GDW: Orion 30 ja oheislappunen

En ole oikein seurannut Orionia juuri ollenkaan alun jälkeen enkä ole hankkinutkaan kuin mangan ensimmäisen osan. Vaikka pidänkin Takahashin sarjoista niin paljon, että keräilen niihin liittyvää mangaa ja oheistuotteita, pidän blogia ja pyörin foorumeilla ja nettisivuilla niin olen sen verran itsepäinen etten helposti poistu omalta mukavuusalueeltani. Vaikka Takahashilla on loistavia sarjoja niin yksinkertaisesti jotkut iskevät enemmän kuin toiset. Varsinkin kun on koiraeläimistä kertovista sarjoista kyse lähden helposti tutustumaan uusiin sarjoihin, mitä lyhyempi sarja sen helpompaa minulle, sillä pitkät sarjat vaativat jo sitoutumista ja yleensä muutaman ensimmäisen osan aikana osaa sanoa koukuttaako sarja niin, että sitä seuraisi jatkossakin.

En tiedä pystyykö Orionin tapauksessa sanomaan muuta kuin, että minulle Hopeanuoli oli sen verran tajunnan räjäyttävä sarja, että siitä on enää vaikeaa pistää paremmaksi. En aluksi ollut kiinnostunut myöskään Weedistä, mutta sarjan suomentamisen takia halusin kuitenkin päästä sisään tarinaan. Ensin meinasin luovuttaa kesken, mutta jälkeenpäin se rupesi kaduttamaan ja päädyin ottamaan menetetyt osat kiinni ja tässä sitä taas mennään. Varsinkin kun päästiin eteenpäin animen tapahtumista sarjasta on tulossa yhä jännittävämpi, koska en tarkalleen ottaen tiedä kaikkea mitä sieltä on vielä tulossa. En siis täysin voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kiinnostuisin Orionista myöhemmin, mutta tällä hetkellä tuntuu, että sarjalla ei ole mitään uutta tarjottavaa. Ainoa kiinnostava asia Orionissa itselleni on se, että päähenkilö on huomattavasti räväkämpi persoona kuin aikaisemmat päähenkilöt, mutta siitä ei riitä minulle kiinnostusta 30 pokkarin verran.

Jokunen aika sitten saatiin tietoa siitä, että Orionin ensimmäinen saaga on päättymässä ja loppu onkin sitten aika auki. Toisaalla ollaan puhuttu jo kokonaan sarjan loppumisesta. Takahashi aloitti uuden projektin, Ginga Densetsu Akamen, joka Orioniin verrattuna on herättänyt mielenkiintoni ihan hetkessä. Tosin pienenä pettymyksenä se, että toivoisin sarjan etenevän nopeammin itse Akameen ja tämän tarinaan. Mutta tosiaan, kun uutinen Orionin saagan loppumisesta levisi jaksoi se taas herättää mielenkiintoni hetkeksi. Noihin aikoihin ruotsalainen fani, Tora, oli Japanissa ja pääsin sitten kivasti stalkkaamaan seuraamaan myös ihan ajankohtaisia Ginga-juttuja hänen kauttaan.

Nähdäkseni Orionin 30. osan mukana sai komean pienen printin, jossa oli viesti japaniksi ja Takahashin nimikirjoitus, printattuna tietysti, mutta tämä ei estänyt kiinnostumasta asiasta. Jossain pienessä mielessäni toivoin, että nuo lappuset olisivat kuuluneet kiinteänä jokaiseen mangaan, kuten juliste tai vastaava, mutta ilmeisesti ne olivat eräänlainen erikoislisä tietyissä paikoissa. Toran kautta Futagoshopin pitäjä Lisa oli kuitenkin onnistunut nappaamaan muutaman pokkarin lappuineen myyntiin. Huvittavaa sinällään, että olin aikaisemmin ajatellut, että hankin tuon kyseisen osan vain jos jossakin sattuisi olemaan lapullinen yksilö ja sellainen sattuikin sitten kohdalle, joten käytin tilaisuuden hyväksi, tottakai.

Jostakin syystä ajattelin tämän lappusen olevan enemmänkin korttimainen, mutta se olikin aivan ohutta paperia, vähän samanlaista kuin mallikuvissa käytetty paperi. Printti on kuitenkin hyvin laadukas ja kuva upea tietysti. On aina mukavaa nähdä Takahashin taidetta värillisenä muuallakin kuin kansikuvissa ja tykkään esityisesti tästä kuvasta sävyjen, hahmojen ja asetelman ansiosta.

Tapanani ei ole tehdä arvosteluja osista (ellei kyseessä ole lyhyitä sarjoja), joten sellaiseksi tämäkään teksti ei ole tarkoitettu. Osan tapahtumista löytynee tietoa netistä, joten jaan kanssanne vain muutaman kuvan mangasta.

Voisin tähän loppuun vielä näyttää tämän suloisen pienen lahjan, jonka Lisa oli ostanut Japanista siellä piipahtaessaan ja pistänyt tilaukseeni mukaan. Ei Gingaa, mutta läheltä kuitenkin~