Figuurien kustomointi

Kommentoikaa ihmeessä, mikäli käytän vääriä termejä, sillä tämä käsite ei ole itselleni tutuimmasta päästä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että esimerkiksi My Little Pony-figuurien keskuudessa kustomointi on aika yleistä tai sitten olen vain törmännyt siihen itse aika usein. Eli figuureita maalataan ja niihin voidaan liimata vaikka ylimääräisiä osia, leikata harjaa ja sen sellaista.

Figuurien kustomointia tapahtuu myös gingan saralla, itseasiassa GNG-figuurien alkuperäinen tarkoitus oli mitä ilmeisemmin, että ostaja olisi saanut maalata ne itse. Maalattuja GNG-figuureja näkyy hyvin harvoin missään, luulen ettei moni rohkene koskea figuureihin niiden keräilyarvon takia. Kuitenkin GNG-figuurien lappusessa figuureista on maalatut esimerkkikuvat. Ginga-figuurien kustomointi on yleisempää hieman halvempien GDW-figuurien kohdalla. Olen yllättävän usein törmännyt siihen seikkaan, että monet voivat maalata figuureja toisiksi hahmoiksi tai korjata niiden värityksessä olevia virheitä.

Vaikka ihan virallisia ginga-figuureitakin kustomoidaan niin olen jossakin vaiheessa törmännyt myös hyvin kekseliääseen tapaan kustomoida erilaisista figuureista ginga-hahmoja. Pelkän maalaamisen lisäksi hahmoille pystyy myös liimaamaan vaikkapa harjaksen. Itselläni oli edellisen randomin koirafiguurin maalaamisesta vierähtänyt jo sen verran aikaa, että päädyin kokeilemaan sitä uudelleen. Otin muutamia välivaihekuvia ja ajattelin vähän selostaa halukkaille miten toimin tämän figuurin kanssa. Samalla on kiva nähdä miten figuuri on muuttunut siitä millainen se oli.

 Tästä lähdin siis liikkeelle. Koittakaa vaikka hahmottaa tämän figuurin kokoa hieman alla olevan sanomalehden avulla, sillä mikään kamalan pieni figuuri ei ole kyseessä. Löysin tälläisen lähellä olevasta kirpputorista ja hintaa sille taisi olla korkeintaan euron tai pari. Ostin tämän jo pidemmän aikaa sitten tarkoituksenani maalata se uudelleen, mutta en keksinyt millään mitä sille tekisin. Tänään sain sitten otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitettua tämän projektin kanssa.

Pohjaväriksi valkoista, ensimmäisellä kertaa pinta jää niin ohueksi, että siitä kuultaa helposti läpi, siksi kannattaa odotella, että maali on kuivunut ja maalata sitten vielä kertaalleen päälle.

Kas näin. Parempi, eikö? Sitten vain maalailemaan. 

Mikähän se siellä valmistuu? Käytin muuten maalamiseen akryylivärejä. Olen havainnut ne omalla kohdallani kaikista kätevimmäksi ja helpoimmaksi käyttää. Maalaan niin harvoin ettei minulla ole kuitenkaan oikein mitään kunnon välineitä, joten sovellan vähän minkä kanssa milloinkin...

Laitoin väriäkin pari kerrosta ettei tullut niin laimean näköinen. Sen jälkeen siirryin yksityiskohtiin, raitoja on mukavaa väkertää. Tuntui melkein terapeuttiselta, vaikka en varsinaisesti ole koskaan osannut nauttia maalaamisesta. Se ei kuulu vahvuusalueeseeni.

Maalaamisen jälkeen figuurin voi muuten lakata. Lakkaaminen auttaa värejä säilymään paremmin ja antaa figuurille nätin kiillon.

Kurotora!

Päädyin tähän kaveriin, koska se on ehdottomia suosikkejani sarjassa ja figuuri sopi rakenteeltaan myös hyvin hahmolle. Ulkonäön osalta valitsin alkuperäisen mangassa käytetyn ulkonäön sitä lukuunottamatta, että olen aina tykännyt sinisävyisestä Kurotorasta enemmän kuin tummasta. Joten Kurotora sai luvan olla mangaversionsa sinisävyisenä. Tykkäsin tästä väriyhdistelmästä hurjasti.

Molemmat puolet.

Kuvaa vähän lähempää.

Pehmoja pentusilmillä

Muiden blogeja stalkatessani lueskellessani törmäsin tälläiseen kommenttiin:

"GB:n silmistä tuli mieleen, että miten muut, vakavampisilmäiset pehmot, olisivat toimineet tällaisilla pentusilmillä? Olisiko se sopinut paremmin tällaisiin pallopäisiin pehmoihin? Joku taitava kuvanmuokkaaja kokeilemaan!"

Taitavasta kuvanmuokkaajasta en tiedä, mutta halusin kokeilla muutamalla pehmolla... Muokkaukset olivat ehkä vajaassa minuutissa tehtyjä, joten mitenkään laadukkaita ne eivät ole :'D Alkuperäiset kuvat ovat Urumin.

Akamen silmistä tuli enemmänkin ovaalit. Monien pehmojen kohdalla pyöreät silmät näyttivät lähinnä siltä, kuin hahmojen silmät olisivat vain apposen auki.

Gin näyttää oikeastaan ihan hyvältä pyöremmillä silmillä ja mielestäni myös hieman nuoremmalta. 

Jeromen muokkaus ei ihan onnistunut suunnitellusti, muttah...

Halusin hahmon kaikki merkit näkyviin, joten silmistä tuli jälleen enemmän ovaalin muotoiset. Jerome näyttää omaan silmääni lähinnä hieman hölmöltä tälläisillä silmillä.

Ken näyttää oikeastaan aika söpöltä ja pentumaiselta. 

Riki nyt ei näytä kovin pahalta, mutta... ei jotenkin ollenkaan Rikimäiseltä.

... muokkaukseni pissii tämän kohdalla varmaan eniten :'D Kyoshiro... ei. Vain ei.

Tähdenlento-lehti #2

Olen sormet syyhyten odotellut tämän lehden kalahtavan postiluukusta ja nyt se oli viimeinkin tullut. Kyseessä on Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n uunituore jäsenlehti. Aikaisempi numero on esitelty täällä. Olin ihan täpinöissäni tätä numeroa kohtaan, sen lisäksi, että olin päässyt mukaan lehden tekemiseen, siellä oli myös paljon mielenkiintoisia juttuja, joita halusin päästä lukemaan. Puhumattakaan mukana tulleesta julisteesta, joka oli ihan tyrmäävän komea!

 Isiksen tekemä komea A4-kokoinen juliste. Täytyy paljastaa etten millään raaskinut laittaa tätä versiota seinälleni, koska pidin siitä niin kovasti, että päädyin ottamaan kopion ja laitoin sen seinälle.

Täytyy sanoa, että kaikin puolin tämä oli positiivinen yllätys nyt, kun osasin ensimmäisen numeron jälkeen vähän ennakoida mitä on tulossa. Tästä numerosta näkyi mielestäni selkeä kehitys verrattuna ensimmäiseen numeroon - enkä nyt siis tarkoita, että ensimmäinen numero olisi ollut huono. Tämä vain oli enemmän omaan mieleeni. Jokaisessa lehdessä on hieman tietoa yhdistyksestä, tässä oli myös esitelty aktiiveja.

Tietoa julistekisasta

Elämää akitan kanssa oli mielestäni erityisen mielenkiintoinen kirjoitus. Oli mukavaa kuulla koirien omistajilta kokemuksia ja mietteitä, sekä tietysti nähdä kuvia. Vaikka akitat ovatkin sarjoissa pääroolissa, olisi mielestäni mukavaa tulevaisuudessa päästä näkemään myös muita sarjoissa esiintyneitä koirarotuja tällä tavoin. Tätä oli hyvin mielekästä lukea, sillä lähipiirissäni ei ole ketään akitaa omistavaa henkilöä enkä varsinaisesti tiedä paljoakaan tästä rodusta tai siitä millaisia ne ovat lemmikkeinä.

Yllätys, tekstini ginga-bloggaamisesta. Käytin aineistona jo jonkin aikaa sitten pistämääni kyselyä, johon pyysin ginga-bloggaajia vastaamaan. Eli mikäli mietitte, mihin tarkoitukseen vastauksenne menivät, tiivistin ne kokonaiskuvaksi tätä tekstiä varten, jotta pystyin kertomaan vähän muidenkin näkökulmia. 

Täytyy antaa tunnustusta Spyrolle tämän tekstin taittamisesta (tämän sekä muidenkin), sillä se näyttää todella hyvältä ja kuvitukseksi mennyt kuvakin toimii erinomaisesti kokonaisuudessa.

Oheistuote-esittelyt ovat sellaisia, joita odotan aina innolla, tällä kertaa vuorossa olivat avaimenperät. On kerrassaan muikeaa, kun pääsee näkemään hyvin kattavan kokonaisuuden tietystä oheistuoteryhmästä kuvineen päivineen.

 Olin jo hivenen tietoinen tästä artikkelista, kun Satanica kertoi, että häntä oltiin haastateltu tälläiseen.

Fanituksen monet kasvot oli monipuolinen teksti siitä, miten monella eri tavalla fanitusta esiintyy.

Henkilöesittelyssä oli Riki. Pidin erityisesti näistä väritetyistä kuvista, jotka esiintyvät myös hahmon mallikuvassa. Aloin ihan haaveilla värillisistä GNG-mallikuvista. Toivottavasti näitä väritettyjä mallikuvien kuvia esiintyisi myös tulevissa hahmoesittelyissä.

Oli mukavaa lukea myös aihetta sivuten muista koira-aiheisista asioista. Viime numerossa oli juttua Hachikossa ja tässä numerossa oli artikkeli liittyen Baltoon.

Mitäs täältä löytyykään? Muutama sivu aivan liian kaikkialle tungettua sarjakuvaani.

Hah.

 Horoskooppeja, kaikki haluaa kuitenkin tietää mitä heidän oma ginga-horoskooppinsa sanoo!

Itse olin Hakuro. Minulla on ilmeisesti hillitön nauru.

Lisää sarjista!

Vanha kunnon Pinkkinuoli otti ja tuli takaisin. Pakko sanoa, että ensin pelkäsin, että lehdestä tulee liian sarjisvoittoinen, jos tungen sinne omankin sarjakuvani mukaan, mutta oikeastaan mustavalkoinen sarjakuva ja värillinen sopivat kivasti samojen kansien sisään. Lisäksi Äffän sarjakuva tuo lehteen myös huumoria. 

Houkuttaako tilaaminen?

Weed dubataan suomeksi! (Aprillipila)

Pitkän odotuksen jälkeen, se on viimeinkin täällä!

Edeltäjänsä tapaan Weedistä on tulossa nyt myös suomeksi puhuttu, leikattu versio. Dubbauksen hoitaa Agapio Racing Team. Kaikki veriset, järkyttävät ja väkivaltaiset kohdat on leikattu pois.  Myös hahmojen nimet on käännetty.

Älkää jääkö paitsi tästä mahtavasta tilaisuudesta! 

100 ensimmäistä ostajaa saa DVD-boksin mukana myös vapaa valintaisen pehmon, avaimenperän, julisteen, mangan, piraattimukin, figuurin, tarroja, paidan, mallikuvan, jousipyssyn, akitan, paviaanin ja Gohei Takedan partakarvan.

Takakannen teksti:

Möyhö on rohkea ja taistelijaluonteinen pentu, jossa virtaa isänsä tapaan johtajan veri. Möyhön äiti, Kirsikankukka, on kuolemaisillaan ja nuorukainen päättää lähteä etsimään isäänsä - legendaarista laumajohtajaa, Hopeaa.

Matka isän löytämiseksi on pitkä ja vaarallinen ja Kirsikankukka pyytää viimeisillä voimillaan vanhaa koiraa, Seppää, lähtemään mukaan tämän turvaksi. Jo alkutaival osoittaa alueen armottomuuden, jossa vain vahvat selviävät... Uusi seikkailu on alkanut!

Animesarja Möyhö - Hopean poika oli valtava yleisömenestys ensimmäisellä julkaisukerrallaan vuonna 2006. Sarjan suosio ja faniaktiivisuus olivat ilmiöinä jotain ainutlaatuista. Kahdeksan DVD:n ja 26 jakson kokoinen, massiivinen, koko sarjan kattava julkaisu, on jokaisen uuden ja vanhankin Möyhö-fanin välttämätön seikkailupaketti.

Ginga & piirtäminen

Sekä Hopeatiikeri-blogi, että Ginga Spiral täyttivät tänään kaksi vuotta!

Olen toteuttanut muutamat toivepostaukset ja päätin, että näin virallisen synttäripäivän kunniaksi on aika kirjoittaa jostakin itse valitsemastani aiheesta, joka on minulle tärkeä. Olen puhunut piirtämisestä paljon, mutta koska se on vielä keräilyänikin näkyvämpi fanittamiseni muoto ei siitä voi mielestäni koskaan puhua liikaa. Voisin sanoa näin, että keräily on enemmänkin harrastus ja piirtäminen on enemmänkin osa minua.

Olen aina pitänyt koiraeläimistä

Luin paljon aiheeseen liittyviä kirjoja. Kun en vielä osannut lukea kauheasti, luin Puppe-kirjoja. Kun kasvoin vanhemmaksi luin kaikkea mitä käsiini sain, suosikkejani olivat Tuula Sandströmin Sinisilmästä kertovat kirjat, kuten myös Valkoisen suden pako. Sitten elokuvat: Valkohammas, 101 dalmatialaista, Topi ja Tessu, Balto, Pluto, Kaunotar ja Kulkuri, Oliver ja kumppanit... sitten tuli Hopeanuoli. Muistan miten en alkuun ollut edes kiinnostunut jostakin syystä Hopeanuolesta. Sen piirrosjälki näytti kummalliselta, ajattelin, että se kertoo enemmän ihmisistä kuin koirista. Sitten asia alkoi vaivata ja näin neljännen videon ystäväni luona. 

Rakastuin, oli pakko nähdä lisää ja pian Hopeanuoli täytti elämän. Sitä leikittiin, katsottiin ja piirrettiin. 

Varsinkin mallista piirtäminen oli tuolloin itselleni todella tuttua, jäljensin mallista manga- tai animekuvia ja aloin sitten muokata tehtyyn "pohjaan" toisia hahmoja. Tätä jatkui pitkään, opettelin piirtämään koneella jo nuorena ja sain mallista piirtämisestäni paljon haukkuja ja kun siinä vanhemmat, "viisaammat" ihmiset kävivät päälle kuin yleiset syyttäjät, kyllä se pelotti ja jätti vuosiksi sellaisen olon, että mallista piirtäminen on pahin synti ikinä. Nykyään, kun asiasta sitten itse viisastuneena huomauttaa nuoremmille kohteliaasti, etteivät joutuisi samaan tilanteeseen, saa puolestaan siitä kohteliaasta vinkistä kuraa niskaansa. Koskaan ei ole hyvä. 

 Varsinaisen "fanartin" piirtämisen taisin aloittaa joskus ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Muistan vieläkin ensimmäisen ginga-aiheisen piirrokseni. Piirsin karhukoirien suvun (eli tuolloin Shiron, Rikin ja Ginin) allekkain. Ne tuskin edes näyttivät koirilta, mutta olin vain niin iloinen siitä, että sain ajatukseni paperille.

Ensimmäisiä Hopeanuoli-piirroksiani

 Tämän jälkeen piirteleminen jatkui. Innostuin kuitenkin pian roolipelihahmojen piirtelystä ja omien hahmojen suunnittelusta, joten fanartia ei tullut loppujen lopuksi kauheasti piirrettyä. Muistan myös etten halunnut piirtää Hopeanuoli-aiheisia kuvia kauheasti muiden nähden, koska pelkäsin, että minua aletaan kiusata niistä. Olin nuorempana tosi arka ja hiljainen ja muuttelemisen takia olin aina se uusi oppilas, johon suhtauduttiin suurimmaksi osaksi ajasta joko pilkallisesti tai kuin olisin ollut ilmaa. En halunnut joutua silmätikuksi.

Jossakin vaiheessa suhtautumiseni muuttui. Minulle oli ihan sama mitä ihmiset ajattelivat, halusin vain piirtää. En usko, että minulla on yhtään kouluvihkoa, jossa ei ole pieniä piirroksia siellä täällä. 

Oman tyylin etsiminen alkoi jo aika varhaisessa vaiheessa, mutta sen löytäminen tuntui kestävän ikuisuuden. Tämä johtui pitkälti siitä, että tyyli kehittyy ajan ja kokemuksen myötä, joten se ei varsinaisesti voi koskaan olla täysin valmis. Jossakin vaiheessa tuntui kuitenkin, että minun ei enää tarvinnut kokeilla mitään täysin erilaista vaan jokin tuntui tutulta ja turvalliselta. Piirtäminen oli luontevaa, eikä tuntunut vaivalloiselta. Huomasin, että siihen asti olin jatkuvasti yrittänyt etsiä vaikutteita muilta. Jossakin vaiheessa lopetin eikä minun enää tarvinnut etsiä.

Oikeastaan huomasin myöhemmin, että olin paljon rennompi. En enää ajatellut muiden mielipiteitä jatkuvasti ja piirsin vain piirtämisen ilosta. Opin nauttimaan siitä, siitä tuli keino purkaa tunteita ja toteuttaa itseään. En ehkä osannut toteuttaa kuvia sellaisina kuin näin ne pääni sisällä, mutta pidin töistäni enemmän.

Löytäessäni gingan uudelleen innostuin piirtämään fanartia useammin ja sitäkin useammin. Jouduin välillä jopa vähän rajoittamaan piirtämieni ginga-kuvien määrää, koska alussa niitä tuli PALJON ihan kuin olisin yrittänyt ottaa kiinni menetetyn tilaisuuden. 

Tässä vielä loppukevennykseksi pieni sarjakuva:

Haaste: GNG-soundtrack uusiksi

Tähdenlento Blogin haaste.

OHJEET:

1. Käytä ainoastaan yhtä artistia/bändiä. Myös jonkin toisen elokuvan musiikki käy, jos et keksi artistia, jolla on useampi kappale. Tätä valintaa ei tarvitse perustella. Kerro myös genre, jota valitsemasi artisti soittaa (metalli, rock, elokuvamusiikki, klassinen, hip hop, pop..)
2. Valitse kappaleet eri kohtauksiin. Kappaleen ei tarvitse kirjaimellisesti kertoa taistelusta, koirista tai karhunmetsästyksestä, vaan voit käyttää mielikuvitustasi tai huumoriasi! Kappale voi olla myös instrumentaali eli siinä ei ole pakko olla laulua.
3. Perustele valitsemasi kappale lyhyesti (tai pidemmästi jos haluat). Esimerkiksi voit hieman kertoa, miten kohtauksen näet silmissäsi/päässäsi tai miten kohtaus voisi mielestäsi mennä. Kohtauksen ei tarvitse olla tismalleen samanlainen kuin animessa. Halutessasi voit kopioida kappaleiden sanoituksia perusteluihisi havainnollistamiseksi. Voit myös linkittää kappaleen itsessään, jotta lukija voi sen halutessaan kuunnella.
4. Samaa kappaletta saa käyttää max 2 kohtaan. Mikäli valitset saman kappaleen kahteen kertaan, perustele se. 
5. Haasta valitsemasi henkilö/t. Haastetta ei ole pakko heittää eteenpäin, jos ei halua. Haasteen voi antaa kenelle tahansa Hopeanuolifanille.
6. Mikäli päätät haasteen tehdä, linkkaa se haasteen antajalle. Haasteen saanut voi käyttää samaa artistia kuin haasteen antanut, jos niin tahtoo.
7. Haastetta saa jakaa eteenpäin muokattuna omanlaisekseen, jos haluaa. Ohjeita ei ole pakko noudattaa orjallisesti. Alkuperäisidea on kuitenkin minun eli Satanican.

HAASTE:

Hopeanuoli animen soundtrack uusiksi!

Esittäjä:  Hans Zimmer
Genre:  Vaihtelee 

Hans Zimmer on suosikki elokuvasäveltäjiäni Phil Collinsin ohella, joten pitkän pohdiskelun jälkeen päädyin loppujen lopuksi häneen. Genrestä en osaa mennä sanomaan, jos joku tietää paremmin niin voi mainita kommentteihin.

Alkutunnari: -
En yksinkertaisesti löytänyt tähän mitään kivaa alkutunnarimaista teemamusiikkia.

Hopeanuolen syntymä: Peach tree of wisdom
Valitsin monta kappaletta Kung Fu Pandasta, koska ne ovat yksinkertaisesti todella kauniita, vaikka kaikista kuuluukin läpi niiden Kiina-teema. Peach tree of wisdom on rauhallinen, pehmeä kappale, joten valitsin sen tähän. Toisena mietin Egyptin prinssin River lullabya, mutta se oli hieman liian surullinen.

Rikin ja Akakabuton välinen taistelu: The Bridge
Tämä kappale on sopivan toiminnallinen, vakava ja synkkä ja sopi mielestäni parhaiten tähän kohtaukseen. 

Hopeanuolen koulutus: Hero
Aloittaisin tämän kohtausta ajatellen ehkä vasta 0:40 kohdalta, kun rauhallinen kiinalaistyylinen alkusoitto on loppunut. Jotenkin musiikki kuvastaisi mielestäni hyvin pennun ponnistelua eteenpäin koulutuksessaan.

Hopeanuoli saa arvet (taistelu karhuemon kanssa): Up is down
Tämä on yksi suosikkejani, POTC:issa on paljon loistavia musiikkeja. Kappaleessa on rauhallinen aloitus, vähän kuin ajattelisi, että Daisuke ja Gin eivät ole vielä löytäneet karhua. Loppua kohden se voimistuu.


Fujin hyvästely: Oogway Ascends
Herkkä kappale, sopii hyvin herkkään kohtaukseen.


Hopeanuoli tunnistaa Rikin isäkseen: Save kung fu
Tämän kohtauksen musiikki oli tosi vaikea pohtia... Päädyin tähän.

Hopeanuoli liittyy Suuren Johtajan laumaan: All I ever wanted
Tämä oli mielestäni loistava valinta. Egyptin prinssin ehdottomasti kauneimpia kappaleita ja sanoituksiltaankin se suht hyvin tilanteeseen. (Pidän suomiversiosta tosin enemmän)


Taistelu tiikeriveljesten ja Mossin kanssa: Playing with the big boys now
Pohdin itseasiassa ensin tätä biisiä sopivammaksi Sniper vs. Gin -taisteluun, mutta laitoin sen sitten tähän.

Igat & Kogat: To die for
To die for olisi ollut myös hyvä valinta suureen taisteluun, mutta What shall we die for oli mielestäni vielä parempi, joten päädyin tähän.

Benizakura: He's a pirate
Sopiva kappale kaksintaisteluun, en tosin voi olla näkemässä sielunsilmin Jack Sparrowta hillumassa jossain aina tämän kuullessani.

Benin ja Crossin hyvästit: Father's footsteps
Tätä kappaletta olisi ehkä voinut kuvitella paremmin johonkin Rikin ja Ginin väliseen kohtaukseen, mutta omasta mielestäni tässä oli tarpeeksi koskettavuutta ja tunnetta myös Crossin ja Benin hyvästeihin.

Suuren Taistelun alku: What shall we die for
Tässä kappaleessa on oikeasti kaikki mitä tälläiseen viimeiseen, isoon taisteluun tarvitaan. Valmistautuminen mahdollisesti siihen, että kuolee taistelussa. Rohkaisua, pelkoa. Ah, tämä on vain niin täydellinen.

Voitto!/Loppumusiikki: This land
Tarvinneeko edes kertoa, miksi tämä sopii tähän kohtaukseen? Pahuus on tuhottu ja uusi elämä voi alkaa.

Fanien tekemää

Tälläistä toivottiin synttäri spesiaaliin ja aihe kuulosti sen verran kivalta, että päätin toteuttaa tämän. Keräilin hieman matskua, että olisi muutakin näytettävää kuin omat räpellykset. Kysyin tekijöiltä luvat näiden kuvien käyttämiseen blogissani ja haastattelin myös muutamaa heistä.

Rajasin aluetta hieman siten, että otin tähän vain suomalaisia faneja ja heidän tekemiään töitä. En kuitenkaan voinut äärettömiin kysellä jokaiselta vastaan tulevalta fanilta lupia heidän tekemiinsä töihin, joten itseni lisäksi valitsin muutamia omia suosikkejani, tuttujani ja henkilöitä, joilla on mahdollisimman monipuolisesti erilaisia töitä kokonaisuutta ajatellen. Jätin siis suosiolla perinteisen fanartin pois.

Omia töitäni

Kutistemuovikorut ovat sellaisia, jotka ovat omalta osaltani saaneet kenties eniten huomiota. Tein näitä tilaustöinä paljon melkein vuoden tai parin ajan, kunnes jätin niiden tekemisen enkä ole aloittanut sitä enää uudestaan. Kutistemuovi on materiaalina hyvin arvaamatonta ja haastavaa, toisinaan sillä sai kaunista jälkeä aikaan, toisinaan materiaali aiheutti keskivertoa huonomman lopputuloksen, vaikka itse yritti parhaansa. Tämä oli yksi isoimmista syistä siihen, miksi jätin tilaustöiden tekemisen näiden osalta, en voinut taata tilaajille aina sitä mistä he maksoivat ja materiaali oli sen verran hintavaa (yksi A4-kokoinen levy oli pari euroa, paketti taisi olla lähemmäs 30€) ettei virheisiin ollut pahemmin varaa. Jos mokasit yhden tilauksen, joutui näkemään kaiken vaivan alusta ja olemaan silti epävarma sen suhteen tuleeko silläkään kertaa hyvää jälkeä. Toinen syy oli se, että sain muutamia kommentteja siitä, että materiaali oli mennyt rikki. Kerran postissa ja muutamia kertoja käytössä. Renkaalle tarkoitettu reikä piti olla tarkoin määritelty. Kutistemuovi itsessään oli kestävää, mutta ei tuhoutumatonta. Sinällään korut eivät oikein sopineet käyttöesineiksi.

Laminoituja juttuja on tullut tehtyä enemmän. Innostuin ihmisten tekemistä chibi-tyylisistä paperilapsista ja tein muutamia ginga hahmoistakin. Ensimmäinen tekemäni Gin lähti maailmalle, kuvassa oikealla näkyvät ovat jääkaappini ovessa. Lisäksi laminoituja avaimenperiä on tullut tehtyä, välillä palkinnoksi eri näköisiin juttuihin ja välillä myyntiin. Myös kirjanmerkkejä on tullut tehtyä.

Tekemäni kangaskassi

Tämä pieni sarjakuvalehtinen onkin uusin tuorein tekeleeni. Pitänee paljastaa, olen muutaman vuoden ajan haaveillut omakustanteesta, mutta laiskuuteni ja rahattomuuteni takia siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Paitsi koulussa, ehkä olisin voinut, mutta sarjakuvan tekeminen ei motivoi minua tarpeeksi, että saisin sitä aktiivisesti piirrettyä. 

Tämä on kuitenkin ensimmäinen fyysinen tekemäni ja valmiiksi saamani kirjallinen tuotos, joten se merkitsee itselleni paljon.

Lintsu

linzu.deviantart.com

www.varjosointu.com

Lintsu on tunnettu kauniista piirroksistaan. Aikaisemmin hänen työnsä olivat koirapainotteisia, mutta nykyään hänen taiteestaan löytyy kaikenlaista aivan laidasta laitaan. Lintsun työt ovat yksityiskohtaisia, ilmekkäitä ja mieleenpainuvia. Silloin tällöin hän ilahduttaa muita myös tekemällä ginga-aiheisia töitä ja varsinkin nämä suloiset magneetit tekivät kauppansa. Lintsun oma tyyli tekee hänen töistään helposti tunnistettavia ja joukosta erottuvia.

Erilaisia ginga-aiheisia magneetteja

- Omia suosikkejasi tekemistäsi ginga-tavaroista? Miksi?

Omatekoisia magneetteja oli kyllä hauska tehdä. On ihan eri fiilis saada valmiiksi käsillään tehty muovipintainen kiiltävä magneetti jääkaapin oveen kiinni kuin tietokoneella tehty piirros. Ne kun on kahdesta eri maailmasta. Oli muutenkin kiva nähdä omaa piirustusjälkeä magneetin muodossa.
- Miten päädyit tekemään näitä tavaroita?
Nyt täytyy ihan muistella... Varmaankin idea lähti alun alkaen siitä, kun jo kauan aikaa sitten ihmiset halusivat mielellään tilata Ginga aiheisia piirustuksia. Muutama kirjanmerkkikin tuli tehtyä. Kunnes pitkän Gingan piirtämisen tauon jälkeen törmäsin muutamiin Ginga aiheisiin ryhmiin Facebookissa, ja huomasin miten paljon edelleen aiheesta puhutaan ja tavaraa keräillään aktiivisesti. Aloin ideoimaan mitä muuta voisin piirtäen toteuttaa kuin kirjanmerkkejä, aluksi mietin tarroja, kunnes keksin kuinka omatekoisen magneetin voisi toteuttaa.
- Olet tehnyt paljon ginga-aiheisia juttuja myyntiin/tilaustöinä. Minkä arvelet ihmisiä kiehtovan itse tehdyissä ginga-tavaroissa?
Varmasti eri hahmojen 'saatavuuden rajaton mahdollisuus' . Gingassa on monen monia hahmoja joista löytyy joko vähän tai ei ollenkaan fanitavaraa. Tilaustyötä tilatessa on mahdollisuus pyytää kuva juuri siitä omasta suosikki hahmosta oli se sitten tunnettu tai ei. Ja ainakin omasta mielestäni on raikasta ja mielenkiintoista nähdä Gingaa piirrettynä taiteilijoiden omilla omaperäisillä tyyleillä.

Upeita kirjanmerkkejä

Mutu

neckthekilling.deviantart.com

Mutun piirrokset ja maalaukset ovat omaperäisiä, hänellä on mielikuvitusta eikä hän pelkää käyttää sitä. Mutun työt ovat usein yksityiskohtaisia ja niistä suorastaan näkee niihin käytetyn kärsivällisyyden. Mutulla on hyvin kauniita käsin tehtyjä fanarteja, mutta myös mitä mielenkiintoisimpia itse tehtyjä ginga-tuotteita.

Hopeanuoli-huppari

Figuurien uudelleen maalaminen on monelle fanille tuttua touhua. Näin figuureista saa juuri sellaiset kuin itse haluaa tai voi toteuttaa figuurin sellaisesta hahmosta, josta sitä ei vielä ole.

Hellyyttävä Gin-boksi. Tässä on veikeästi käytetty irtosilmiä niin, että ne sopivat kokonaisuuteen loistavasti.

Maalaus

Isis

isismasshiro.deviantart.com

isisindex.net

Isis on monille suomalaisille ginga-faneille varmasti enemmän kuin tuttu. Isiksen tunnistettava gingamainen tyyli, kaunis fanitaide ja hulvattomat parodiat ovat ilahduttaneet ginga-faneja jo ties kuinka kauan. Isiksen työt ovat sellaisia, jotka eivät katso ikää, ne ihastuttivat ja naurattivat silloin kun olin itsekin nuori ja niistä puhutaan edelleen. Sen lisäksi, että Isis piirtää paljon ginga-aiheista taidetta, hän on myös taitava pehmolelujen tekijä.

Pörröinen Gin

Komea John

Omat suosikkisi tekemistäsi ginga-pehmoista? Miksi? 

Oma suosikkini lienee se uusin John-pehmo, jonka myin ulkomaille. Se oli onnistunein.
Mitä mieltä olet virallisista GDW-pehmoista?
Eivät ole oikein makuuni, kun ovat liian "pallomaisia" ja aivan sikakalliitakin. Jos olisivat vähän enemmän oikean koiran muotoisia, kiinnostuisin.
Kuinka monta Ginga-pehmoa olet yhteensä tehnyt (suunnilleen, jos et tarkkaan muista) ja kuinka kauan olet niitä tehnyt?
14 pehmoa yhteensä. Olen tehnyt niitä noin vuodesta 2009.

Käsittämättömän suloinen Weed!

Onpas mukavaa nähdä Yukimurasta pehmo~

Recel

recel.deviantart.com

recel.fi

Olen maininnut Recelistä jo ainakin yhdessä tekstissäni, mutta koska lahjakkaita taiteilijoita ei voi tarpeeksi mainostaa: Recel on tunnettu varsinkin ginga-aiheisista upeista töistään joihin kuuluu kaikkea aina figuureista maalauksiin ja aidon kokoisiin patsaisiin. Recelin tyyli mukailee Takahashin tyyliä omalla, mutta tunnistettavalla tavallaan.

Receliltä tilaamani Gin-avaimenperä

Jokura

jokura91.deviantart.com

 Jokura on ehdottomasti taiteilija, jonka tulisi saada upeille töilleen enemmän huomiota. Jokura tekee tavattoman taitavia, huovutettuja ginga-hahmoja, jotka ovat kaikki omalla tavallaan sekä todella yksityiskohtaisia että huolella tehtyjä, mutta myös mahdottoman suloisia. Jokuran huovutetuissa hahmoissa on chibimäinen vivahde ja niiden söpöydelle ei ole rajaa. 

Mielettömän kaunis teos Goheista ja pienestä Ginistä!

Hougen ja Weed

Hervottoman suloiset tiikeriveljekset

 Kuinka kauan yhden huovutetun hahmon tekemiseen menee sinulta (suunnilleen)? 

Se riippuu yleensä koosta. Tuollaiset pienet avaimenperät vievät 3-6 tuntia, yksityiskohdat vievät aina aikaa. Isommat työt voivat viedä koko päivän ellei toisenkin, kuten tuo Gohei vei.

Mikä on oma suosikkisi tekemistäsi huovutetuista hahmoista? Mikä on ollut kaikista haastavin?
Jos nyt puhutaan näistä Hopeanuoli-töistä, Hougen-avaimenperä oli yksi suosikeistani Kai-veljesten lisäksi. Se oli myös yksi haastavimmista töistä kun kaikki laikut, arvet ja hampaat piti tehdä niin varovaisesti ja tarkasti. Lopputulos kuitenkin oli todella miellyttävä, että työ oli vaivan arvoinen. Koska se oli tilaustyö, oli vähän sääli lähettää se pois mutta pakkohan se oli. Olin iloinen saadessani siitä iloista palautetta kun se saapui perille. Myös Gohei kokonsa ja yksityiskohtien vuoksi oli todella haastava. Kasvojen yksityiskohdat, rypyt ja arpi sekä vaatteet olivat tukalat. Loppu tulos kuitenkin miellytti.
Teetkö huovutettuja hahmoja omaksi iloksesi vai tilaustöinä (vai molempia)?
Sanoisin sen näin: teen tilaustöitä omaksi ilokseni. Pidän huovuttamisesta mutta vielä enemmän siitä, kuinka ne tuovat iloa toisille. Tietenkin otan aina vähän kerrallaan tilauksia vastaan, koska olen laiskan puoleinen enkä kykene niin paljon tekemään. Tällä hetkellä tehtailen huovutustöitä ensi kesällä järjestettävään markkinatapahtumaan, jossa pääsen myymään niitä ja näkemään omin silmin, kuinka ihmiset töistäni ilahtuvat. Olenkin pian perustamassa omaa Facebook-sivua, josta ihmiset näkevät töitäni ja voivat pyytää tilaustöitä.

Nalleja!

Yksityiskohtia aikaisemmin nähdystä

Iso kiitos kaikille, jotka auttoivat minua tämän kanssa! ♥

Millaisia itse tehtyjä ginga-juttuja sinä olet tehnyt? Kommentoi!