Lemmikkihaastattelut: Shiba

Kyselin aiemmin arvonnan yhteydessä aihe-ehdotuksia, joista yksi kiinni näin alkuun mielenkiintoni siinä määrin, että aloin kontaktoimaan tuttuja koiranomistajia. 

"Gingaan ja akitoihin liittyvä. Esim. Gingan luomat oletukset akitoista vs todellisuus 🤣 itse sain karhukoiran sijaan tiikeriraidallisen sohvaperunan"

Laajensin hieman aihetta yleisesti Ginga-sarjojen luomiin yleiskuvauksiin roduista ja niiden omistajien kokemaan ja näkemään. Vaikka yhtäkään koiraa ei voi yleistää rodun pohjalta, kuka olisikaan parempi kertomaan kuin joku koira-arkea päivittäin näkevä?

Toivottavasti koette nämä haastattelut viihdyttäviksi! Hieman erilaista sisältöä välillä.

______________________________________________

Toru, 2-vuotias

omistajana Kaildemon

"Ginga-sarjassa shiboja ei nähdä valtavan paljon ja niiden persoonissa on jonkin
verran vaihtelua, mutta toistuvimmat piirteet lienevät dramaattisuus, äänekkyys ja
arkuus. Tunnetuimpana nostona Sasuke (GDW) kuitenkin toimii sarjassa
tietynlaisena comic relief-hahmona.”
Miten koet tämän kuvauksen vastaavan todellisuutta sinun omistamasi rodun
kanssa?
- Yllä mainitut piirteet ovat nähtävissä shiba inuissa, mutta aivan kuten kaikissa
koiraroduissa, on jokainen koira myös yksilö, eivätkä dramaattisuus, äänekkyys ja
arkuus ilmene läheskään jokaisessa koirassa. Siinä missä Ginga-sarjan Sasuke on
eräänlainen comic-relief hahmo, ei sen kautta tehty luonnehdinta rodusta ole väärä,
kun ottaa huomioon sosiaalisessa mediassa laajalti levinneen shiba-kiljunnaksi
kutsutun huudon, mutta tämä jättää puolestaan vähemmälle huomiolle myös rodun
alkukantaisen ja itsenäisen luonteen, johon myös vahva metsästysvietti kuuluu.
Vaikka shiba inu on paljon pienempikokoisempi kuin mm. akita inu, olisi siinä minusta
potentiaalia paljon muuhunkin - ehkäpä juuri sen tähden, kuinka pienikokoisesta
koirasta löytyy myös suuren koiran verran rohkeutta.
 

Mikäli tunnet Ginga-hahmoja: jos emme kiinnitä huomiota hahmon rotuun, osaatko
sanoa hahmon joka muistuttaa persoonaltaan enemmän koiraasi?
- Koska Toru omaa myös äärimmäisen hassuttelevan, kuin myös ylvään, itsenäisen
piirteen, koen että se voisi olla sekoitus joko Sasukea ja Giniä, tai GB:tä ja Giniä.

Ovatko Ginga-sarjat inspiroineet sinua koirarodun valinnassa vai toimiko jokin muu
asia kimmokkeena herättämään mielenkiintosi?
- Ginga-sarjat toivat japanilaiset koirarodut tietoisuuteeni jo lapsena, mutta lähdin
harkitsemaan sellaisen hankintaa vasta silloin, kun olin varma, että rotu on
oikeanlainen minulle myös luonteensa puolesta. Vaikka koin shiba inun
ulkonäöllisesti viehättäväksi, keskityin koiran hankinnassa siihen, mikä olisi sopivin
minulle luonnehdintansa perusteella.

Miten kuvailisit sinun koirasi persoonaa?
- Toru on 2-vuotias uros. Hän on suuremmoinen yhdistelmä hassuttelua, ilkikurisuutta,
itsenäisyyttä ja ylväyttä. Toru on kiltti ja hellä luonne, mutta on noin 2-vuotiaana
koirana vielä selvästi keskenkasvuinen ja sen tähden välillä myös haastava.
Alkukantaisena ja sen kautta itsenäisenä koirana Toru tekee monia valintoja asioiden
ja ympäristön suhteen itsenäisesti, jolloin tarvitsee johdonmukaista ja kärsivällistä
johdatusta. Toru on myös sosiaalinen yksilö, mikä tarkoittaa, että se tykkää leikkiä
toisten koirien kanssa, mutta isommassa porukassa vetäytyy mielummin omaan
rauhaansa. Toru on ystävällinen kaikille, mutta kiintyy selvästi enemmän niihin, jotka
se valitsee omikseen.

Oliko värityksellä sinulle merkitystä, kun valitsit koiraa?
- Ei. Shiba inu on niin suosittu koira, että koin olevani onnekas saadessani
ylipäätänsäkin pennun.

Miksi juuri japanilainen koirarotu?
- Koen japanilaisten koirarotujen sopivan minulle niiden itsenäisen luonteen ja
älykkyyden takia.

Onko jokin luonteenpiirre tai muu asia tullut sinulle yllätyksenä tai haasteena?
- Koko kaksivuotinen matka on ollut täynnä yllätyksiä Torun kanssa. Hän on ollut
melkoinen viikari pienestä pitäen, ja koska Toru on ensimmäinen koirani, on koiriin
erikoistuneen puolisoni tuki ollut korvaamaton.

Miten helppoa tai vaikeaa tämän koirarodun hankkiminen oli sinulle? Teitkö paljon
taustatutkimusta vai sattuiko sopiva tilaisuus kohdalle?
- Haaveilin shiba inusta noin viitisen vuotta, mutta itse hankinnassa meni vain noin
puolisen vuotta silkan hyvän onnen tähden. Normaalisti shiba inun hankintaan ja
pennun odotteluun saattaa vierähtää 1-2 vuotta, ja lähetin itsekin hakemuksia noin
viidelle kasvattajalle.

Oletko omistanut muita koiria? Pystytkö vertailemaan olennaisia eroja tässä rodussa johonkin muihin rotuihin nähden?
- Toru on ensimmäinen koirani. Minulla oli kissa 18 vuotta, jonka kanssa myös
kasvoin, ja koin tämän perehdyttäneen minua myös shiba inun omistukseen tietyllä
tapaa.

Shibaa kuvataan monesti koiraroduista lähiten kissaa muistuttavana persoonana sen itsetietoisuuden, siisteyden ja mukavuudenhaluisuuden vuoksi. Allekirjoitatko tämän?
- Allekirjoitan. Mikäli Toru viettää aikaa toisten koirien kanssa, saattaa se jossain
kohtaa vetäytyä omiin oloihinsa porukalla pörräämisen sijasta, ja viettää paljon aikaa
omissa oloissaan myös kotona. Torulle on tyypillistä pestä tassunsa tarkoin, eikä se
kävele tai leiki mielellään lätäköissä. Hän ei myöskään välitä lainkaan uimisesta.

Kurkkausnurkkaus: Bandain GNG-figuurisetti (2026)

 

(Oon kaiketi viimeinkin ylittänyt sen maagisen ikärajan, jossa cringet Touko Pouko -henkiset termit alkaa olla hauskoja. Pahoittelut... mutta ei oikeestaan kuitenkaan.)

Noniin näitäpä täällä nyt sitten olisi ja jopa kolmannella yrityksellä sain sellaisia kuvia ulos, että niitä kehtaa laittaa yhtään mihinkään esille. Suomen talvi ja harvinainen valoilmiö nimeltä aurinko eivät olet ystäviä.

Pääsääntöisesti nää mun arviot on lähinnä omia fiilistelyjä ostetuista oheistuotteista, mutta toimii kans jonkin verran informaationa, vertailuna ja sellasena tietynlaisena "onko sen arvoista ostaa" pohdiskelijoiden tukena. Mutta ensisijaisesti, koska näitä tuotteita ei ole vielä monella Suomessa niin pääsen kertomaan ja ennen kaikkea näyttämään niitä nyt vähän enemmän kiinnostuneille.

Aloitetaan koosta, koska se vaikuttaa olleen monelle tosi iso ylläri. Bandain uusi setti on pienimmästä päästä mitä ollaan tämän vuosituhannen puolella nähty. Rinnalla vertailuna vasemmalla So-Ta Studiosin Gin ja oikealla Bandain aiemmasta (1986-1987) tehdystä setistä isompi Gin variaatio. Eli jos mokomia löytyy hyllystä, niiden perusteella pystyy hahmottamaan miten tolkuttoman pieniä nämä kaverit todellisuudessa on.

Yleisesti ottaen: pienemmät figuurit on n. 3cm luokkaa ja hitusen isommat on 4cm paikkeilla. Jokaisella figuurilla on oma mallinsa, mikä on tosi kiva. Kokoeroa en silti ihan täysin ymmärrä, eikö ollut miiiitäään mahdollisuutta tehdä niitä vastaamaan hieman enemmän toisiaan? Vai onko niissä haluttu nojata vähän erilaisten lajien ja niiden kokoerojen puoleen? 

Moni on aikalailla taipunutkin siihen, että tässä koossa potentiaaliset virheet ja derppeilyt hyväksytään herkemmin - ja eihän nämä gashaponit ole kovin kalliita oikeasti. Niiden hinta masiinasta ostettuna on 400 jeniä (n. 3-4€) /kpl, joten hinta-laatu -suhde ei ole mikään ihan kammottava. Silti... onhan niissä vähän toivomisen varaa. Alussa, kun näistä alkoi nähdä enemmän kuvia oli ensimmäinen reaktio ainakin omalla kohdalla (ja varmaan aika monen muunkin) se, että Akame ei luojan kiitos näytä niin perseeltä kuin mitä sen epäedustava promo-kuva ennusti. Huono kuvakulma veti sen ihan törkeän alas omalla hankintalistalla, mutta se oli aikalailla ainoa. John sen sijaan näytti promokuvissa tosi, tosi hyvältä ja se oli omien suosikkien listalla siihen asti, kunnes siitä vilahti jotain kuvia, joissa sen kaula näytti sivusta kuvattuna tosi luonnottomasti kiinnittyneeltä. Onneksi tässäkin oli kyseessä huono kuvakulma ja pussin heijastamisen luoma illuusio... tai sitten oma yksilö vain näytti jotakuinkin normaalilta.

Joten aloitetaanpa Johnista. Tämä figuuri menee yhä edelleen omien suosikkieni kärkeen, varsinkin sen kasvojen haastavat yksityiskohdat on jopa tähän kokoon nähden tehty oikeastaan yllättävän onnistuneesti. Sen asennossakaan ei oikeastaan ole valittamista, ainoana hämmennyksenä itselle ja varmaan monelle muullekin on tosin tullut tuo vaalea karvakaulus, johon tumma väri ei jatku jostain syystä. John näyttää kivalta, itseltään ja saa jopa anteeksi sen, että minun yksilölläni on ruskeaa väriä livahtanut jostain syystä täplän verran jalkaankin.. kauneusvirheitä näissä figuureissa auttamatta on, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Joten siirrytäänpä sitten Giniin. Tykkään Ginin posesta ja punaisesta kaulapannasta tosi paljon - siinä on sellainen nostalginen manga-viba. Ginin ja myös Rikin hännät on tehty kivasti kiepille. Oikeastaan minkään figuurin kohdalla värivalintojen puolestakaan ei ole moitittavaa. Maalauksen tarkkuus ja ne kuuluisat kauneusvirheet kuitenkin loistavat tässä figuurissa paikoin. Ginin pantaan on jopa maalattu pieninä yksityiskohtina pannan metalliset pallot.

... jonka takia ihmettelen valtavasti miksi Bandai on tehnyt valinnan jättää näistä figuureista arvet maalaamatta. Yksityiskohdat tuntuu onnistuvan tietyissä kohdissa, miksi ne jätettiin näin olennaisista? Jokaisen hahmon silmät on aivan tolkuttoman tarkat.

  

En ole vielä päässyt vertailemaan useamman figuurin osalta, mutta vaikuttaa, että oman Ginini suu derppaa kiinnityskohdasta ihan extrapaljon ja se on vähän creepy. En tykkää siitä.

Riki on.. haastava hahmo siitä, että se ei lukeudu edes hahmona suosikkeihini, mutta koska se on hahmo jonka oheistuotteet ovat aina keräilypiireissä ja fandomissa haluttuja, haluan luonnollisesti senkin kokoelmiini. Varsinaisesti prioriteetti se ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Sen design on kiva, erottuva ja se on merkittävässä roolissa oleva hahmo. Siksi ehkä tunnen pientä pettymystä siitä, että tästä figuurista puuttuu jokin tietty Rikimäisyys? En ole ihan varma johtuuko se arpien maalaamattomuudesta vai kokonaisuudessaan vain siitä, että tämä figuuri on toteutettu hyvin pehmeänä ja akitamaisena. Siitä puuttuu tietynlainen särmikkyys, joka korostuu muissa Rikistä tehdyissä figuureissa. Sellainen karismaattinen ylväs asento ja keskittyneen vakava ilme. Tämä Riki on vain kotikoira.

Rikissä tämä lähes kaikkiin hahmoihin oletuksella tarkoituksella pönötys-asento alkaa jo vaikuttamaan ja se näyttää hivenen hölmöltä. Figuurisarja on nimetty ならぶんです。jonka ymmärsin tarkoittavan jotakuinkin "ne asettuvat riviin". Esim. Digimonista samantyyliset figuurit voi asettaa jonoksi.

Ah, Akame... hahmo joka jää aina jonon hännille, koska se on selvästi tarpeeksi suosittu valinta hahmoksi, mutta tylsä toteutus, koska se on vain valkoinen koira. Tähän figuurin suhtautuminen on sellainen hieman katkeransuloinen, koska Bandai jätti vanhasta setistä Akamen tekemättä. Ja nyt kun se saatiin vihdoin mukaan, oli se alkuun kaikista eniten Caveman Spongebob-meemillä viitattu figuuri. En varsinaisesti vihaa tätä figuuria, se näyttää onneksi paremmalta livenä kuin epäedustavassa promo-kuvassaan, mutta sen pönötys on silti jotenkin vähän epäluonnollisen näköistä tietyistä kulmista. 

Kun avasin paketin minulle ehkä isoin yllätys oli se, että toisin kuin kaikki muut Akamesta tehdyt figut, tämä figuuri ei ole pohjaväriltään valkoinen vaan taittaa aika selkeästi harmaaseen. Olen toisaalta siitä tosi kiitollinen, koska se on paljon helpompi kuvata tämän ansiosta. Jollakin omituisella tavalla harmaa sävy jopa miellyttää silmää enemmän.

En ole ihan varma onko minulla kauheasti mainittavaa Benistä, se tuntuu onnistuvan figuureissa melkein poikkeuksetta aina. Näyttää itseltään ja näyttää hyvältä. Simppeliin designiin nähden on kyllä vähän surullista nähdä noin paljon suttua yksittäisissä maalatuissa kohdissa. Sen nenä on onneksi muotoiltu erikseen, koska muutoin sitä ei kyllä erottaisi joukosta.

Benizakura taisi olla monelle iloinen yllätys, koska se ei ole loistanut oheistuotevalinnoissa juuri koskaan. Jos arpien maalaamattomuus jätetään tässäkin figuurissa sivuun (olkoonkin, että ne tekevät nimenomaan hahmoista tunnistettavia ja uniikkeja), minulla ei ole tästäkään oikeastaan mitään pahaa sanottavaa. Verrattuna aiempaan Bandain Benizakuraan, tämä on itseasiassa mielestäni paremmin hahmoa ja rotua kuvaava. Tosa-koirat saavat olla hieman raskaampia ja leveämpiä kavereita, kuuluu asiaan. Taistelukoirana hyväksyn jopa pönötysasennon sille sopivaksi.

Hauskana pikkulisäyksenä näillä figuureilla muuten on anturat. Niitä on tosi haastava kuvata kylläkin...

Perinteiset yleisimmin kysellyt tähän loppuun:

Mistä niitä saa?
Tällä hetkellä lähinnä Japanista, Gashapon-automaateista, josta ne ovat nopeasti löytäneet tiensä myös Japanin myyntialustoille, kuten Mercariin. Figuureita myydään niin yksittäisinä kuin täysinä setteinäkin satunnaisesti.

Mitä ne maksaa?
Yksittäiset figuurit automaateissa on olleet 400 jeniä (n. 3-4€). Täydet setit on pyörineet melkolailla siinä 20€ paikkeilla, mutta valitettavasti Japanin ulkopuolelle niitä tuodessa mukaan tulee aina verot, palvelumaksut ja postikulut, jotka todennäköisesti nostaavat hintoja, kun/jos ne löytävät keräilijöiden myötä tietään myös hiljalleen Japanin ulkopuolelle. 

Worth it?
Worth it, jos saat aikalailla normaaliin hintaluokkaan. So-Ta Studion figuurit on näiden rinnalla edullisia, mutta laadukkaampia ja isompia. Mutta onhan nämä söpöjä pieniä.