tiistai 2. joulukuuta 2014

Fanihaastatteluja

Sekä kalenterin luukku nro 3.

Minua on jo muutamaankin otteeseen pyydetty haastattelemaan muita ja tällä kertaa erikoistoiveena oli nimenomaan, että haastattelisin hyvin erilaisia faneja, joista monet ovat ns. hiljaisia, vähemmän näkyvillä olevia faneja. Tämä haastattelu oli aika yleisellä tasolla aihetta koskeva, syventymättä mihinkään tiettyyn asiaan.

Kiitos kaikille, jotka osallistuivat tähän haastatteluun!
___________________

Haastattelukysymykset:
Nimesi (tai nimimerkkisi) ja ikäsi?
1. Mikä oli ensimmäinen sarja, johon tutustuit. Oliko se manga vai anime ja minkä ikäinen olit tuolloin?
2. Mikä Gingassa koskettaa juuri sinua? Mikä sai sinut innostumaan siitä?
3. Mistä Takahashin piirtotyylistä pidät eniten (voit antaa esimerkin sarjasta) ja miksi?
4. Minkä Takahashin teoksen haluaisit suomeksi?
5. Mikä on mielipiteesi keräilystä?
6. Oletko kiinnostunut muista anime- tai mangasarjoista, mistä?
7. Millaiseksi faniksi koet itsesi? (Esim. oletko paljon äänessä ja näkyvillä vaiko hiljainen fanittaja? Miten näytät fanitustasi ulospäin?)

Ainulii, 13
1. Ensimmäinen sarja oli muistaakseni Hopeanuoli ja anime, olin noin 11 vuotta.2. En oikein tiedä mikä minua koskettaa siinä se vain on niin mahtavaa ja saa minut aina hyvälle tuulelle!
3. Tykkään ehkä eniten piirtotyylissä Weedistä.4. Haluaisin suomeksi Yamato mangat.5. Omasta mielestäni keräily on mukavaa ja kivaa, aina kun näkee jossain gingaa mitä itsellä ei ole se on vain pakko ostaa!
6. Kerään tämän lisäksi Neiti Koumea, Chi's sweet home:a, Gonia, Wolf's rain:nia ja Kirjeitä koirien taivaasta.7. No olen aika äänekäs fanittaja luen koulussa gingaa, puhun siitä aika paljon, ja muutenkin se näkyy kuviksesta ja melkein kaikesta mahdollisesta askartelusta mitä teen.
Jonna, 25
1. Tutustuin ensimmäiseksi Ginga Nagareboshi Giniin eli silloiseen Hopeanuoleen, kun olin 10-vuotias. Tämä taisi olla vuonna 1999... Lainasin Hopeanuolen 4-videon serkuiltani kyseisenä vuonna. Video ei ollut kelattuna alkuun ja ensimmäinen näkemäni kohtaus oli Ginin ja Benizakuran välinen dialogi ja taistelu. Muistan kylmien väreiden kulkeneen tenavan ihollani, kun katsoin tätä kohtausta. Se oli menoa siitä hetkestä tähän päivään asti...
2. Ehkä suurin innostus lähti siitä miten omistautuneita tehtävälleen koirat olivat. Tietenkin taustalla vaikuttivat vahvasti se, että sarja oli mielestäni hyvin piirretty ja hahmoina toimivat koirat, joita olen aina rakastanut. En ole koskaan ollut shoujo-sarjoista tykännyt erityisesti, joten "äijä'"-meininki iski paremmin. Mikä taas innostaa jatkamaan sarjan perässä kulkemista on vaikeampi vastattava... Onko kyse sitten lapsuuden nostalgiasta joka palaa yhä voimakkaasti vaiko sitten halu päästä selvittämään miten Ginga-saaga lopulta päättyy. Tämä jääköön arvoitukseksi.
3. Gingan alkuperäinen manga-tyyli on ollut aina mieleeni, mutta en ole pannut pahakseni Shin Gaidenin tyyliäkään. Alkuperäisessä on se nostalgia ja mieltä lämmittävä 80-luku. Shin Gaidenissa taas tyyli on kehittynyt ja useimmat rodut ovat saaneet lisää tunnistettavuutta.
4. Näitä on monta, mutta päällimmäisenä mielessäni ovat Shiroi Senshi Yamato ja Byakuren no Fang. Yamato on kuitenkin Yoshihiron ensimmäisiä sarjoja ja tahtoisin tutustua tähän paljon lähemmin. En viitsi mainita Orionia tai Akamea, sillä nämä seuraavat sitten GNG:iä ja Weediä jalanjäljissä jo väkiseltäänkin.5. En näe keräilyssä mitään pahaa. Päinvastoin, on hienoa jos ihmiset innostuvat jostain (niin kauan, kun se ei mene yli rajojen). GNG-tavarat ovat niin arvossaan, ettei kovin monella ole varaa niitä hankkia. En ole itse erityisemmin keräilijä, hankin vain sellaisia asioita joihin minulla on varaa ja jotka ovat minulle erityisiä. Alan olemaan muutenkin siinä iässä, ettei järki salli käyttää 500€ pehmoleluun tai c-kasettiin. Teetän mieluiten custom-pehmon jonain päivänä ja kohtuuhintaan.
6. Tällä hetkellä katsottavissa animeissa löytyy ainakin Psycho Pass ja Seitokai Yakuindomo. Jo katsottuihin suosikkeihin kuuluu Hellsing Ultimate, Higurashi no naku koro ni, Umineko no naku koro ni ja Corpse Party. Elokuvissa taas Ghiblin tuotanto ja Tokyo Godfathers. Mangasuosikki on Nana. Seitokai on ainut "huumori" sarja, joka jaksaa seurata. Tähänkin ehkä vaikuttaa suora pervous ja häpeilemättömyys, joka on ennenkuulumatonta Japanissa. Useat näistä sarjoista ovat taas goreen painottuvia ja vakavia. En jaksa kiinnostua jatkuvasta pelleilystä ja "kevytmielisyydestä". Usein kiinnostun myös animeista, joissa piirrostyyli on hyvin yksityiskohtainen ja jopa "realistisen rumaa". Kaiken ei tarvitse olla ylisöpöä ja kaunista.
7. Olen aina ollut itsenäinen fanittaja. En erityisemmin tuo itseäni yhteisöissä esille vaan seuraan muita sivusta. Nuorta verta on niin paljon, etten enää pysy kaikessa perässä ja jätän siis estradin muille. Korkeintaan faniuteni tulee esiin mangaa keräämällä ja piirtämällä. Koulussa kellekään toverilleni ei ole jäänyt epäselväksi mikä on piirrosaiheeni.

Tuomas, 24

  1. Ensimmäinen oli Hopeanuoli-anime, jota oli tuolloin saatavissa vain sinä - sanotaanko nyt kohteliaasti vaikka - nostalgisena VHS-versiona. Olin vain päiviä aikaisemmin aloittanut koulun, kun luokkakaverini hehkutti kyseistä sarjaa ja kutsui katsomaan sitä. Siitä sitten säästämään viikkorahoja ja hakemaan kasetit yksitellen kaupasta sitä mukaa kun rahaa oli.
  1. Yhteinen taival erityisesti Hopeanuoli-sarjan kanssa alkaa olla sen verran pitkä, että tarina ja sen käänteet koskettavat itsessään. Olin kuitenkin jo ennen sarjaan tutustumista jonkinlaista kohderyhmää, sillä olen ollut aina erityisen kiinnostunut karhuista ja niiden suhteesta muihin petoeläimiin. Hopeanuolessa on läpitunkeva bushido-henki koko ajan läsnä, ja muiden eteen uhrautuminen on toki aina liikuttavaa. Sarjassa koskettavat osin samat asiat kuin lapsena, mutta ne ovat saaneet rinnalleen uusiakin asioita sitä mukaan kun on itse saanut ikää. Pakko lisäksi myöntää, että fiktiivisen piirroskoiran kuolema saattaa ottaa yllättävän koville isollekin miehelle! : D
  1. En ole näistä oikein perillä. En ole oikeastaan koskaan ollut kovin kiinnostunut Weedista tai Orionista ylipäätään – ainakaan toistaiseksi. Mitä nyt Weedia olen lueskellut, niin piirrostyylinä valintani osuu ehkä lopulta Hopeanuoleen. Menee varmaan vähän tuttuuspisteillä, mutta menköön. Animenahan Hopeanuoli oli huomattavasti miellyttävämpää katsottavaa kuin Weed.
  1. Tunnen aika heikosti Takahashin tuotantoa. Jos Orionia ei ole vielä suomennettu (?), niin se sitten. Ehkäpä jonain päivänä saan koottua itseni lukemaan tarinaa pidemmälle vanhojen hahmojen kuolemista huolimatta.
  1. Mikäpäs siinä. Olisin varmaankin aikoinaan itsekin niin tehnyt, jos tavaraa olisi ollut paremmin saatavilla. Muistaakseni Ginga-tuotteiden markkinat olivat melko tukkoiset kymmenisen vuotta sitten verrattuna siihen, mitä ne nopealla vilkaisulla näyttäisivät olevan tänä päivänä. Harrastan sellaista säännöllisen epäsäännöllistä ja koko lailla maltillista keräilyä itsekin, vaikkei kohde olekaan Ginga-saaga.
  1. En tunne genreä yhtään, mikä ei ehkä tässä vaiheessa enää jaksa yllättää. Ei siinä ole mitään periaatteellista tai tietoista, en vain koskaan Hopeanuolen kautta löytänyt sellaista anime-/mangamaailmaa, johon olisin päässyt sisälle. En oikeastaan edes miellä Hopeanuolta animeksi ja mangaksi, koska en osaa asettaa sitä kontekstiin. Ymmärtääkseni mangan maailmasta löytyy melkeinpä jokaiselle jotakin, sen verran mielenkiintoisista ja toisaalta vähän arkisemmistakin juonista olen genreen perehtyneen ystäväni suusta aikoinaan kuullut. Olen laiska etsimään mitään uutta, mutta en pidä mitenkään mahdottomana ajatusta, että sieltä suunnalta vielä jotain viihdyttävää löytyisi.
  1. Yleisesti ottaen fanitukseni varmaan näkyy, sillä miellyin jo esiteininä bändipaitoihin. Käytän sellaisia edelleen puolitahallisen tilannetajuttomasti. Ginga-fanius ei taas näy niinkään ulospäin ja oman ”fanitukseni” kohdistuu juuri Ginga Nagareboshi Gin-osastolle, joten en sillä tavalla pidä itseäni minään Ginga-experttina tai hc-fanina. Vuosien varrella minulle on muodostunut kuva, että Hopeanuoli on omalle ikäluokalleni ja vähän vanhemmille varsin tuttu, mutta muutamia vuosia nuorempien keskuudessa sitä ei tunneta yhtä hyvin. Aikanaan oli erikoista huomata Weed-animen julkaisun seurauksena jonkinlaisen ”uuden sukupolven” esiinmarssi, jonka edustajat saattoivat vaikkapa bussissa takanani istuen keskustella siitä, kumpi on parempi sarja, ”Weed vai Hopsu”. Tällainen tilanne sai minut tuntemaan itseni ensimmäistä kertaa elämässäni vanhaksi :D
Kata, 16

1. Tutustuin ensiksi Hopeanuolen leikattuun animesarjaan. Olin muistaakseni joku 6-7 vuotias.
2. No pienempänä innostuin tottakai sarjasta, koska siinä esiintyi koiria. Nykyään pidän gingasta, koska se antaa viihdykettä elämälleni. Hahmot, juonet, kaikki aivan upeita.
3. Pidän enemmän GDW tyylistä. En väitä, että GNG tyyli olisi huono, mutta ehkä siinä GDW'ssä on enemmän sitä manga tyyliä.
4. Halusin aivan ensiksi Gamun suomeksi, mutta nyt kun se julkaistaan suomeksi, niin olisihan se Ginga Densetsu Anju To Jiromaru ihana saada myöskin suomeksi.5. Pidän keräilystä, itsekkin keräilen ginga oheistuotteita. Nyt keräily on jäänyt kylläkin vähemmälle & nyt kerään aktiivisesti näitä suomijulkaisuja.6. Onhan näitä muitakin mm. pokémon on yksi suosikkini ja keräilen siitäkin mangaa nykyään. Ginga on kuitenkin se ykkönen.7. Pidän itseäni aktiivisena fanina. Seuraan monia ginga aiheisia sivuja, foorumeita sekä blogeja joka päivä joko koneen tai kännykän kautta. Kuten sanoin, keräily on jäänyt vähemmälle hyvistä syistä, mutta suomijulkaisuja kyllä keräilen kun niitä ilmestyy kauppoihin.

Saga, 16


1. Hopeanuoli Suomidubbi, katsoin sen silloin 7-vuotiaani siskoni kanssa

2. No, katsoin sitä kun olin 7-vuotias ja minun on myönnettävä että se oli hieman pelottava pikkulapselle mutta kun katsoin sitä enemmän niin rakastuin Hahmoihin ( Varsinkin kain veljeksiin ) ja Aloin seuraamaan sarjaa ja ostamaan sen tuotteita. se kun oli ykkös lempi mangani ja Anime

3. RAKASTAN KAIKKIA! koska en osaa päättää ja rakastan taiteilijana monia tyylejä
4. No Gingan kaikki suoraan sanottuja, ihan kaikki
5. Se on mukavaa kunhan sitä ei ota liian vakavasti ja tuhlaa kaikkia rahojaan keräilytavaroihin

6. OLEN! Nichijou, Dramatical Murder, Hetalia, Kill me Baby, Madoka Magica, Naruto, Kuroshijtsu, SNK, Frozen Maiden, Tokyo Mew Mew, sailor moon, Pokemon, Digimon, Sonic X, Pandora Hearts, Muumit ja Jne :33
7. No olen sitä keskivertoa aikalailla, Olen Aika näkyvä fani mutta osaan myös olla hiljaa tietyistä sarjoista joista pidän, minulla on muutama ylitse muiden ja ne ovat DMMD, Ginga ja Hetalia tällä hetkellä :33 

Toni (Tesshin10000), 23


1. Se oli varmaankin Hopeanuoli ja nimen omaan juuri ne VHS:sät, olin tuolloin varmaan tarhaiässä.
2. Gingassa varmaan koskettaa minua sarjan tarina ja hahmot. Minut sai varmaan Hopeanuolesta/Gingasta uudelleen innostumaan se kun sukulaisilta sain joskus ylä-aste aikoina lainaan Hopeanuoli leikaamattoman boxsin ja samalla löysin kaupasta Weedon ensimmäisen dvd:n ja siittä sitten pääsin muistelemaan lapsuuttani uudellen Gingan kautta. 
3. Minä pidän varmaan eniten Takahashin vanhemmasta piirto tyylistä siittä millä hän piirsi Hopeanuolen ja Weed mangat koska ne ovat jotenkin yksityiskohtaisempia. 
4. Luultavasti Ginga Densetsu Akamen koska minun lempi kohdat Gingassa on juuri Igat ja Kogat. 
5. Minä itse olen innokas keräiliä tosin enään en pahemmin keräile muuta kuin harvinaisia juttuja mutta minun mielestä keräily on mukava lisä Fanitukseen. 
6. Enpä oikein ole muista sarjoista kiinnostunut. 
7. Kaippa olen melko näkyvillä oleva fani kun olen kerta suomen hopeanuolifanit ry:n virallinen valokuvaaja ja olen ollut Ry:n järjestämissä coni ohjelmissa mukana Tesshin suitini kanssa. Näytän fanitusta ulospäin pitämällä silloin tällöin jonkin laista Gingaan liittyvää vaatetta päälläni ja jos huoneeseeni tulee niin siitäkin näkee että olen Ginga fani.

Murojaki, 20
1. Tutustuin ensimmäisenä Hopeanuoli-animeen. Kuulin serkuiltani Hopeanuolesta ollessani 10-vuotias ja kiinnostuin heti kuulemastani, hauskasti jäänyt mieleen kuinka kysyin melkein ensimmäisenä että onko Hopeanuolen lisäksi olemassa myös Kultanuoli ja Pronssinuoli. Pian tämän tapahtuman jälkeen menin kirjastosta etsimään josko löytäisin sieltä Hopeanuoli-videokasetteja ja onnistuinkin saamaan tassuihini leikatun Hopeanuolen neloskasetin. Tästä lähti käyntiin minun Ginga-fanitukseni. 
2. Ginga-sarjassa on vahva sanoma ja arvot. Hyvän puolesta taistellaan eikä periksi niin vain anneta. Oikeudenmukaisuus on yksi sarjan vahvimmista elementeistä. Alunperin 10-vuotiaana innostuin sarjasta lähinnä siksi kun se kertoi koirista (eläinrakas kun olen aina ollut) ja oli hieman poikkeava ”lastenohjelma” raakuutensa vuoksi. Vanhemmalla iällä olen löytänyt Gingasta myös sen syvällisemmän puolen. Pidän Gingaa tärkeänä osana elämässäni ja koen että se on ainakin jossain määrin kasvattanut minua ihmisenä. 
3. Pidän eniten Takahashin tyylistä GNG:ssä. Siinä tyyli on yksityiskohtaista ja hieman realististakin, mangamaista pyöreyttä GNG:ssä ei ole niinkään jos verrataan vaikka Orioniin. Minusta jotenkin tuntuu ja näyttää siltä että Takahashi on GNG:tä tehdessään piirtänyt suurella tunteella ja monet kuvat kyseisessä manga-sarjassa ovat suorastaan huikeita. 
4. Haluaisin kaikki Takahashin koirasarjat suomeksi, mutta jos pitäisi yksi tähän mainita niin sanoisin Shiroi Senshi Yamaton. 
5. Keräily on yksi tapa fanittaa sarjaa, mutta ei tietenkään mikään edellytys. Sitä miten paljon sarjasta välität ei mitata sillä onko sinulla Ginga-kokoelma ja jos on niin kuinka iso se on. Sarjaa voi fanittaa monella eri tavalla - esimerkiksi piirtämällä fanarttia, keskustelemalla siitä netissä, katsomalla/lukemalla sarjaa jne. Jokaisella on omat tapansa. Itse harrastan keräilyä - olen pienestä asti keräillyt aina jotain ja pidän keräilystä, keräilinpä sitten Gingaa tai jotain muuta. En halua haalia itselleni kaikkea mahdollista vaan ainoastaan sellaisia tuotteita joista itse pidän. 
6. Gingan lisäksi pidän myös Neon Genesis Evangelionista ja Chi's Sweet Homesta. On joitakin muitakin ihan kivoja sarjoja, mutta tuossa nuo mainittavimmat. En ole siis mitenkään isommin mangan/animen fani. 
7. Koen nykyään olevani suhteellisen hiljainenkin fani, ainakin siihen verrattuna mitä muutamia vuosia sitten olin. Esimerkiksi Kaksoissolan foorumille kirjoittelen nykyään paljon harvemmin kuin ennen. Olen kuitenkin Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n jäsen ja sikäli kyllä aktiivisesti Hopenuoli-toiminnassa mukana, ainakin yhdistyksen foorumilla. Facebookissa olen myös joissakin Ginga-ryhmissä. En kuitenkaan pidä ihan hirveästi ääntä itsestäni ja fanituksestani, pysyttelen usein mielelläni vähän taka-alalla. Mielelläni kuitenkin Gingasta keskustelen hyvän tilaisuuden tullen ja ilmaisen kyllä fanitukseni, ei se mitenkään salaista ole. Kuljen Ginga-aiheisissa t-paidoissa ja kotonani minulla on vitriinissä kokoelmani esillä - esimerkiksi näillä tavoin tuon myös ilman sanoja esille sen, että pidän sarjasta.

Houndy, 29 
1. GNG-anime joskus 90-luvulla, alle 15-vuotias olin silloin.
2. Tarina ja hahmot, niissä on vain jotain eeppistä. Innostus heräsi 2000-luvun puolivälissä kun huomasin, että Ginga on erityisen suosittu Suomessa.
3. GNG-mangan piirtotyylistä, se on mielestäni Takahashia parhaimmillaan.
4. Orionin, mutta vasta sitten kun Weed on loppunut.
5. Se on ihan OK, tosin itse en Ginga-kamaa keräile.
6. Pokémonista, tosin pidän enemmän niistä videopeleistä kuin itse animesta ja mangasta.
7. Koen olevani varsin aktiivinen fani, tosin lähinnä netin puolella.

8Djamppa, 19
1. Ensimmäinen sarjani oli mitä aloin katsomaan, jos ei nyt Pokémonia lasketa niin Hopeanuolta. Ja animea se oli. Ihan tarkkaa ikää en osaa sanoa mutta noin 6-7 vuotias olin kun ensimmäisen kerran kinusin että saisin lainata makuunista Hopeanuolta.

2. Gingassa minua koskettaa koirien yhteistyö, siis että miten paljon he saivat kerättyä laumaansa lisää porukkaa. Tietysti myös se miten Hopeanuoli kasvoi isoksi ja vahvaksi karhukoiraksi, että hän pystyisi voittamaan isänsä tappajan. Ja innostuin Gingasta siksi että pidän Japanin kulttuurista ja rakastan kaikkia eläimiä.
3. Pidän eniten Hopeanuolen piirtotyylistä. Noh tähän ei nyt hirveen hyviä perustelua ole, en vain pidä hirveästi Weed saagasta. Ja varmaankin kun Hopeanuoli on aikasemmin tehty, kun Weed ja Riki. Se vaan jotenkin on paremmin piirretty omastamielestäni.
4. Haluisin Takahashin teoksista suomeksi tietysti Orionia, sitten joskus aikanaan. En osaa sanoa, kaikki koira kertomukset ovat minulle tervetulleita!

5. Sen suurempia mielipiteitä keräilyyn ei ole. Itselläni ei ole sen suurempia kokoelmia johon kuuluu tällä hetkellä kaikki suomennetut mangat ja muutamia figuureita ja lasinalusia ymt…
Kaikkien muitten kokoelmia on aina ihana katsoa, että miten erilaisia kaikkien kokoelmat vaan ovat.

6. Noh muita sarjoja mitä seuraan on Fruist Basket, Naruto, Pokémon ja kaikkii muita hieman. En ole niin kova seurailemaan jokaista sarjaa.
7. Koen itseni hiljaiseksi faniksi. Noh välillä tulee joissakin foorumeilla kommentoitua johonkin juttuun. Ja välillä myös facebookissa. Enkä keräille tietysti aivan kaikkea vaan niitä tiettyjä mitä haluan. Ulospäin en mitenkään pahemmin näytä. Kaverini tietää että seuraan tätä sarjaa, ja että on kokoelmaa. Enkä nykyään koe itseäni niin isoksi faniksi kun parisen vuotta sitten. En lue/katso/ piirrä joka päivä Gingaa. Sen enempää en ulospäin näytä, välillä saatan kävellä Weed t-paita päällä ulkona, en mitenkään muuten sitä näykkään.

Nipsukka, 24
1. Hopeanuoli anime, olin 5v.2. Tykkään koirista, hopeanuoli anime on tosi hyvin tehty. Sitä on aina niin ihana katsoa, en koskaan kyllästy.3. Gingan piirtotyyli on paras
4. Shiroi Senshi Yamaton5. Mukavaahan se on. Saa itsensä iloiseksi ja ylpeäksi kaikesta omasta ginga kamasta
6. Kyllä olen. Narutoa ja Mirai nikkiä luen suomi mangaa. Sitten pokemon ja digimon on niitä nostalgisia parhaita gingan kanssa
7. Olen sellainen tavallinen fanittaja ja aika hiljainen.
Sami, 19
1: Ensimmäinen sarjani oli hopeanuoli, johon tutustuin ekan kerran kun olin jotain 6 v. Olin tuolloin Isäni työkaverin luona käymässä veljeni kanssa. Ja siellä oli isän työkaverin lapsi katsomassa hopeanuolta niin rupesin minäkin sitä sitten katsomaan.
2: Ginga sarjassa koskettaa minua kohtaukset joissa taistellaan, ne ovat hyvin kiinostavia kohtauksia ja kyllähän kaveruuskin on sarjassa hyvin esillä ja musiikkikappaleetkin ovat aivan upeita kertakaikkiaan mahtava anime/manga johon tuskin tulen koskaan kyllästymään. No minun kiinostukseni sarjaan alkoi jo jolloinkin 7 vuotiaana, ja sitten kun vuonna 2010 rupesi Hopeanuoli mangat tulemaan suomeksi niin se oli keräilyn alku, ja isomman fanituksen.
3. siitä tietynlaisesta tummennuksesta, jossa ääriviivatkin selvästi näkyvät esim: Kacchuu no Senshi Gamu 2 julkaisussa sivulla 4-5.
4. Haluaisin suomeksi Shiroi Senshi Yamaton se olisi todella siistiä saada suomen kielelle käännettyä, kun kiinostaa tutustua muihinkin takahashin tekemiin mangakirjoihin kun Ginga.
5. Keräily on mielestäni muuten todella mukavaa hommaa mutta rahaahan siinä palaa, ja se on fakta. Mutta onhan se siistiä kun voi ostaa itselleen vaikka minkälaisia ginga tuotteita, ja säilyttää niitä kaapeissa. Ja sitten niitä voi ihailla vaikka joka päivä jos haluaa. :)
6. Kyllä Dragonball animesta ja mangasta vähän. Mutta paljon pienempi kiinostus siihen animeen/mangaan kuin Gingaan tai muihin Yoshihiro Takahashin tekemiin mangoihin/animeihin.

7. Olen melko hiljainen fani mielestäni, toki olen käynyt pari kertaa Animeconissa ja kerran Traconissa, mutta se on mielestäni vielä melko vähän. Fanitukseni näkyy ulospäin varmaan pelkästään sillä tavalla että käytän välillä kylillä hopeanuolit fanit t-paitaa, muuten se ei näy paitsi netissä ja silloin kun olen coneissa ( eli melko harvoin. )
Taito, 31
1.Olen nähnyt Hopeanuolen "Suomi" version VHS:ältä varmaan joskus 8-9vanhana ja jäin "koukkuun" heti. Ensimmäinen sarjakuvani on ollut varmaan nakke nakuttaja ~5wee? Myöhemmin Aku Ankka vei mennessään, nykyään koristaa olkapäätänikin

2. Olen aina "ihastellut" sankari tarinoita, varsinkin eläinten. Lapsuuteni ehkä kovin elokuva oli Erämaan kutsu

3. Olen huono sanomaan mitään piirtotyyleistä ja Takahashin sarjoista tiedän vasta Gingat ja Weedit, mutta mielestäni Gingan lopussa ollut susi tarina oli "suttuista" ja vaikea selkoista.

4. Hmm.. kaikki

5. Olen aina kerännyt jotain, auton rekkareita, susikoira roi kirjoja, tölkkejä siis harvinaisuuksia, etikettejä, vanhemmalla iällä pikku pulloja (viinapulloja), mut kuten kerroin ylempänä Aku Ankasta, kerään taskukirjoja (n.350-400kpl) ja tietysti Gingaa ja Weediä Mielipiteeni keräilyyn on aika positiivinen ettenkö sanoisi

6. Ostin Fang kirjat ja Dragon Ball Z seurasin teeveestä joskus.. Aika vähän tulee muita luettua tai seurattua.
7. Hmm.. Olen kai sellainen hiljaisempi fanittaja, osaksi fanituksen kohteen takia ja "ikäni" takia. Eräs tuttuni on paikallisen kaupan kassalla töissä, katsoi hiukan "kieroon" kun työnsin uusimman Weedin hihnalle (huumorilla siis) Manga on ehkä vielä uus juttu Suomessa joka mielletään "pikku tyttöjen" jutuiksi. Onneksi Siskon tyttöni (25wee) kerää Mangaa laidasta laitaan ja hänen kauttaan aikanaan sain Hopeanuolen alkuperäisen version. Voin siis jakaa jonkun kanssa fanitukseni 
Mila "Waittou", 14

1. olin ekalla luokalla, kun näin Hopeanuoli-animen suomeksi. Se taisikin olla ensimmäiseni.2. koskettavinta on se, kuinka tarinan koiria yhdistää yhteinen tavoita ja se, miten ne ovat valmiita kuolemaan läheistensä puolesta. Gingasta innostuin silkan koirakuumeen vuoksi.3. Takahashin tapa piirtää koirien ilmeet ja eleet on uskomaton. Jo nopealla vilkaisulla näkee, että mitä olotilaa hahmo tuntee.4. Orionin tietenkin! Myös GDA olisi hieno saada suomeksi.5. jokainen tekee sen omalla tavallaan. Itse olen aika hillitty keräilijä näin pienen kokoelman omistajana, mutta jokainen kokoelma on arvokas. 6. Gingan lisäksi vain Wolf's Rain on sellainen anime, josta pidän hurjasti.7. olen aika hiljainen, enkä uskalla tuoda fanittamistani kamalasti esille. Joka päivä tulee kuitenkin piirrettyä jotakin gingamaista.
Nara, 23
1. Olin varmaan jotain seitsemän vanha, kun ekan kerran faija vuokrasi mulle videovuokraamosta Hopeanuoli-VHS:n. Siitä lähtien olen sarjaa katsonut tiuhaan tahtiin, Hopeanuolta katsottiin jopa ala-asteella koulussa vähän väliä jos opettaja ei ollut keksinyt tunnille mitään muuta. Hopeanuoli oli sellainen juttu jota kaikki luokkakaverini katsoivat, vaikka muutamaa se toki ärsyttikin. 
2. Rakastan koiria ja sarjassa ne ovat kuvattu kauniisti. Arvostan uskollisuutta, uhrautuvuutta ja kunniallisuutta, joita sarja opettaa katsojilleen. Koirien uhrautuvaisuus suuremman asian puolesta aina koskettaa minua. 
3. Pidän Takahashin vanhemmista tyyleistä, jopa niinkin vanhasta ja kömpelöstä tyylistä kuin Shiroi Senshi Yamatossa oli. Parhaimmillaan Takahashi on ollut Hopeanuolen susisaagan aikana. Näissä tyyleissä on vaan sitä karua ja rajua elämänmakuisuutta, niistä huokuu tämä kuuluisa TAISTELUAURA. 
4. Shiroi Senshi Yamaton perään olen kuolannut vuosia. 
5. Keräilen itse moniakin asioita, mutta Gingaa en ole lähtenyt keräilemään. Mukava harrastus, jos se ei mene liiallisuuksiin. Toivottavasti kovinkaan moni ei lähde keräilemään Gingaa vaan saadakseen muiden arvostusta. 
6. Wolf's Rain, Akira, Fruits Basket, Death Note, Gunnm, Sayonara Zetsubou Sensei, Sailor Moon, Magic Knight Rayearth, Inubaka... 
7. Olen vähän sellainen on/off fani Gingan suhteen. Välillä tulee aktiivisempia kausia. Kuitenkin aina yritän pysyä perillä uusista julkaisuista ja tapahtumista, vaikken välttämättä kommentoi niitä mitenkään foorumeilla. Välillä piirrän fanitaidetta ja ainakin seuraavaan Suomen Hopeanuoli -fanit ry:n jäsenlehteen on tulossa kirjoittamiani artikkeleita. Kirjoitan myös blogiini fanitarinaa, johon ilmestyy uusia osia hyvin epäsäännöllisesti.
Konsta aka BlackSnake

1. En ole satavarma mutta amw musavideoista youtuben alkuvuosina tullut anime haltuun (ellei lauantaiaamin muumeja lasketa) ja ensimmäisen mitä muistan on gng. 
2. Koirat... Pienenä näiden musavideoiden kautta ihastuin ninjaileviin koiriin. Muutaman vuoden sarjan löytämisen jälkeen ja sen katsottuani opin rakastamaan itse tarinaa.
3. Noh anatomia osaa olla paikoin hyvinkin omalaatuista mutta liian vaativa ei kannata olla... Mutta vastaan silti maisemakuvat. Uskomattoman kauniita.
4. Tällähetkellä kaikki on mitä tarvitsen. Hopeanuoli loytyy ja pari oheistuotetta mm meteor gin nimmarilla varustettuna.
5. Kukin kerää mitä haluaa. Itseä ei nuo pikku härpäkkeet niin kiinnosta vaikka kaikki julisteet löytyykin seinältä/laatikossa. Manga riittää minulle.
6. Animea kulutan aika ajoin enemmän ja toisinaan vähemmän... Se on huono olla hulluna elokuviin ja animeen kun kauheankauaa ei kumpaakaan pysty seuraamaan ennenkuin aivot sulaa siltä päivältä. 7. B-luokan fani. Manga löytyy ja anime on katsottu parikertaa netistä. Oheistuotteita ei ole kuin mangan muodossa. Erillaiset tapahtumissa/miiteissä olen usein mukana mutta foorumeilla olen hiljaa... Osa syy varmaan siksi että lasika kirjoittaja tai että löytyy fb/txt yhteys järjestäjiin tai on joskus itse mukana järjestämässä (netin kautta) uusia tapaamisia.

Huom! Haastatteluja oli sen verran, että jos huomaat omasi unohtuneen 
postauksesta jostakin syystä jätäthän kommentin!

5 kommenttia:

  1. Eihän nämä luukut edes tule oikeina päivinä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas merkillinen huomautuksen aihe. Luulisi, että tärkeämpää on, että luukut ylipäätään tulee. Monesti nähnyt, että ihmiset jättää näiden tekemisen kesken.

      Meikällä on kuitenkin muutakin elämää kuin tämän tekeminen, joten olen ajatellut niin, että mieluummin pistän luukut tulemaan vähän etuajassa ennenkuin menen nukkumaan, koska seuraava mahdollinen aika olisi vasta illalla töiden jälkeen. Näin kaikki pääsevät katsomaan ne kivasti eikä tule sitten vuorostaan niitä "missä tämän päivän luukku on?"-kyselyitä.

      Poista
    2. Joillakin on näköjään pakkomielle valittaa aina jostain, vaikka siitä, että juttua saa etuajassa. :DDDDD

      Poista
  2. ^ Ei kai joku vartin etuaika ketään haittaa.
    Hyvä idea tämä haastattelu, hauska lukea hyvin eri-ikäisten ihmisten tuntemuksia sarjasta ^^

    VastaaPoista
  3. Siiri
    1.Hopeanuoli^^ katselin sitä vanhoilta kaseteilta 3-5 vuotiaana ja nykyään katson YuoTubesta:) ensimmäiset hopsu pokkarit ostin noin 8-10 vuotiaana muistaakseni^^
    2.No gingassa minua koskettaa ylipäätään se ihana tarina,erityisesti Hopsu koska siinä Hopeanuoli on niin urhea ja reilu ja siitä olen oppinut kaiken laista^^♥ minut sai innostumaan siitä sisaruspuolieni pikkuserkku (Ida) joka teki minusta myös hillittömän susi fanin!♥♥♥:>

    3.pidän eniten Weedistä ja Fangistä^^ Hopeanuoli on ok mutta huomaa nyt kun luen Weediä että hän on oppinut piirtämään hienommin:) (ei sillä etteikö hän olisi aina osannut piirtää hyvin:3)

    4.Olisi kiva jos niitä WeedWorld lehtiä suomennettaisiin:3

    5.se on hyvin kivaa ja hauskaa! Itselläni on pieni ginga kokoelma ja olen siihen todella tyytyväinen:) aina kun katson sitä nousee hymy huulille ja alan miettimään "minulla ei olisi tätä kaikkea ilman Hopeanuolta^^'". Tässä voi huomata kuinka pienetkin asiat voivat saada ihmeitä aikaan♥:)

    6.Noh minulla on erillaisia mangoja kuten:Fang 2/2,Kirjeitä koirienmaasta 3/3,Puheenjohtaja ja kissanpentu 1/1, Yhdessä kotiin 1/1,Gon 1,2,3,4,6,7 eli 5 puuttuu ja Kani nimeltä Mulko^^ Juu eli minulla on nämä kaikki ja kuten huomaatte kaikki liittyvät eläimiin:D en varsinaisesti ole "kiinnostunut" niin että keräilisin yhtä urakalla kuin gingaa mutta jokainen näistä sarjoista on lähellä sydäntäni:3♥♥♥

    7.No olen esim instagaramissa esillä suurena ginga fanina mutta esim täällä en niin vahvasti koska en oikeastaan ole sinänsä paljon netissä:) mutta koen itseni ginga faniksi joka ei jauha itsestään blogeissa ja näissä^^ eli vaikka en kävisi täällä se ei tarkoita ettenkö olisi suuri ginga fani:)

    Toivottavasti oli kiva lukea!

    ~Siiri♥~

    VastaaPoista