perjantai 1. huhtikuuta 2022

Q&A osa 2

Hahaa, aika tehdä toinen osuus! Tämä Q&A postaus käsittelee hieman sekalaisesti enemmän omia ajatuksiani ja blogiin liittyviä kysymyksiä. Iso kiitos vielä kerran kaikista kysymyksistä, joita minulle tupsahti!

Yritin keksiä miten nimeäisin tämän osion, mutta olkoot se mielikuvituksettomasti...
Muut kysymykset

Mikä sai sut tykästymään gingaan?
Yleisesti ehkä ihan se, että kyseessä oli sarja, jossa eläinhahmot puhui. Tykkäsin tosi paljon sellaisista sarjoista ja leffoista lapsena. Piirtotyyli oli mun silmään tosi kiva ja tykästyin kans ehkä vähän siihen seikkaan, että Ginga oli paljon synkempi ja raaempi kuin monet muut piirretyt, joita olin katsonut.

Unpopular opinions?
Ginga ei tarvitse vahvoja narttuhahmoja
Tämä on ehkä sellainen asia, joka tulee tosi usein esiin keskusteluissa. Musta tuntuu, että oon ottanut siihen itsekin kantaa kerran jos toisenkin, koska tavallaan ymmärrän mistä niiden haluaminen sarjaan kumpuaa, mutta toisaalta en ole koskaan pitänyt sellaisten hahmojen puutetta isona juttuna. Omalla tavallaan ehkä olen kai aina ajatellut, että tämä on Takahashin luoma todellisuus ja sille ominaiset arvot ovat eri asia kuin mitä todellisessa elämässä pitää oleellisena.

5 positiivista gingan aiheuttamaa asiaa
1. Fandom
Tässä fandomissa on tosi paljon erilaista väkeä, joiden kanssa on ollut ilo jutella ja tutustua. Yleisesti on kivaa, että on löytänyt sellaisen porukan, joka tykkää höpistä samoista asioista. Mulle ehdottomasti isoimpia juttuja on myös se, että pääsee tutustumaan porukkaan Suomen ulkopuolella.
2. Sarjakuvatyylinen koiraeläintaide
Todella iso osa sarjakuvatyylisten koirien piirtäjistä, jotka tunnen, on inspiroituneet alun alkaen juuri mm. Gingan uniikin tyylin myötä. On ihanaa nähdä, mihin sellainen innostus on vienyt vuosien saatossa ja miten ihmiset on kehittyneet ihan omanlaisiksi yksilöikseen siitä.
3. Fanituotanto
Musikaalit, Gingacon, Silver Fang Con, yhdistys, blogit, kotisivut, fanart ja tarinat. Tekstipohjaiset foorumiroolipelit oli aikanaan isosti kultaa. Koiraeläinpiirtäjien discordissa höpöteltiin jokunen aika sitten näitä vanhoja muistelmia ja minulle tuli nostalgiset muistikuvat Ginga Ichimi Fan -sivustosta, jossa oli tosi mielenkiintosia tarinoita ja upeaa kuvitusta.
4. Hyväntekeväisyys
Nyt parhaillaan on menossa Urumin kampanja Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi, mutta Ginga-pinsseillä tuettiin myös vuonna 2011 tsunamin aiheuttamia vahinkoja.
5. PurePlastic
PP paitsi elvytti Ginga-oheistuotteet takaisin eloon pitkän hiljaiselon jälkeen, se on myös harvinainen siinä mielessä, että toiminnassa on mukana sarjan faneja niin suorasti (tuotesuunnittelu) kuin epäsuorastikin (kyselyt, kilpailut, palautteet).

5 negatiivista gingan aiheuttamaa asiaa
1. Fandom
Tässä fandomissa on myös negatiiviset puolensa, joten musta niitäkin on hyvä tuoda esiin. Kaikenlainen draama on aina ikävää. Vuosien aikana on nähnyt paljon kaikenlaista henkilökohtaiselle tasolle vedettyä riitaa.
2. Trokarit, dropshipping ja piratismi
Nämä eivät varsinaisesti ole Gingan aiheuttamia asioita yksinään vaan asioita, jotka ovat löytäneet tiensä aiheen pariin harmillisesti. Se tosin tuntuu olevan aika väistämätöntä jokaisen suositun sarjan kanssa. Erityisesti keräilyssä nämä osa-alueet näkyvät. Kirjoitin jonkin aikaa sitten eBayn ongelmasta, jossa myyjät listaavat Japanin päässä myynnissä olevia tuotteita moninkertaisilla voitoilla ja tähän liittyy isoja riskejä, koska listauksia esim. löytyy yhä, kun tuotteet on jo todellisuudessa myyty. Tämän lisäksi tietysti epäviralliset manga- ja animejulkaisut, tehdään piraattipehmoja yms.

En rehellisesti keksi tähän enää muuta lisättävää. Kommentoikaa omia mietteitänne, jos te keksitte jotain!

Nykyään myötähäpeää aiheuttavia muistoja gingaan liittyen?
Voi luoja, ei. Niitä on liikaa. Erityisesti blogin aloitusaikoihin liittyy niin paljon kiusallisia muistoja. Sanotaanko yhtenä tosi isona myötähäpeä muistona lyriikkakäännökset... jotka... sitten... eh, lauloin. Ne on sittemmin poistettu, luojan kiitos. Sain niistä jonkin verran ikävää palautetta niin tubessa kuin irl-elämässäkin silloisilta ystäviltä, jotka olivat jotain mystistä kautta löytänee käyttäjätunnukseni. Never again. Kaikki draamat ja vääntämiset hävettää myös näin aikuisiällä ihan liikaa.


Onko sinulla muita fanituksen kohteita, esimerkiksi sarjoja, elokuvia, kirjoja jne. Jos kyllä, keräiletkö niistä mitään oheistuotteita?
Pokémon! Tykkään erityisesti Growlithesta ja Eeveelutioneista (Jolteon on suosikkini), joten minulla on niistä jonkin verran pehmoja ja figuureja. Sen ohessa sitten muutamia pieniä juttuja esimerkiksi Saiyukista, Marvelista, Batmanista, Okamista, Legend of Zeldasta, Harry Potterista yms.

Kuinka kuvailisit Ginga-fandomia sekä sen kokemia muutoksia esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden sisällä? /
Muistelua menneiltä vuosilta. Eli millaisia muistoja sinulla on blogiin, Ginga-fandomiin ja ylipäänsä Gingaan liittyen? Mitä kaikkea tähän 10 vuoteen on mahtunut?

Hm, sanoisin, että se on lainehtinut aktiivisuuden kanssa laidasta laitaan tosi paljon. Esimerkiksi Hopeanuolen ja Weedin suomijulkaisun aikoihin fanit olivat tosi aktiivisia, keräily ja blogit olivat aikalailla huipussaan silloin kymmenen vuotta sitten. Sittemmin ajan saatossa kaikki on vähän hiljentynyt, osa on menettänyt kiinnostuksensa Gingaan ja keräilyyn. Foorumiajoista ollaan poistuttu melko reippaasti. Ginga Board taitaa olla ainoita tällä hetkellä vähän aktiivisempia paikkoja, joissa pyörii porukkaa. Muutoin sosialisoituminen taitaa olla somessa. Discord on tullut viime vuosina aika suosituksi.

Toisaalta oheistuotteiden lisääntyminen on herättänyt myös kiinnostusta, Puren tuotteet herättivät kiinnostusta. Samoin K Productions ja FaNeMa. Vanhat tutut kasvot ja nimet tunnistaa jo tässä vaiheessa aika hyvin, jos on pyörinyt mukana pidempään. Toisaalta positiivisena juttuna on se, että fandomissa pyörii yhä aktiivisesti eri ikäisiä. On ollut jotenkin tosi sympaattista, että Weed on monille nykyään se lapsuuden sarja, jota Hopeanuoli edusti aikanaan.

Olisi ihana lukea, millainen blogin alkutaipale oli tuolloin silloiseen gingan "kulta-aikaan" ❤️ Olisi kiva lukea pohdintaa reflektiosta, blogi silloin ja blogi nyt idealla. Olen seurannut blogia ihan pienestä pitäen ja se on ollut muule suuri inspiraation sekä tiedon lähde ✨ /
Juttua siitä mitä blogi alkuun sisälsi ja miten se on siitä laadullisesti kehittynyt!

Hahaa, blogin alkutaipale oli melkoista säätämistä. Tein sitä alkujaan tosi vapaamuotoisesti ja lyhyestikin eikä minulla ollut kummempaa kokemusta bloggaamisesta. Saatika käsitystä siitä, miten blogini tulisi saamaan jatkuvasti lisää seuraajia. Olen ollut blogin aloittamisen aikoihin n. 20-vuotias eli en enää mikään lapsi, mutta silti olen huomannut... no, aikuistuneeni aika paljon siitä? Tietyllä tavalla huomio ehkä yllätti aikanaan, nykyään pidän sitä ehkä enemmän positiivisena informaation liikkumisen kannalta.

Bloggaamisen alkutaipale oli jotenkin hauska, ehkä muistutti jonkin verran itseäni aikanaan siitä miten oli lukemattomia fanisivustoja. Muistan, että alkutaipaleilla keskusteltiin jonkun verran "aiheiden varastamisesta" blogista toiseen, mikä oli aika hassua. Blogeja vertailtiin aika paljon toisiin. Nykyään ehkä kaipaa sitä sellaista aktiivisuutta. Oli erityisen kiva lukea muiden mielipiteitä ja mitä kokoelman lisäyksiä kelläkin oli. Yhdessä vaiheessa, muistaakseni Weedin suomentamisen aikaan, suosittiin tosi paljon pokkarikohtaisia arvosteluja. Oli melkein hoppu katsoa, kuka ehti ensimmäisenä.

Mun blogin aiheet on aina ollut kai aika monipuolisia? Oon toki keskittynyt aina keräilyyn, se oli se alkukipinä blogin perustamiseenkin. Mutta oon myös tykännyt siitä etten lokeroi oikeestaan blogin aiheita mihinkään tiettyyn. Tykkäsin alussa ja tykkään edelleen myös tehdä kuvanmuokkauksia. On ollut aika hauska katsoa niitä vanhoja postauksia ja verrata paljonko niistä on kehittynyt. Samoin kirjoittajana. Oon aina ollut tosi otettu siitä, että blogia on seurattu näinkin pitkään, iso kiitos siitä teille!

Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen? Mistä motivaatio?
Mulla oli henkilökohtainen blogi, jossa höpöttelin vähän niitä sun näitä. En muista oliko siellä koskaan mitään... no, oikeaa asiaa. Aloitin niihin aikoihin Ginga-keräilyn ja huomasin aika pian, että postaan vain niitä juttuja enemmän ja enemmän, joten päätin perustaa oman blogin enemmän Gingaan keskittyvästi. Niitä ei siihen aikaan ollut vielä montaakaan, muistan lukeneeni silloin maininnan yhdestä, jossa oli ollut jotain draamaa. Tykkäsin silloin ja tykkään edelleen pölistä esimerkiksi oheistuotteista ja pohtia niiden historiaa syvemmin.

Mieluisin ja epämieluisin blogiteksti/-julkaisu

Mieleen positiivisena jäänyt blogiteksti on jostain syystä tämä, mikä käsittelee tuotehaaveita. Niihin aikoihin Gingan oheistuoterintamalla oli hiljaista ja tykkäsin hyödyntää jo silloin kuvankäsittelyä siihen miltä joku tuote voisi näyttää.

Epämieluisinta oli ehkä pohtia esimerkiksi Ginga-fandomin elitismiä, koska olen aina ollut pohjimmiltani vähän sellainen konflikteja välttelevä tyyppi enkä halunnut pilata blogia liian ikävillä ja vakavilla jutuilla. Olin aikanaan myös tosi herkkä ja pahastuin esimerkiksi saamistani negatiivisista kommenteista tosi paljon. En oikein tiennyt miten suhtautua niihin ja oma reagointini ei aina ollut paras mahdollinen.

Kuinka aikaavievää blogin pitäminen on?
Juuri niin aikaa vievää kuin sen haluaa olevan! Olen esimerkiksi kirjoitellut tätä postausta nyt iltaisin töiden jälkeen parin päivän ajan. Pidän itse siitä asenteesta, että tämä on harrastus, johon voi palata, kun tuntuu siltä.

Mitä blogi on tuonut sun elämään? Onko sillä ollut positiivisia vaikutuksia? Entä negatiivisia?
Ehkä huomattavimmin tää on tuonut näkyvyyttä, mikä taas tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita laajemmin. Oon päässyt tietyllä tavalla tutustumaan paremmin muihin faneihin ja keräilijöihin sekä näyttänyt itsestäni sellaisia puolia, jotka on ehkä jopa koettu hyödyllisiksi sitten myöhemmin esim. Puren tiimiin.

Negatiivisena ehkä aiemmin mainittu ikävämmän puoleinen huomio. Blogi keräsi yhdessä vaiheessa toki ihan perus trollejakin, mutta osa niistä ajatuksella kirjoitetuista kritiikeistäkin upposi aikanaan melko syvälle. Se on valitettavasti vain normaalia elämää, johon pitää oppia reagoimaan ja pitää oppia tunnistamaan rakentava kritiikki töykeydestä. Itselleni asiakaspalvelutyöstä ja varttumisesta oli aika paljon apua.

Kuinka monta vuotta olet keräillyt Gingaa?

Aikalailla se 10 vuotta on tullut siinäkin täyteen! Ensimmäiset Ginga-juttuni olivat GDW-figuurit Sasukesta ja P4:stä.

Painottuuko keräilykohteesi harvinaisiin vai tavallisiin oheistuotteisiin?
Se painottuu ehkä kaikista eniten vähän oman kiinnostukseni mukaan. Toisinaan se on tietyn aikakauden jutut, kuten 80-luvun GNG-oheistuotteet ja toisinaan se suuntautuu enemmän tiettyyn tuoteryhmään, jonka toteutuksesta pidän tai tiettyyn hahmoon.

Esimerkiksi GNG-magneeteista olen kerännyt lähinnä vain kaikki Ginistä olevat. Täytyy myöntää, että harvinaisilla tuotteilla on se oma leimansa, joka saa jotkut ihmeelliset kuumotukset päälle, jos tietää, että joku tuote on vaikka loppumassa tai sitä on saatavilla vain rajoitetusti. Esimerkiksi uusista mangamuseon jutuista vain osa kiinnosti minua ja osa piti jättää hankkimatta ihan taloudellisista syistäkin. Paidat ovat esimerkiksi yksi tuote, joka on minulle melko meh.

Miten sun keräily on muuttunut vuosien varrella? Onko ollut ns. Ylä-alamäkiä, kiinnostuksen muuttumista enemmän ja vähemmän?
Hm, impulsiivinen ostaminen on ehkä vähentynyt huomattavasti siitä, mitä se oli ihan alussa, kun oheistuotteet oli ihan uusi juttu ja tuli osteltua vähän kaikkea, koska ne oli helpommin saatavilla, ihan vain ostamisen ja niiden livenä näkemisen ilosta.

Toki ihan rahatilannekin vaikuttaa yleisesti keräilyn aktiivisuuteen. Alkujaan töissä ollessani tienasin sen verran hyvin, että rahaa liikeni helposti ylimääräiseenkin. Työttömänä piti oikeasti miettiä mihin pisti rahaa ja nyt taas töissä ei tienaa mitenkään överisti, että sitä liikenisi hirveästi muuhun kuin elämiseen. Varsinkin keräilyn alussa tuntui olevan hinku aikalailla vain ostaa silkasta ostamisen ilosta. Japanista tilaamisen oppiminen avasi myös sellaisia mahdollisuuksia, joista ei alkutaipaleella ollut tietoakaan ja se innosti.

Sanoisin, että tosi usein se on tasaista, jossa ei etsimällä etsi aktiivisesti mitään ja tyytyy vain siihen mitä on. Oon ehkä tietyllä tavalla perehdyttänyt itseäni oheistuotteista sen verran myös, että oon siirtynyt toisinaan vähän sellaiselle tiedonantaja puolelle auttamaan muita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti