Weekly Shonen Jump 49/1985
Palkkapäivän koittaessa, minulle tuli sellainen "nyt ostan jotain Gingaan liittyvää"-fiilis ja menin ja ostin sitten eBayssa jo jonkin aikaa pyörineen GNG-kannellisen Shonen Jumpin, joka minulta puuttui. Tämän myötä minulta puuttuukin sitten enää yksi GNG-kannellinen lehti, jonka saan toivottavasti hyppysiini vielä jonakin kauniina päivänä. Värimaailmat näiden yksilöiden kansissa ovat jotain aivan mieletöntä, ihan silmä lepää. Tälläiset värikkäät, julistemaiset toteutukset ovat ihan silkkaa silmäkarkkia, mutta niin oli lehti itsessäänkin, sillä se sisälsi paljon rakastamiani punasävyisiä sarjakuvasivuja GNG:stä.
Shonen Jumpeja olen hehkuttanutkin jo useaan otteeseen, sillä pokkarit eivät vain yksinkertaisesti vedä vertoja sille, että kyseessä on lehti, jossa sarjaa on julkaistu aivan ensimmäisen kerran. Sivut ovat valtavia verrattuna siihen mitä on tottunut ja kaikki yksityiskohdat hivelevät silmiä. Puhumattakaan värillisistä sivuista, kuten nämä punasävyiset ihanuudet sekä tietysti harvinaisempaa herkkua näissä lehdissä olleet täysin värilliset sivut. Mitä enemmän olen saanut näitä lehtiä käsiini sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen, että nämä kipuavat jatkuvasti ylemmäs kokoelmani upeimpina yksilöinä. Voisi kaiketi sanoa, että siinä missä minulla ei ole tavalliseen mangaan oikein ehtinyt tulla mitään kiintymystä tai sen suurempaa WOW-elämystä niin Shonen Jumpit ovat ehdottomasti enemmän kuin kasa paperia kansien välissä enkä keräile niitä enää niinkään keräilemisen ilosta tai oikeastaan pahemmin edes ajattele niiden keräilyarvoa. Näiden lehtien hypisteleminen tuottaa paljon suurempaa iloa kuin niiden hyllyssä koristeena nököttäminen.
Lehdestä löytyi myös jälleen jonkinlainen mainos tälläisestä vuosipäivän kunniaksi tehdystä paidasta. 100th Anniversaryn ajateltiin muistaakseni viittaavan siihen miten monta lukua sarjaa on tullut tai vastaavaa. 1984 vuoden Shonen Jumpissa oli myös mainos hyvin samanlaisesta paidasta, ettei kyseessä olisi ollut peräti sama?
Tämän lisäksi lehdessä oli perinteisiä mustavalkoisia mangasivuja ja punasävyisiä sivujakin oli harmillisen vähän tällä kertaa. Tapani mukaan bongailin kuitenkin kaikenlaista muuta lehdestä.
En oikein saanut selvää, onko tämä kyseinen nyt sarjakuvasivuja julisteen muodossa vai ihan vain juliste, mutta kyseistä sarjaa oli heti alussa värillisenä ja ensimmäinen sivu oli juurikin tälläinen julisteen tavoin auki vedettävä.
Dragon Ballia, kyllä kyllä.
Violetilla musteella painettuja sarjakuvasivuja löytyi myös tällä kertaa ja tämä väriyhdistelmä näytti oikein hyvältä. Aikaisemmin näin ja esittelinkin sinisellä painettuja sivuja, joiden väri jotenkin särähti ikävästi silmääni.
Herra YK:ta olikin jo ehtinyt tulla ikävä. Lisäksi oikealla sarja, jonka jälki muistutti paljon Rumiko Takahashin (Ranma½) tyyliä, mahtaisikohan olla?
Kummallisuuksia.
Kummallisuuksia.
Ja tähän loppuun vielä kollaasi kaikista GNG-kannellisista Shonen Jumpeistani.
Tuo tyyliltään erehdyttävästi Takahashi Rumikon teoksia muistuttava sarja on Matsumoto Izumin taiteilema Kimagure Orange Road. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen. :) Hokuto no Ken oli aikanaan äärimmäisen suosittu, joten ei ihmekään, että se on saanut noinkin komeita värisivuja.
VastaaPoistaKiitos! Sarjan ihmishahmoissa oli toisinaan hyvin paljon samoja piirteitä kuin Rumikon, mutta kun tuota nyt jälkeenpäin tarkemmin katsoo, niin niitä ei ole loppujen lopuksi kuin silloin tällöin. Hokuto no Kenhän se olikin! Nimi oli tuttu, mutta en ole sarjaan pahemmin tutustunut, joten ei tullut heti mieleen. Komeaa ja yksityiskohtaista jälkeä kylläkin.
PoistaNäinpä. Kummassakin esimerkkikuvassasi komeilee kanjeilla "Hokuto no Ken", joten jos 80-luvun liki toisiinsa sulautuvat piirrostyylit vaikeuttavat eri sarjojen tunnistamista, teksteistä löytyy kielitaitoisille paljon apua. :) Nyt kun tarkemmin katsoin, Kimagure Orange Roadinkin näytesivulla mainitaan naishahmon sukunimi Ayukawa, joten viimeistään tuosta olisin voinut johtopäätöksen tehdä~
PoistaTämä totta! :) Itselläni ei valitettavasti tuota kielitaitoa ole juuri nimeksikään japanin kanssa, mutta tottahan toki tuon olisi voinut jotenkin netistä selvittää. Kiitos kuitenkin, mukavaa kuulla näistä sarjoista vähän lisää, kun itselleni on paljon tutumpia nämä suomennetut sarjat.
PoistaEipä kestä, kiitos näistä hienoista maistiaiskuvista. :) Itse olen vuosien varrella huomannut, että japanin kielen taitoni on kehittynyt kuin itsestään eri sarjoja seuratessa, vaikka en ole kieltä varsinaisesti opiskellutkaan. Kolmen kuukauden työjakso Japanissa oli unelmien täyttymys, ja sain kielitaidostani paljon hyvää palautetta. Näistä Jumpeista olen haaveillut jo kymmenen vuotta, mutta koska en omista PayPal-tiliä, niiden hankkiminen taitanee olla käytännössä mahdotonta.
Poista-Lycaon (...aina se nimimerkki unohtuu, hups. Anteeksi ohi aiheen kommentointi.)
Olepa hyvä! :) Itsellenikin on japania mennyt jonkin verran päähän animesarjojen ansiosta, mutta ainoastaan suullisesti, tekstiä en osaa, tunnistan vain hassun muutaman merkin. Sinällään hassua, ruotsista en osaa edes sen vertaa, vaikka on pakollisena tullut opiskelua niin peruskoulussa kuin lukiossakin :D
PoistaEi täysin mahdotonta, Ginga.fi-kauppaan näitä eksyi jonkin aikaa sitten ja näyttäisi siellä edelleen olevan yksi ja sekin alennuksessa (http://ginga.fi/oheiskirjat-c-1_15/shounen-jump-vol-171985-p-910.html). Ebay on kuitenkin hyvä kansainvälisenä kaupantekopaikkana ja siellä on yleensä paljon paremmat mahdollisuudet löytää etsimänsä. PayPal-tili on kuitenkin ilmainen ja sitä voi käyttää ihan suomalaisen pankkitilin kanssa, joten suosittelen lämpimästi.
Ei haittaa aiheen ohi kommentointi, mukavaa keskustella tälläisistä :D
Kappas, ruotsin kanssa on käynyt samoin minullakin, vaikka siitä taisin myös lukiossa jotenkin kummassa kiitettävin arvosanoin suoriutua. Luetunymmärtämiseni on melko vahvalla pohjalla, mutta tekstin tuottaminen onkin sitten nykyään jo lähes ylivoimaisen haastavaa - sanat eivät vain millään jää päähän. :D Japania puolestaan ymmärrän sen verran hyvin, että voin katsoa animea huoletta ilman tekstityksiä, ja (furiganoilla varustetun) mangan lukeminen sekä arkinen kanssakäyminen sujuvat luontevasti. Aihekohtainen kiinnostus taitanee ainakin minun kohdallani korreloida suoraan oppimistulosten kanssa. :')
PoistaVoi, kaunis kiitos Ginga.fi-kaupan linkistä, tuote lähti oitis tilaukseen! :) Jumppien kanssa on se hyvä puoli, että nuorille suunnattuna lehtenä siitä löytyvät myös furiganat, joten pääsen nauttimaan sisällöstä täysin siemauksin. ^_^
-Lycaon
Nämä Shonen Jumpit ovat kyllä todella nättejä, toivottavasti itsekin saisin joskus hankittua jonkun näistä kokoelmaan. Osaatko yhtään sanoa, missä hintahaarukassa nämä lehdet yleensä liikkuvat?
VastaaPoistaNämä ovat kieltämättä aivan mahtavia, toisinaan hintavia, mutta mielestäni myös sen arvoisia!
PoistaOman kokemukseni mukaan ne pyörivät siinä 25-60€ paikkeilla, nämä ovat tosiaan puhelinluettelon kokoisia, joten toimituskulut nostavat hintaa, vaikka lehden itsessään saisi suhteellisen edullisesti. Olen ostanut omani lähinnä eBaysta, mutta mitä olen tässä seuraillut tilannetta, niin japanilaisesta huutokaupasta ne voivat irrota melko edullisestikin (pari on tainnut olla 10-20€ paikkeilla, mutta sitten tulee vielä toimituskulut ja välityspalkkiot päälle). Tämä ensimmäinen Shonen Jump, jossa GNG:tä julkaistiin ensimmäisen kerran (kuvassa vasemmalla ylhäällä) on ilmeisimminkin kaikista arvokkain ja eBayssa siitä on pyydetty jopa 100€, mutta omani onnistuin nappaamaan kokonaisuudessaan Yahoo!Japanista 30€ pintaan toimituskuluineen ja välityspalkkioineen.
Mistähän sarjasta Herra YK on.. Näiden tekstien jälkeen hänestä on tullut jotenkin hirveän symppis.. :D
VastaaPoistaRupesin googlettelemaan ja ilmeisesti herra YK on sarjasta nimeltään Kochira Katsushika-ku Kameari Kōen Mae Hashutsujo x)
PoistaSilmäkarkkia?
VastaaPoista