Nopea kuvankäsittely

Aihetta hipoen olen jo pitkään miettinyt tekeväni tekstin, jossa opastan kiinnostuneita hyvin nopeaan ja kätevään kuvankäsittelyyn, jonka teen nykyään melkein poikkeuksetta omille kuvilleni niin blogissa kuin muuallakin. Käyttämäni tapa on nopea ja yksinkertainen, joten voisin uskoa, että se onnistuu helposti myös vähän kokemattomammaltakin henkilöltä. 

Tekniikkaa pystyy soveltamaan aina esimerkkinä toimivasta valokuvasta myös manga- ja animekuviin, mutta saatan palata siihen myös itse myöhemmin.

Tässä on alkuperäinen ottamani kuva, käytän kuvatessani aina suhteellisen halpaa digikameraa. En harrasta valokuvaamista ja mitä olen ammattimaisempia laitteita joskus päässyt kouluaikoina kokeilemaan niin olen siinä myös surkea... Järjestelmäkameroissa on niin paljon asetuksia ja lisäosia etten millään tajua niistä yhtään mitään ja jätän sen mielelläni niille, jotka osaavat homman. Joten kuten huomaatte, ei tarvitse olla hääppöiset tarvikkeet saadakseen kuitenkin ihan näyttäviäkin kuvia. Kuvankäsittely hoitaa suurimman osan.

Hoidan myöskin käsittelyn niinkin epäammattimaisella ilmaisohjelmalla kuin GIMP. Oikeastaan kyseinen ohjelma on ihan näppärä, kun osaa hyödyntää sen eri ominaisuuksia.

Sekä "Käyrät", että "Säätöarvot" sopivat tähän tarkoitukseen, itse olen tykästynyt säätöarvojen muokkaamiseen näin loppujen lopuksi kokeiltuani molempia.

Hyvin monissa tilanteissa olen kokenut säätöarvojen automaattisen säädön käteväksi ja useasti en ole mitään muuta tarvinnutkaan. Toisinaan sillä ei kuitenkaan saa aikaiseksi haluttua lopputulosta vaan se pitää hakea nappulan vieressä olevilla ääripäillä.

Tässä tapauksessa valkoisen ääripään etsiminen osoittautuu parhaaksi tapaukseksi. Halutessaan voi myös etsiä tumman ääripään, mutta koska kuvani oli itsessäänkin hyvin tumma en kokenut sitä tarpeelliseksi tällä kertaa. Valkoisen ääripään etsiminen on helppoa: klikkaa kerran kuvassa näkyvää painiketta ja etsi sitten kohta, joka näyttää vaaleimmalta. Kohtaa saattaa joutua vähän hakemaan, katso itse mikä näyttää silmääsi parhaimmalta.

Kun olin tyytyväinen kuvan valoisuuteen ja värit eivät heitä halusin kuitenkin etteivät tummat kohdat mene niin tukkoon ettei yksityiskohtia erota. Kuvassa punaisella alueella rajattua kohtaa siirtämällä sain vain haluttua osaa vaalennettua ilman, että se vaikuttaa kaikkeen. Huomaa että kokeilemalla oppii parhaiten.

Lopuksi vielä molemmat kuvat vertailun vuoksi:

Kysymyksiä keräilystä

Kysymyksiä, joihin olen törmännyt keräilyn ohella ja jotka ajattelin pistää yhdeksi kokonaiseksi paketiksi kiinnostuneille. Korostaisin kuitenkin, että keräilijät ovat hyvin erilaisia ja vastaan asioihin vain omalta kannaltani. Annoin myös muille mahdollisuuden esittää lisää kysymyksiä tätä tekstiä varten ja näitä saa esittää myös kommentteihin.

_______________________________________________________

Mistä sait tuotteen X?

Voisin vaikka vakuuttaa, että tämä on yksi useimmin esitetyistä kysymyksistä. Olen varmasti esittänyt sen itsekin monta kertaa. Tuotteen alkuperä kiinnostaa ja usein etsitään uusia vaihtoehtoja tuotteiden ostamiselle. Riippuu aika paljon keräilijästä haluaako hän paljastaa "salaiset ostopaikkansa" vai pitää ne omana tietonaan ettei muita tule osingoille. 

Olen listannut kaikki yleisimmin käyttämäni paikat Vinkkejä -sivulle.
Lisäksi olen ostanut myös muilta keräilijöiltä.

Paljonko tuote X maksoi?

Eri tuotteita on mukavaa vertailla muiden kanssa. Välillä on pakko ihailla miten hyviä löytöjä ihmiset ovat tehneet ja miten mielenkiintoista on paljonko joku esine makoi esimerkiksi 5-10 vuotta sitten? Onko hinnoissa eroja maasta riippuen? Hinnan kertominen ei ole itselleni ollut koskaan ongelma, jos joku hyötyy siitä tiedosta niin, että osaa arvioida esimerkiksi vastaavan tuotteen keräilyarvon nykyään niin antaa palaa. Hintaan vaikuttaa hyvin moni eri asia: jos tuotteet ovat hyvin vanhoja ja vaikeasti saatavia (niitä ei ole ehkä säästetty vuosien saatossa) tuotteista tulee helposti harvinaisia, joka vaikuttaa arvoon. Kuitenkin uusikin tuote voi olla harvinainen, jos niitä valmistetaan huomattavan vähän esimerkiksi johonkin erikoistilaisuuteen tai jos niitä valmistava yritys menee konkurssiin, kuten kävi pehmojen (sen lisäksi, että suurin osa niistä oli arpajaispalkintoja) ja englanninkielisen Weed-mangan kanssa. Se mitä joku on joskus jostakin tuotteesta maksanut ei myöskään pidä välttämättä enää paikkaansa, sillä joidenkin tuotteiden kohdalla niiden arvo nousee vuosien mittaan. 

Miten sulla on varaa ostaa noita?

Kysymys, johon törmää yllättävän usein. Ei, kaikki keräilijät eivät kylve rahassa. Mainittakoon, että olen itse töissä tällä hetkellä, tienaan omat rahani. Käytän rahojani maltillisesti, olen realistinen, sillä pärjää yllättävän pitkälle. En ole läheskään koko ajan ostamassa jotakin, minulle on vuosien aikana tullut tietyt tavoitteet ja asetan itselleni rajat sen suhteen paljonko raaskin maksaa esineestä X. Se mihin käytän varani ei ole muilta pois eikä kuulu muille, en itsekään tuomitse muita siitä. 

Myytkö/Vaihdatko tuotteen X?

Useimmiten, jos haluan luopua tuotteesta olen ilmoittanut siitä jossakin tai se on jo myynnissä. 

Voitko toimia välikätenä?

Vieraita en yleensä lähde auttamaan, koska en voi olla varma siitä, että kaikki menee sujuvasti.

Mistä innostuksesi keräilyä kohtaan lähti?

Todennäköisesti siitä, kun törmäsin ensimmäistä kertaa siihen, että sarjasta on tehty oheistuotteita. Ennen tätä olin napannut muutaman satunnaisen pokkarin, sillä Hopeanuolta suomennettiin juuri noihin aikoihin. Meikähän tosiaan kuuluu siihen kastiin, joka tutustui sarjaan lapsena ja havahtui sitten uudestaan fanittamiseen, kun tuli ilmi, että sitä alettiin suomentamaan. Aluksi minulla ei ollut mitään päämäärää, törmäsin Urumin nettikauppaan (tällöin Urumilla oli vielä liikekin Kuopiossa) ja hamusin sieltä heti mukaani pari figuuria. Vähitellen niitä alkoi kertyä, ensimmäiset oheistuotteet johon täysin rakastuin olivat GNG-figuurit. Sitten tuli kokoajan lisää tietoa, että on tälläisiäkin ja tälläisiäkin. Voitte vain kuvitella mikä taivas oli löytää keräilijöiden kokoelmakuvia ja bongata millaisia oheistuotteita on tehty! Tavaraa vain kerääntyi, mietin oikeastaan jossain vaiheessa, että missä kulkee se raja, jolloin voin alkaa kutsua itseäni keräilijäksi.

Mitä keräily harrastuksena ns. antaa sinulle?

Keräily on harrastuksena on tarjonnut minulle paljon tietoa erilaisista oheistuotteista. Luonnollisesti, koska sarja on sellainen, jota olen rakastanut ihan lapsesta asti, se vain lisää kiinnostusta entisestään. Ehkä jännittävyyttä lisää se, että varsinkin GNG:n saralla on paljon tuntemattomia tuotteita, joita saattaa yhtäkkiä pompata jostakin eikä niiden alkuperästä ole jäänyt paljon mitään tietoa (esim. metalliset Gin-pinssit, joita on pyörinyt tässä huutokaupoissa lähiaikoina). Alkuun ostelin aikalailla kaikkea sekalaisesti, halusin nähdä luonnossa miltä tuotteet näyttävät ja kaiketi etsin vähän omaa suuntaani. Kun löysin sen, tahti hiljeni huomattavasti. 

Keräilyssä ei omalla kohdallani ole kyse vain siitä, että ostan tuotteen, pistän sen hyllyyn ja tadaa, se oli siinä. Haluan kai tavallaan jakaa tietoa muille kaltaisilleni ihmisille ottamalla kuvia ja etsimällä tuotteista tietoa, olen kiinnostunut niiden historiasta, materiaalista, kaikesta. Päällimmäisenä nousee mieleen se, että japanilaiset tuotteet ovat niin laadukkaita ja erilaisia, jotain sellaista mitä ei tule Suomen kaupoissa vastaan joka päivä. Lisäksi kyse lienee siitäkin, että on itsenäinen ja vapaa tekemään mitä haluaa. Olisin lapsena huolinut jokaisen Ginga-sarjaan oheistuotteen itselleni, mutta en tiennyt niiden olemassa olosta. Saati, että vanhempani olisivat tilanneet tai edes osanneet tilata niitä minulle netistä. Perheeni ei ollut mitenkään kovin varakas, joten se, että kaikkea haluamaansa ei saanut oli ihan normaalia ja olin tyytyväinen siihen mitä sain. Oli minulla kuitenkin nauhoitetut VHS-kasetit leikatusta Hopeanuolesta, muistan vieläkin, että olin liimannut niiden kansiin kuvia Hopeanuoli.comista :D

Kuinka paljon oheistuotteita sinulla on jo?

Liikaa :D Pitäisi kai joskus laskea.

Mikä oli ensimmäinen oheistuotteesi? Omistatko sen vielä?

Ensimmäisiä oheistuotteita oli P4 ja Sasuke -figuurit, jotka ostin samaan aikaan. P4-figuurin myin ensin pois, kun en tykännyt siitä (ostin sitten myöhemmin uuden...), mutta Sasuke on minulla vieläkin.

Kuinka kauan olet itse keräillyt?

Vuodesta 2011 tai 2012 muistaakseni.

Mikä on tärkein keräilytavarasi tms?

En tiedä onko tärkeintä, mutta nämä taitavat olla suosikkejani tällä hetkellä. 

Entä jos kyllästyt tai lopetat joskus keräilyn?

Keräily on siitä hauska harrastus, että sen voi jättää aina vaikka useammaksi vuodeksi ja palata sitten uudestaan siihen mihin jäi. Luulen, että joku iso muutos elämässä saattaisi saada minut lopettamaan keräilyn tai sitten kun ikä alkaa painaa niin myisin suurimman osan.

Taustallinen animaatiokalvo

Kerroin aikaisemmin tämän hetken keräilyhaaveistani ja päädyin toteuttamaan yhden niistä sopivan tilaisuuden tullen. Animaatiokalvot ovat kiehtoneet minua kovasti muiden studiomateriaalien ohella ja vaikka olenkin onnekkaasti saanut niistä käsiini jo kaksi niin ei ole kovinkaan pitkä aika, kun sain huomata, että on olemassa myös taustallisia animaatiokalvoja. Ne ovatkin oikein erikoista herkkua, sillä taustoja ei syystä ole pahemmin säilytetty ja luonnollisesti niiden erikoisuuden huomaa myös myynnissä olevien kalvojen hinnassa, joka kohoaa välillä päätä huimaaviin lukemiin. Kerran pari olen myös törmännyt kalvoihin, joissa on tausta, mutta tausta ei ole kyseisen kalvon kohtauksesta vaan jostakin toisaalta.

Olen ihan alusta asti ihaillut Hopeanuoli-animen taustoja, sillä ne ovat todella näyttäviä. Älyttömän tarkkaa työtä, upeita maisemia, kerrassaan ilmiömäisen hienoja värejä. Jokaisen taustallisen kalvon näkeminen netin ihmeellisessä maailmassa aiheutti kerrassaan lamaannuttavan wow-elämyksen, jonka johdosta aloin haaveilla saavani moisen joskus vielä omaankin kokoelmaani. Tosin uskoin sen jäävänkin haaveeksi, koska olen aika tarkka sen suhteen minkä verran rahaa raaskin laittaa tuotteesta riippuen. Isommat summat aiheuttavat aina pienen syyllisyyden tunteen, vaikka kyse onkin itse tienaamastani rahasta.

Urumiin yhtenä päivänä pöllähtänyt taustallinen Gin-kalvo vei huomioni heti alkuunsa. Siihen, kun kiteytyi aika kivasti kaikki mistä olin haaveillut ja kohtauskin sattui olemaan yksi suosikkejani. Olen silloin tällöin kuullut mielipiteitä siitä, että ihmiset harvemmin haluavat kalvoja, joissa hahmo on pieni ja kuvittelin itsekin kuuluvani siihen kastiin, mutta huomasin antavani asian anteeksi silmänräpäyksessä tämän kaunokaisen nähdessäni. Kalvon kuolaaminen jatkui useamman viikon, varmaan kuukaudenkin ja ensin olin sitä mieltä etten raaski, vaikka mokoma vainosi minua ihan älyttömästi. 

Ehkä hieman huvittavaa, mutta vielä saman päivän aikana keräilyhaave-tekstini julkaisemisesta päädyin siihen, että nyt loppui haikaileminen ja kalvo lähtee mukaani. Päätöstä edesauttoi kalvoon tullut hypertarjous ja vielä siihen kirsikaksi kakun päälle leimoista tullut alennus. 

Jokseenkin tiesin tehneeni oikean päätöksen, kun vartti paketin avaamisesta kului kyseisen taideteoksen tutkailemiseen ja tyytyväiseen myhäilyyn. Normaalien animaatiokalvojen rinnalla taustan kanssa oleva kalvo näytti ihan valtavalta. Olin hieman yllättynyt siitä, että tausta oli tehty hieman normaalia paksummalle, melkein kartonkimaiselle paperille, mutta toisaalta se on ihan loogista, kun ajattelee, että tausta on kuitenkin käsin maalattu. Ihan älyttömän tarkkaa ja yksityiskohtaista työtä. 

Kuva mangasta (ja kissasta) mittasuhteita hahmottamaan.

Tähän loppuun vielä kuva kaikista animaatiokalvoistani. (Hidetoshi kavereineen hengailee niin usein piilossa, että välillä sen olemassaolo unohtuu.)

Taisteluiden aika

WEED: Taisteluiden aika viivästyi jonkin verran ilmoitetusta julkaisuajastaan ja mangan hankkimisessa on kuulemani mukaan ollut muutenkin ongelmia, kuten esimerkiksi se, että taidekirjan tavoin kaikki kirjakaupat eivät hanki sitä automaattisesti hyllyynsä vaan manga on jouduttu erikseen tilaamaan ks. liikkeeseen. 

Taisteluiden aikaa on saatavilla vain kirjakaupoista.

Tilasin oman mangani tämän säätämisen takia Adlibriksesta, koska koin paljon kätevämmäksi saada kirjan ilman enempää säheltämistä suoraan lähipostiin, josta sain vielä ilmoituksen kirjan saapumisesta hyvissä ajoin ennen joulupyhiä.

Taisteluiden aika on Weed-mangan alkuosiin sijoittuva tietopaketti, joka suomenkielisen nimensä mukaisesti koostuu lähes 80% tuona aikana tapahtuneista taisteluista ja "taisteluista". Toisin sanoen kirjaan on lueteltu "muistettavimmat taistelut", mutta huomioiden miten lyhyttä pätkää kirja käsittelee siihen on tungettu jokainen taistelua etäisestikin muistuttava asia.

Vaikka mukaan onkin laitettu myös oikeasti mainitsemisen arvoisia taisteluita niin verrattuna siihen, että Weediä on suomennettu jo runsaasti enemmän aika harvat niistä jäävät oikeasti merkittäviksi taisteluiksi. Mielestäni pohjanoteerauksina on mainittu varisparvi vs. Weed ja GB taistelu sekä Daisuken ja Hidetoshin sanaharkka. Jostakin syystä samaisen otsikon alle on myös mahdutettu mm. Weedin ja Daisuken kohtaaminen, sekä Weedin ja Jeromen "taistelu" joka siis tarkoitti sitä, että Jerome yllytti Weedin hyppäämään rotkon ylitse.

Vaikka taistelut vievät valtaosan kirjan sisällöstä löytyy sieltä kuitenkin myös Meteor Ginin tapaan henkilöesittelyjä, jotka eivät kuitenkaan paljasta hahmoista juurikaan mitään uutta. Hauskana lisänä hahmoesittelyihin on kuitenkin laitettu yhtä poikkeusta lukuunottamatta aina GB:n mielipiteitä kyseisestä hahmosta.

Vaikka hahmoesittelyjä ei vielä tässä vaiheessa ole kertynyt kirjaan nimeksikään niin suomennokseen on kaikesta huolimatta livahtanut jälleen virheitä, joita nopeimmat ovat käyneet jo bongaamassa. Koska kyse on kuitenkin melkoisen isosta opuksesta, on virheitä varmastikin mahdotonta täysin välttää. 

Mainittakoon mm. Goheen henkilöesittelyn virhe, jossa miehen sanotaan kuolleen Akakabutoa vastaan käydyssä taistelussa. Neron esittelyssä (muistaakseni) puhuttiin Weedistä Ginin sijaan ja Kagetora muuttui myös Kurotoraksi. Sen sijaan alkuperäisestä teoksesta jääneisiin virheisiin voitaisiin varmaankin mainita ikuisuuskysymys Weedin rodusta Ginin ollessa akita ja Sakuran sekarotuinen kishu, joka tekisi myös Weedistä sekarotuisen eikä akitan.

Loppujen lopuksi Taisteluiden aika on kuitenkin suomijulkaisuna oikein onnistunut teos, jos ei kiinnitetä huomiota tylsän puoleiseen sisältöön, johon kääntäjillä ei ole ollut pahemmin vaikutusvaltaa. Vaikka alkuperäisen kannen muuttaminen ei ollutkaan mieleeni niin pokkari on hyvin laadukas ja yleisesti ottaen huolellisesti tehty, vaikka virheitä onkin päätynyt ripoteltuna kirjaan.

Vaikka normaalisti suomijulkaisut mukailevat hyvin tarkasti alkuperäistä teosta kokonsa puolesta oli suomijulkaisu tällä kertaa jopa hivenen isompi, vastaten kooltaan Meteor Giniä. 

Vaikka tämä kirja ei sisällöltään täysin odotuksiani vastannutkaan (Meteor Gin oli niin laadukas opus kaiken kaikkiaan, että siitä on aika vaikeaa pistää paremmaksi) niin joukosta löytyi kuitenkin paljon mieluisaa ja ennen kaikkea uutta tietoa, joka mielestäni tietokirjaan kuuluu ehdottomasti. Tähän lukeutuu esimerkiksi "Perustietoa koirien maailmasta"-osio, jossa on selvennetty tarinasta heränneitä kysymyksiä. Hauskana lisänä kirjaan on laitettu "unohtumattomia viisauksia ja hölmöyksiä", joita olisin ehdottomasti lukenut mielelläni lisää. Meteor Ginin tavoin tähänkin tietokirjaan on sisällytetty myös testi.

Halukkaille vastaukset ovat muuten:

1. Smith

2. Weed

3. GB

4. Akame

5. Mer

6. John

7. Kagetora

8. Ken

9. Jerome

Keräilyhaaveet, tavoitteet ja niiden toteutuminen

Luukku nro. 20

En tiedä onko minusta tullut jo niin kädetön tämän blogin kanssa etten millään löytänyt tekstiä, jossa olisin aikaisemmin kertonut näistä haaveistani. Hakusanat hukassa tai sitten olen tekstejä siivotessani sen poistanut...

No, anyways. Halusin tehdä uuden postauksen, sillä on aina hauskaa nähdä itsekin miten keräilyhaaveet on muuttuneet ja toteutuneet vuosien varrella. 

_______________________________________

GNG-figuurit

Nämä pienet figuurit kiehtoivat minua heti alusta lähtien ihan tavattomasti, sillä pidin niiden patsasmaisuudesta ja siitä, että niitä sai eri sävyisinä. GNG-figuurit olivat hyvin erilaisia GDW-figuureihin nähden, joihin olin törmännyt ensin. Yhä edelleen minua samaan aikaan ihastuttaa näiden figuurien ulkomuoto, sekä kauhistuttaa niiden arvo ja summat joita olen osasta pulittanut, kun ottaa huomioon, että kyseessä on loppujen lopuksi muovisia, pieniä lelufiguureja.

Ensimmäinen tavoitteeni oli kerätä 1. sarjan figuurit missä tahansa koossa, minkä tahansa värisenä ja tuolloin keräilyn aloittaminen oli huomattavasti helpompaa, kun figuurien hinnat eivät olleet vielä niin pilvissä kuin nykyään. Yhä edelleen olen tehnyt löytöjä figuurien parissa, mutta pääsääntöisesti olin tyytyväinen, kun sain 1. sarjan kokoon. Tämän jälkeen alkoi salakavalasti pelkkien Gin-figuurien metsästäminen ja vähitellen niitä alkoi lähteä mukaan yksi toisensa jälkeen. Tarkoituksenani on kerätä kaikki 1. sarjan Gin-figuurit, mutta ongelmana on tietysti se, että hyvin harva tietää mitä värejä figuureista on loppujen lopuksi tehty. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että minulta puuttuu enää kaksi isoa figuuria.

Vaikka en koskaan ollut 1. sarjan keräämisen suhteen nirso siitä minkä värinen tai kokoinen figuuri tulee, kunhan kaikki hahmot löytyvät niin nähdessäni ensimmäisen sinisen figuurin olin ihan myyty. En ihmettele ollenkaan, miksi sininen figuuri on kaikista harvinaisin, sillä omasta mielestäni se on kaikista näyttävin ja upein. Olin vaatimattomalla linjalla aluksi sen suhteen, että olisin tyytyväinen mihin tahansa siniseen figuuriin, jos joskus saisin mahdollisuuden hankkia sellainen käsiini siedettävään hintaan. Kävi kuitenkin loppujen lopuksi niin, että ensin löytyi yksi, sitten toinen ja nyt odottelenkin jo kolmatta saapuvaksi. Aion mahdollisesti hankkia lisää sinisiä figuureja, jos sattuu tulemaan tilaisuus, mutta en kuitenkaan pidä sitä tällä hetkellä hirveän tärkeänä tavoitteena ja olen mahdottoman tyytyväinen ja iloinen jo löytämiini yksilöihin.

Keräilykortit

Muistan vieläkin elävästi miten olin sitä mieltä, että minähän en ala mitään keräilykortteja tai -tarroja hankkimaan ja kuinkas sitten kävikään. Täytyy myöntää kuitenkin, että keräilykortit ovat älyttömän koukuttavia (nimimerkillä Pokémon-kortit on mahtavia) ja kun puolivahingossa onnistuin aina tekemään hyviä diilejä ja vaihtoja näiden osalta niin huomasin jossakin vaiheessa, että niitä puuttui enää kourallinen. Nykyisin omistan kaikki 60.

Magneetit

Pieniä ja hintavia, mutta minkäs teet. Siinä missä olen huomannut monen ottavan tavoitteeksi kerätä magneeteista kaikki mahdolliset minulla oli alusta alkaen tapana kerätä sitä yhtä omaa lempihahmoa eli Giniä (tosin joukkoon on eksynyt pari ihmistäkin), jonka huomaa tuossa figuuriasiassakin. Olen kuitenkin sen verran nirso, että huolin kokoelmaani vain kivoilla kuvilla varustetut yksilöt. Erityisesti nämä värikkäillä taustoilla olevat magneetit ovat jostakin syystä vieneet sydämeni mennessään. Suoraan animesta nyhtäistyt kuvat tuntuvat jotenkin heti paljon tylsemmiltä.

Täytynee vielä mainita, että keräilyn alkuvaiheilla näin Urumissa kuvan tästä magneetista, jossa on istuva Gin sinikeltaisella taustalla. Jostakin syystä tämä magneetti vetosi minuun aina eniten ja se sattui kohdalle muutamankin kerran, mutta meni aina nenäni edestä, kunnes vähän aikaa sitten vihdoin ja viimein nappasin sen itselleni. En varsinaisesti etsi enää kipeästi mitään magneetteja vaan koen niiden osalta kokoelmani jo tarpeeksi täydelliseksi, mutta tilaisuuden tullen olisin valmis hankkimaan vielä yhden Gin-magneetin, jota olen ihastellut.

Studiomateriaalit

Ah, studiomateriaalit. Lukeutuvat ehdottomasti suosikkioheistuotteisiini.

Studiomateriaalien palvontani johtunee monesta asiasta, joihin kuuluu mm. tavaton ihailu sitä kohtaan, että saan pitää käsissäni asiaa, joka on ollut osana animen tekemistä. Nämä uniikit tuotteet vetoavat tottakai myös harvinaisuutensa osalta, mutta itse tykkään useimmiten ajatella, että harvinaisuudella ei viitata niinkään arvoon vaan yksinkertaisesti siihen miten mahtava wow-elämys sen tuotteen saamisesta tulee, kun tietää, että se voi olla ainoa laatuaan.

Gengat ja animaatiokalvot olivat hyvin pitkälti minulle tuotteita, joita aina ihailin muiden laittamista kuvista ja kuolasin nettikaupoissa, mutta en ikinä uskonut, että pääsisin niihin itse käsiksi, sillä ensimmäinen ajatus oli nimenomaan se, että ne maksavat aivan tajuttoman paljon. Lisäksi keräilyn aloittaessani en nähnyt niitä juurikaan missään, joten ajattelin, että tuskin tulen törmäämään kovin moneen. Toisin kuitenkin kävi ja sain kuin sainkin käsiini sekä animaatiokalvoja, että gengasettejä. Tuotteita, joita en koskaan varsinaisesti itselleni etsimällä etsinyt. 

Vaikka olenkin nykytilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen niin animaatiokalvojen yleistyessä vastaan on tullut uskomattoman upeita taustallisia animaatiokalvoja, joiden pelkkä näkeminenkin saa ihon menemään kananlihalle. Ei liene mikään yllätys, että nämä kaunokaiset ovat taustattomia paljon hintavampia, mutta nyt ensimmäistä kertaa huomaan oikeasti haikailevani studiomateriaalien perään. Ehkä tulevaisuudessa saan tilaisuuden hankkia myös tälläisen upean taustallisen animaatiokalvon. Toisaalta onnekseni voin todeta, että nämä yksilöt ovat lisääntyneet huomattavasti siitä mitä olen niihin itse aikaisemmin törmännyt. Isoin kynnys onkin tällä hetkellä se raaskinko lähteä maksamaan pyydetyn hinnan.

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä tulevatkin sitten mallikuvat. Mallikuviin on usein panostettu huikeasti ja pidän siitä miten monipuolisesti hahmoja kuvataan eri ilmeillä ja asennoilla. On mahtavaa nähdä millaista aineistoa animen tekijät ovat käyttäneet ja hypistellä samoja papereita.

Sain viimeisimmän pakettini mukana niin reilusti mallikuvia, että minulla onkin niitä jo ihan mukavasti, mutta erityisesti haluaisin kokoelmaani vielä herkullisia extroja, kuten kokonaan väritettyjä mallikuvia, vaikka niitä yksi minulta jo löytyykin. 

Byakuren no Fang

Sarjan juonitiivistelmä Gingapediassa

Sarjan pidempi juonitiivistelmä ja arvostelu Suola Kuupielessä-blogissa

______________________________________

Kalenterin luukku nro. 7

Koska sarjan juonitiivistelmästä löytyy jo hyvin tietoa en näe mitään syytä käydä sitä vielä erikseen täällä läpi, joten keskitynkin tämän tekstin osalta enemmän ajatuksiin, joita sarja minussa herätti.

______________________________________

Byakuren no Fang, tunnetaan myös White Lotus -nimellä, on yksi Yoshihiro Takahashin lyhyemmistä koirasarjoista, joka lienee jääneen vähemmälle huomiolle isompien ja tunnetumpien sarjojen, kuten Shiroi Senshi Yamaton ja Hopeanuolen ja sen jatko-osien takia. Tarinassa pääosassa ovat koirataistelut ja mangasta on tehty kolme julkaisua. 1. julkaisu sisältää neljä mangaa, 2. julkaisu on koonnut tarinan yhteen mangaan ja 3. julkaisu kahteen. Oma suosikkini näiden julkaisujen kansikuvista on ehdottomasti tämä ensimmäinen, jonka hankin jonkin aikaa sitten hyllyyni. Kansissa on läsnä jokin mieluisa tuon ajan vivahde ja värimaailma.

Päällimmäisin asia, jonka takia pidän tästä sarjasta älyttömän paljon on juurikin Takahashin piirtotyyli, joka tuntuu läpi sarjan olevan viimeisen päälle hiottua. Tässä ei ole rajuja tyylimuutoksia, joita löytyy esimerkiksi Shiroi Senshi Yamatosta Takahashin vielä hakiessa tyyliään, mutta toisaalta sarja ei myöskään ole niin silmiin pistävästi Gingamaisella tyylillä tehty, että olisi vaikeaa erottaa sarjoja toisistaan. Verrattuna esimerkiksi Hopeanuoleen ja loppuosien Yamatoon, jotka näyttävät pääpiirteittäin melkein identtisiltä, tämän sarjan päähenkilö Zero taas on selkeästi oma, joukosta erottuva kokonaisuutensa.

Byakuren no Fangissa on hyvin suuressa pääosassa myös ihmisiä ja näiden välisiä suhteita, mutta verrattuna Fangiin tarina ei ole yhtä ihmispainotteinen, vaan koirat ovat siinä kuitenkin hyvin isossa roolissa. Voisin oikeastaan sanoa, että tämä tarina jos mikä kertoo ihmisten ja koirien yhteistyöstä, joskin välillä hyvin radikaalilla ja julmalla tavalla. Koirataistelut eivät ole olleet ajankohtaisia tai hyväksyttyjä enää pitkään aikaan, josta johtuen tätä mangaa ja sen aihetta voisi kaiketi pitää palasena historiaa. Vaikka voitaisiin ajatella, että koirat tappelemassa toisiaan vastaan ei ole mitään uutta Hopeanuolen jälkeen, on siinä kuitenkin selkeästi suuri ero, että koirat on koulutettu siihen ja pistetty ihmisten toimesta kamppailemaan, toisinaan jopa kuolemaan asti.

Sarjasta löytyy jonkin verran hahmoja ja tilanteita, jotka muistuttavat herkästi jostakin toisesta Takahashin sarjasta, omalla kohdallani tässä tapauksessa esimerkiksi Hopeanuolesta. Tämä ei liene mitenkään yllättävää, sillä Takahashi käyttää kuitenkin paljon saman rotuisia, jopa saman nimisiä hahmoja sarjoissaan.

Kaikista Takahashin muista sarjoista, joihin olen tutustunut, Byakuren no Fang on aina kuulunut niiden mielenkiintoisimpien joukkoon. Minun oli tarkoitus hankkia sarja itselleni jo pidempään, mutta kun sain sen viimeinkin tehtyä ja pääsin käsiksi kirjoihin oli oikeastaan melkoinen yllätys etten pettynyt mihinkään kuten vaikkapa Fangin kohdalla kävi. Tarina ja sen henkilöt vaikuttivat edelleen hyvin mielenkiintoisilta. Tottahan toki nämä kelpuuttaisi ihan omallekin äidinkielelle, mutta saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Omalta osaltani kuitenkin suosittelen sarjaa ihan kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Askarteluvinkkejä: Lumisadepallo

Joulukalenterin 6. luukku.

Aloitin tämän projektin tekemisen itseasiassa jo hyvissä ajoin ennen joulua, koska en malttanut odotella siihen asti. Toisaalta ihan hyvä, kun ajattelee, että näiden luukkujen tekeminen jäi silti tavattoman viime tippaan, kun aikaa ei tunnu olevan juuri ollenkaan.

Toteutin oman lumisadepalloni tätä ohjetta mukaillen, mutta lisäilen mukaan omia kommenttejani, sillä huomasin, että ainakaan oma tapani ei ollut ehkä se kaikista paras.

Ohjetta voi soveltaa oikeastaan mihin tahansa aiheeseen liittyen, mutta koska blogin aiheena on Ginga niin se toimii myös tässä minun esimerkissäni.

__________________________

Ensimmäisenä ennenkuin mitään muuta lähtee tekemään kannattaa katsoa valmiiksi koriste-esine ja purkki, joka on sinun mielestäsi hyvän kokoinen ja esine mahtuu liimattavaksi sen korkin sisäpuolelle. Käytin itse Tigerista ostettua lasipulloa, johon painetaan kiinni puinen korkki ja voin näin jälkeenpäin kertoa, että en suosittele kenenkään tekevän samaa. Kierrekorkki on huomattavasti parempi ja luotettavampi vaihtoehto, sillä tuollaista painettavaa korkkia ei saa liimattua kunnolla kiinni. Monesti ihmiset suosittelevat käytettäväksi esim. vanhoja hillo- tai pilttipurkkeja eli materiaalien ei tarvitse maksaa paljoa loppujen lopuksi. Netissä kuitenkin myydään käsittääkseni myös ihan tyhjiä lumisadepalloja askartelutarkoitukseen, jos sellaiseen haluaa tehdä.

Jos teet figuurin itse, kannattaa tarkistaa, että massa tai maalit eivät ole vesiliukoisia. Muuten sinulla on melko varmasti lopputuloksena jokin möhkäle, josta on lähtenyt värit ja se vain lilluu purkissa. 

Vaiheet:

1. Aloita liimaamalla koriste korkin sisäpuolelle pikaliimalla. Oma pulloni oli sen verran haasteellisen muotoinen, että jouduin kiinnittämään figuurin pohjaan vielä "jalustan", että se näkyisi kunnolla. Jalustana käytin itse valkoiseksi maalattua korkkia, mutta tapoja on monia.

2. Mittaa aluksi paljonko purkkiin mahtuu vettä, muut ainekset on sitten helpompi määritellä sen mukaan. Käsittääkseni ei ole kovinkaan tarkkaa tuleeko jotakin ainetta enemmän tai vähemmän, mutta varsinkin astianpesuainetta ei kannata oikeasti laittaa kuin se tippa. Muuten seos vaahtoaa reilusti.

Seos purkin sisällä syntyy seuraavista aineista:

Vettä

Glyseriiniä (apteekista) tai kuulemani mukaan myös vauvaöljy sopii samaan tarkoitukseen ja voi tulla edullisemmaksikin
Tippa astianpesuainetta
Karkeaa valkoista kimalletta tai oikeastaan mitä tahansa haluamaasi glitteriä

3. Seos purkkiin, liimaa purkin kierteisiin ja korkki kiinni, valmista!

Halutessasi purkin voi liimata vielä erikseen jollekin jalustalle, lähteessä on käytetty esimerkkinä ylösalaisin käännettyä pientä lautasta.

Hauskoja askarteluhetkiä!