keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Tähdenlento-lehti #4

Pahoittelen etukäteen mahdollisesti kakkaa kuvanlaatua, 
sillä otin nämä kuvat myöhään illalla, huonossa valaistuksessa.


Se on täällä! 

Uusin Tähdenlento saapui hyppysiini maanantaina ja halusin ehdottomasti jakaa vähän sen sisältöä teidän lukijoiden kanssa, joilla ei ole mahdollisuutta siihen. Tähdenlennon nettiversio on nähtävissä jäsenille yhdistyksen sivuilla ja irtonumeroita voivat halutessaan ei-jäsenetkin ostaa tapahtumista, joissa yhdistys on mukana, sekä Hopeapuodista, jahka uusimmat lehdet sinne tulevat myyntiin.

Minun täytyy myöntää, että oma aktiivisuuteni yhdistyksessä ylipäätään on jäänyt hyvin olemattomaksi viime aikoina oman elämäntilanteeni vuoksi, jonkin aikaa mietin jääväni jopa yhdistyksestä pois ja liittyväni kenties uudestaan myöhemmin, jos motivaationi ja jaksamiseni parantuisi ajan myötä, mutta halusin jatkaa sitten vain eräänlaisena sivustaseuraajana hetken aikaa. Tästä johtuen itseltäni ei todennäköisesti tulossa mitään artikkeleita seuraavaan lehteen, osallistun sen tekemiseen ainoastaan kuvituksen muodossa. Tällä hetkellä aikani ja samaten jaksamiseni tuppaa menemään hyvin pitkälti työelämään, mutta tarkoituksenani on ottaa osaa tulevaan Gingaconiin, sillä sain kunnian tulla valituksi yhdeksi taidekujalaiseksi. Siellä siis nähdään kenties?

Mutta siirtykäämme itse lehteen, josta tämä postaus kertoo. Tähdenlento koki pienoisen logon muutoksen viime lehden jälkeen ja Spyro teki hyvää työtä uuden logon kanssa. Valitettavasti se ei kuitenkaan pääse kunnolla oikeuksiinsa tässä kannessa, sillä logo jokseenkin hukkuu tai sulautuu taustaan. Myös alalaidan tekstiä on hankalaa erottaa taustasta. Pidän kovasti tämän kannen ideasta, sillä moni varmasti huomaa, että sen idea pohjautuu WEED-mangan kansiin. Kansikuvan Weed on Yamashitan käsialaa ja traditionaalinen kuvitus tuo mukavaa vaihtelua lehteen, jonka design on muuten hyvin digitaalipainotteinen. Tykkään ylipäätään siitä, miten monen erilaisen ihmisen kädenjälki näkyy lehdessä, sillä se juuri tuo sitä tuntua lehteen, että fanit tekevät sitä yhteisvoimin. Mitä erilaisempia piirtotyylejä ihmisillä on, sitä monipuolisemmalta lehti näyttää ja kaikki saavat osallistua. 

Kirjoitin itse artikkelin keräilystä, kertoen tästä kalliista harrastuksesta hieman keräilijän näkökulmasta ja rikkoen muutamia yleisiä harhaluuloja. 

Mukana oli jälleen muutama mielenkiintoinen artikkeli, jotka osoittavat miten pitkälle sarjan teemaa voi soveltaa ja miten eri perspektiiveistä sitä voi tarkastella. Mainitakseni muutaman näistä artikkeleista, erityisesti Naran kirjoitukset ja aiheet ovat aina mielenkiintoisia ja tällä kertaa hän esitteli maailman eri villikoiria sekä pohdinnan siitä voisivatko sarjan villikoirat selviytyä oikeassa elämässä. Naralla on valtavasti intohimoa näitä aiheita kohtaan ja jatkuvasti uusia ideoita, joten voin lämpimästi suositella hänen tekstejään. Toinen mielenkiintoinen teksti oli Wolfmenian teksti ja haastattelu tosielämän sotakoirista, joka käsitteli ehkä enemmänkin koirien koulutusta, mutta kertoi kuitenkin toiminnasta nimenomaan Suomessa, joka oli vaihtelua muihin lehdessä kerrottuihin tosielämän tarinoihin, jotka sijottuvat lähes poikkeuksetta ulkomaille. Täytyy kuitenkin myöntää, että olisin lukenut mielelläni saman aiheen puitteissa enemmän myös varsinaisissa sodissa käytetyistä koirista. 



Lehden ehdottomia suosikkejani oli kertomus fanin matkasta Japaniin ja haluan eritoten ylistää tämän artikkelin olleen helppoa ja mieluisaa lukea, koska tekstit olivat pienissä pätkissä päiväkirjamaisesti ja matkasta oli nähtävillä oikein mukavasti kuvia. Näin oheistuotteista eritoten kiinnostuneena olin enemmän kuin hyvilläni, että joku on kuvannut kotiseutumuseon seinämaalausta ja näyttelyä! Nämä ovat sellaisia asioita, jotka minä itse ja varmasti moni muukin haluaisi kovasti nähdä. Mikäli kiinnostaa lukea Japanin matkasta kokonaisuudessaan voi sen käydä kurkkaamassa yhdistyksen blogista.


 

Olen jo ylistänyt yhdistyksen puolella Spyron kehittyneitä taitoja tämän lehden taiton kanssa muutamaan otteeseen, mutta teen sen silti vielä uudelleen, koska kehityksen voi ihan selkeästi jo huomata lehti lehdeltä. Pidän erityisesti siitä, että osittain lehden ulkoasu on hyvin virallinen ja poikkeaa sitten välillä fanikuvituksen kera eri teemoihin ja kokeiluihin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pidin varsinkin Weedin ja Hougenin esittelyistä, joissa oli käytetty molempia tyylejä.


Askarteluvinkki minulta, sekä Äffältä mielenkiintoinen mielipide sarjan naiskuvasta.


Pinkkinuolta. 


Sekä loistava hupinurkka. Tipahdin ehkä hieman Isiksen ja Yamashitan kuville.


Sekä aivan loistavan mahtava juliste Isikseltä jälleen! 
Voi miten ihanaa onkaan nähdä kuvitusta Orionista ja kumppaneista nyt, 
kun on muutenkin kunnon The Last Wars huuma menossa.

4 kommenttia:

  1. Kiva lukea sinunkin mietteet lehdestä, mutta harmi jos et aio seuraavaan kirjoittaa mitään (ei sillä etteivätkö kuvasi ole jo tarpeeksi hyviä). :( Sinulla on paljon tietoa Gingan saralla ja osaat kirjoittaa selkeästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daw kiitos! Itsellä ei tosiaan ole tällä hetkellä mitään inspistä eikä motivaatioita artikkeleihin, joten parempi osallistua sitten, kun pystyy antamaan vähän enemmän. Onneksi voin kuvituksen kautta auttaa kuitenkin vähäsen.

      Poista
  2. Pyytäisin poistamaan tuon linkin blogiini mikäli mahdollista. En halua sille minkäännäköistä mainostusta.

    VastaaPoista