Hopeatiikerin. Voisi kai sanoa, että oma aktiivisuus Kaksoissolan foorumilla ja muissa someissa jäi vähän päälle, yhtäkkiä tunsin muita keräilijöitä ja faneja, joista osa on jäänyt mun tutuiksi tähän päivään asti. Oli vaan niin super ihanaa, kun oli muita joille hölistä tästä aiheesta! Hopeatiikeri oli aikalailla ensimmäisiä perustettuja blogeja vuodelta 2012, ennen sitä oli joitakin, mutta niihin aikoihin kun perustin omani, oli kunnon blogibuuma käynnissä ja niitä tupsahteli kuin sieniä sateella! Se oli omalla tavallaan ihanan antoisaa aikaa ja kaipaan sitä, oli kiva lueskella muitakin blogeja. Katsella muiden keräilijöiden juttuja. Mutta ne blogit alkoivat kuolemaan pystyyn hiljalleen yksi toisensa jälkeen - miten surullista.

Toki tähän harrastamiseen on liittynyt paljon kaikenlaista, olen ollut yhdistyksessä, Gingaconissa, myynyt fanmade-juttuja vähän kaikkialla. Niiden lisäksi olen päätynyt pitämään esimerkiksi Facebookissa Ginga-aiheista kirpputoriryhmää ja omaa myyntiryhmää fanmade-jutuille. Ryhmien ylläpitoa hoidan yhä, tosin en ota siitä stressiä vaan olen lähinnä paikalla, jos jonkun tarvitsee kysyä jotakin tai joku aiheuttaa ongelmia. Aika harvoin sellaista tulee, ihmiset osaa käyttäytyä ihan hyvin näissä piireissä. Fanmade-juttuja myyn yhä silloin tällöin.

Oon aina vähän vahingossa päätynyt tän fandomin osalta erityisempiin juttuihin kuin pelkäksi sivustakatsojaksi. Jos en ihan väärin muista, päädyin alkujaan Ginga Boardin kautta yhden sivun kääntäjäksi. Olisiko se ollut GingaWorld? Käänsin ks. sivuja tosi pitkälle suomeksi, mutta se projekti jäi kesken ja ne sivut vain katosivat jossakin vaiheessa. Muistan, että mun ensikosketus Kaksoissolan foorumilla oli aika huvittava näin jälkikäteen ajateltuna. Taisin jakaa jonkun waretuslinkin sinne ja sain siitä huomautuksen ja nillitin asiasta jotakin. Opin käyttäytymään ja tulin jossakin vaiheessa pyydetyksi moderaattoriksi. 


Alettiin jutella useampia vuosia kai sitä kautta Kaksoissolan ylläpitäjän kanssa Hopeanuolesta ja keräilystä. Höristiin kaikenlaista somessa aika aktiivisesti ja lopulta minua pyydettiin mukaan PurePlasticin remmiin niihin aikoihin, kun ensimmäisiä pehmoja alkoi tupsahdella. Aluksi roolini oli hieman pienempi, lähinnä kommentoin asioita, mutta myöhemmin sain projekteja vastuulleni enemmän. Tällä hetkellä julkaistuista oheistuotteista magneetit ja isot avaimenperät ovat olleet minun hoitamiani projekteja, muun tiimin kommenteilla ja avustuksella toki! On silti toisinaan hassua pysähtyä ihan oikeasti ajattelemaan, että en olisi todellakaan 6-vuotiaana uskonut, jos joku olisi sanonut, että pääsen tulevaisuudessa suunnittelemaan oikeasti aitoja, lisensoituja tuotteita sarjalle, josta tykkäsin tosi paljon. 

Hopeatiikeri on kai edelleen mulle enemmän sellanen rento Hopeanuoli-harrastuksen päämaja, jonka puoleen käännyn iloitsemaan uusista ja vanhoista jutuista ja toteuttamaan omaa fanitustani? Oon löytänyt tietynlaisen ilon siitä, että pääsen puhumaan erityisesti oheistuotteista ja niiden taustoista ja välittämään tietoa eteenpäin muille faneille ja keräilijöille.

8 kommenttia:

  1. Olisi kiva, jos voisit kertoa jotain tuosta millaista on olla mukana Pureplasticin tiimissä. Millaisia hommat käytännössä ovat? Paljon teitä on tiimissä mukana? Miten pidätte yhteyttä ja kuinka paljon? Miten paljon esim sinulla on mahdollista vaikuttaa millaisia tuotteita tehdään? Oletko voinut esim pehmojen ulkoasuun/hahmoihin vaikuttaa? Saako hommista mitään palkkaa vai onko vapaaehtoistyötä? Voiko porukkaan päästä jotenkin mukaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Tätä on pyydetty aikaisemminkin ja minulla on itseasiassa teksti valmiina, mutta minun pitää pyytää vielä PP-tiimiä tarkistamaan, että sen voi julkaista.

      Poista
  2. Postausehdotuksia:

    - Erilaisia pohdintoja, esimerkiksi voisit kertoa mitä mieltä olit Orionista ja Siriuksesta Last Warsissa, kumman puolella olit ja miksi jne. Lisäksi voisit vaikka pohtia onko jotkut mielipiteesi muuttuneet vuosien varrella, onko esim joku inhokkihahmo muuttunutkin suosikkihahmoksi tms. Olisi myös hauska kuulla millaisia oheistuotteita toivoisit näkeväsi tulevaisuudessa. Tulevasta Noahista olisi myös hauska kuulla, että mitä odotat siltä? Oletko jo etukäteen tutustunut sarjaan jne?

    - Erilaisia arvioita, esimerkiksi voisit arvioida Last Warsin ja muut Ginga-sarjat, lisäosat yms.

    - En tiedä sopiiko miten hyvin blogin aiheeseen, mutta oletkohan hommissa Urumissa? Kun vaikuttaa, että Urumin sometileillä postailet välillä. Jos voisit kertoa jotain, millaisia hommia teet Urumissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ehdotuksista, ihanaa, että blogitekstit kiinnostaa!

      Viimeiseen kohtaan: Olet oikeassa, toimin tällä hetkellä Urumin somepäivittäjänä! Se ei kuitenkaan ole varsinaisesti Gingaan liittyvää hommaa, joten en kirjoittele siitä blogiin sen tarkemmin + minua sitoo tietyt salassapitovelvollisuudet Urumin hommien osalta. Mutta siis päivittelen somea, hoidan sinne välillä kuvia ja infoa sekä vastailen kommentteihin parhaani mukaan ^^

      Poista
  3. Itse olen sitä ikäluokkaa, joilla Hopeanuolen olisi luullut kuuluvan lapsuuteeni, mutta näin ei ollut. Toki sitä kuuli muilta ja katseli muiden luona Hopeanuolta videolta, mutta omaan kotiini niitä ei eksynyt: vanhemmilta oli turha kärttää (no, olihan kasetit kalliita) ja taskurahaa ei juuri ollut, koska sitä sai lähinnä kotitöiden tekemisestä eikä sellaisesta maksettu niin paljoa, että niillä videokasetteja olisi ostellut, kerrytäminen olisi vienyt ikuisuuden.

    Myönnämn, että katkeruus nosti päätään, kun Hopeanuolta alettiin käännössarjakuvana suomentaa, ketutti kun tas puhuttiin Hopeanuolesta, monet hekumoiden miten se oli kuulunut elämään lapsuudesta asti. Aluksi en ostellut pokkareita enkä DVD:tä vaika rahatilanne sen olisi sallinut. Mutta sitten aloin lainaamaan pokkareita kirjastoiosta ja katseleman netisät videopätkiä ja uteliaissuus vei netissä blogeihin lukemaan ja kommentoimaan. Mutta vasta viisi vuotta sitten aloin hankkia pokkarit ja DVD:t vöähä kerallaan itselleni. En ole nähnyt tarvetta muulle fanitukjselle :D Niin ja tietty lueskelen blogeja ja foorumeita ja joskus kommentoin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla kokemuksia ja mietteitäsi! Minusta on ihan normaalia, että ihmiset fanittaa itselleen hyväksi koetuilla tavoilla. Jotkut tykkää kerätä mangat tai animen, jotkut taas reippaasti enemmän ja jotkut taas eivät ollenkaan. Minullakin on pari muuta sarjaa, joista koen pitäväni tosi paljon, mutta ne eivät koskaan saaneet minussa samanlaista keräilyvimmaa aikaan kuin Ginga.

      Ja samaistun kyllä tuohon sinunkin lapsuuteesi, ei ollut mahdollisuuksia oikein harrastaa silloin isommin eikä rahaa ollut ylimääräisiä, koska vanhemmilla oli kuitenkin neljä lasta kasvatettavana! :D

      Poista
  4. Eka näkemäni kasetti oli toi nelososa, kirjastosta lainasin ihan randomisti. Tuskin muuten muistaisin, mutta kasetin alussa Akame sanoo muille "Viekää vastamyrkky-yrtti kylään", mutta ääninäyeelijä joko oli painottanut vähän omituisesti tai itse sitten kuulin omituisesti, kun kuulin sen "Viekää vastamyrkky yrttikylään". Ajateelin että jaa että mikä ja minne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, minä olen myös kuullut tämän saman! :D

      Poista