keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Weekly Manga Goraku 6/12 (The Last Wars)


The Last Wars -sarja on ollut monien puheenaiheena siitä lähtien, kun tieto Takahashin uudesta sarjasta tuli ilmi. On ollut jonkin verran spekulointia sen suhteen, että kyseessä tulisi todellakin nimensäkin puolesta kenties viimeinen Ginga-sarja huomioiden miten pitkään sarjat ovat jatkuneet, miten niiden suosio on aaltoillut ja ollut viime aikoina erityisesti laskussa. Takahashilla alkaa myös olla ikää, joka on saanut ajattelemaan sensein vetäytymistä ansaitulle eläkkeelle, mutta aika näyttää.

Yleisestä epäaktiivisuudestani huolimatta olen ollut melkoisen kiinnostunut tästä sarjasta, joskin pienellä varauksella, sillä GDA ja GDW:O eivät pahemmin itseäni vakuuttaneet. Varsinkin GDA;n kohdalla tuli sellainen olo, että Takahashikin oli jo luovuttanut sarjan suhteen eikä se käsitykseni mukaan ollut kovinkaan suosittu. Tiedostaen miten kahden edellä mainitun sarjan kohdalla juttu on vain yhtäkkiä tyssännyt aika varoittamatta, The Last Wars vaikuttaisi jonkinlaiselta viimeiseltä oljenkorrelta saada porukka jälleen kiinnostumaan. Voisi melkein sanoa, että kun sarjaa on tunnuttu väkisin pitkittämään tappiin asti niin sen loppuminen ei ole koskaan ollut yhtä elävästi läsnä kuin nyt.

 


Koska tämä sarja tuli muutenkin niin puskista olin aika yllättynyt, että tällä kertaa Takahashilla vaikuttaa olevan selkeä suunta sarjan suhteen heti alusta alkaen tasapaksun hapuilun sijaan. Aikahyppy oli mielestäni aika mukava yllätys ja ainakin alun perusteella näyttäisi tosiaan siitä, että siitä on kulunut jo tovi, mihin Orion jäi - kansikuvankin perusteella Weedin pennut vaikuttavat jo varhaisessa aikuisiässä olevilta. Yllättäviä asioita sarjasta tuntuu vain tursuavan yksi toisensa jälkeen, josta jää vähän sellainen tunne, että Takahashilla on ehkä ollut aikaa suunnitella tätä etukäteen paremmin. Mikäli tämä tosiaan olisi Ginga-sarjan viimeinen osuus vaikuttaisi jotenkin todella sopivalta, että sarja päättyisi siihen mistä se alkoikin. Koko asetelma Monsoonin, Akakabuton pennun, vastaiskusta ja kostosta on samaan aikaan niin ennalta-arvattava, mutta myös nostalginen. Koirat ja karhut vastakkain jälleen.


 

En muista oikeastaan milloin olen viimeksi vastaavia lehtiä lukaistessani miettinyt miten lyhyt yksi luku onkaan. Ensimmäisessä luvussa kaikki tuntui pärähtävän käyntiin ihan hetkessä ja sitä haluaisi vain jo tietää mitä seuraavaksi tapahtuu... toivon todella, että tässä on jälleen yksi Takahashin odottamisen arvoinen mestariteos. 


Ensimmäinen Goraku oli minulle jälleen pakollinen ostos, sillä tykkään älyttömästi näistä lehdistä, joissa sarjoja julkaistaan ensimmäistä kertaa. On värillisiä kansia, sivuja ja sivutkin ovat massiivisia verrattuna pokkariversioihin. Takahashin sarjat ovatkin päässeet oikein mukavasti kanteen lähiaikoina, ei paha ollenkaan. Näitä haalii ihan mielellään itselleen ennenkuin ne loppuvat ja varsinkin, kun niitä saa aivan uusina. Gorakuthan ovat tosiaan Shonen Jumpien tavoin sellaisia kokoelmalehtiä, joita ei pahemmin säästellä ja ne ovat rajoitetun aikaa myynnissäkin.

Minulle on melkeinpä tullut jo tavaksi esitellä lehden muutakin sisältöä (a.k.a omituisimpia löydöksiä), joten miksipä jättää sitä tälläkään kertaa pois. Lyhyesti sitä voisi melkein tiivistää, että reilusti yli puolet Gorakusta - ainakin itselläni olevat yksilöt - koostuu seksistä ja väkivallasta, joten niistä ei ole pahemmin mitään kerrottavaa tai näytettävää. Joukkoon mahtuu tottakai oikein hupaisia yksilöitä, mutta valitettavasti en viitsi tälläiseen blogiin jakaa K-18 sisältöä, joten saatte pärjätä ilman esimerkkejä.


Verta ja väkivaltaa sen sijaan harva Ginga-sarjoja seuraileva tuskin hätkähtää, joten tässä on muutamat kauniit esimerkit yhdestä vähän pirteämmästä sarjasta.


Ruoka on vakava asia. 
Ruokaan liittyviä sarjoja muuten tuntuu riittävän, mielenkiintoinen teema.


Pelaamista. Nappuloita paikasta A paikkaan B. Keskustelua.
Tuli joskus nuorempana katsottua Hikaru No Go:ta, joka oli melkein actionia näihin sarjoihin verrattuna, ei ole ihan minun juttuni. 


Lopuksi ruutu, johon samaistuin lehden selattuani.
Yhteen lehteen mahtuu vaikka mitä outoa. 

4 kommenttia:

  1. Taidan olla oikeasti ainoa, joka ihan aidosti on kiinnostunut Orionista ja kuulemani perusteella se kuulostaa perin hyvältä. Toivottavasti muidenkin mielipide vaihtuu siinä vaiheessa jos ja kun se saadaan suomeksi...

    http://3.bp.blogspot.com/-huYlCd2RY94/VXiMJsOdjwI/AAAAAAAALOs/DpjAtSF5DSo/s1600/DSCN4693.JPG
    Kurotoran (?) takapuoli ensimmäisessä ruudussa :P

    Oli hienoa nähdä hieman suurempi ja tarkempi kuva miltä ikälopun Ginin silmät nyt näyttivätkään, kiitos siis tästä.

    Oletko hankkimassa sen Gorakun missä on sarjan toinen luku? Weedistä ja sen haavoista olisi mielenkiintoista nähdä laadukkampaa matskua kuin kropattuja minikuvia jostain japskiblogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En käy kyllä kieltämään, suomennos voisi herättää mielenkiinnon sarjaa kohtaan. Ainakin niin kävi omalla kohdallani Weedinkin kohdalla, josta en aikaisemmin pahemmin välittänyt. Yleisesti ottaen minulle on kuitenkin jäänyt sarjasta jotenkin sellainen hapuileva, epävarma ja tasapaksu mielikuva. Ehkä vähän surullista, koska varsinkin Orion on päähenkilönä mukavan erilainen tapaus.

      Gin on vähän surkea tapaus kyllä ainakin tässä alussa, kun se ei tunnu oikein tietävän miten päin olisi harmaakaihinsa kanssa :c

      Meinasin hankkia seuraavaksi todennäköisesti tämän mahdollisen mangan ensimmäisen osan, olettaen, että sellainen tulee. Lehtiä tulee ostettua lähinnä näiden erikoisherkkujen takia, joten mieluummin ostan haluamani yhdessä paketissa kuin osissa ja säästän rahaakin siinä. Vaikka sivut ovatkin lehdissä ihanan isoja ja laatu hyvää :c ♥

      Poista
  2. Kiitos taas hyvistä kuvista. Todella mukavaa, että jaat otoksia lehdistä! c:

    Olisikohan peräti niin, että Orionin ja GDA:n myötä suosio olisi viimeinkin laskenut siihen kriittiseen pisteeseen, että kustantaja - ja mahdollisesti Takahashi itsekin - on päättänyt laittaa Gingan osalta pillit pussiin, mutta lukijoita on vielä tarpeeksi, että sarja saatetaan loppuun sen sijaan, että sen julkaisu vain lopetettaisiin veitsellä leikaten. Tämän uuden sarjan nimi, alkuasetelma ja ensimmäisten lukujen tapahtumat viittaavat minusta aika vahvasti jonkinlaiseen ympyrän sulkeutumiseen ja kunnon loppurytinään. Menee jännäksi!

    VastaaPoista
  3. Minäkin pidän orionista !=)

    VastaaPoista

Kommenttien tarkistus päällä spämmiviestien vuoksi.